Ystävänpäiväkirpparille purusukissa

 

Pitkästä aikaa varasin pöydän kirpparilta. Askartelukokeiluja on taas tullut tehtyä niin paljon, että ylimääräisistä olisi päästävä. Lähestyvä ystävänpäivä toi lisäintoa ompelutöille. Kiitos Anitalle vinkistä♥. Pienten sisustussydänten tekemiseen ei kulu paljoa aikaa ja ne on mielestäni ihan kiva pieni lahja hyvälle ystävälle. Aina löytyy paikka ovenkahvassa tai verhon reunassa johon sen ripustaa. Ajopuut on kohta kaluttu kaikki mitä varastosta löytyy. Uutta lämmintä kesää ja rantakierroksia odotellen on mukava surrutella menemään.

 Surrutella kerrakseen.. ans kun kerron....

 

Vein jo hyvissä ajoin ajopuulaudat kuivumaan työhuoneen lattialämmitykselle. Kuitenkaan puuhastelu työhuoneessa ei inspiroinut vaan hiissasin kaikki tarvittavat kyökin puolelle. Pistosaha ja ihan ikioma akkuporakone kainaloon ja eikun hommiin. Ajatuksena oli valmistaa muutama ovikoriste. Pienelle jakkaralle ja jakkaran alle asettelin sanomalehdet todella sievästi. Surruttelin pistosahalla sydämen muotoonsa ja hämmästelin purun paljoutta. Huh, miten sitä lentelikään ympäriinsä. Pörrösukat oli kuin kunnon sahurilla konsaan. Arvaat varmaan, että siinä sanomalehdellä ei ollut kuin murto-osa puruista. Insinööriopiskelijamme tokaisi siinä sivusilmällä katsellessaan, että olis turvakengät varmaan omiaan tuossa hommassa, äiti. Niinpä sitten minimaalista viimeistä siipeä sahatessa hain talvikengän siihen jalkaan jolla pitelin lautaa kun sahailin. Huh, selvisin mutta mikä sotku!! Kyllä kesä on kiva - saa puuhastella ulkona. Vielä lisäksi lähtee mieletön  meteli moisesta surruttimesta sisätiloissa. Ulkona kaikki hukkuu tuulen mukana niin purut kuin suurin meteli.

Muutama sisustussydän tuli tehtyä

Kiitoksena kommenteista ja Blogiystävyydestä

tahdon ojentaa teille kortin, ole hyvä 

♥ Kaisa

Pitsiunelmassa huokaa kevät

 Sunnuntaiaamu valkeni kuin pumpulissa. Yöllä satanut höyhenen kevyt pakkaslumi peitti koko puutarhan. Hento kirkonkellon kutsu kuului vaimeasti kun avasin ulko-oven. Sen viesti kuuluu meille asti kun on oikein tyyntä. Joku yksinäinen hiutale leijui rappusille muiden hiutaleiden joukkoon. Oi, miten ne osaavatkin olla kauniita jokainen. Mielelläni olisin juonut aamukahvin ulkona mutta mittari on vielä miinuksen puolella joten maltetaan vielä.
Ensimmäinen kevätkranssi oli kuitenkin ihan pakko kokeilla. Talitinttien iloinen viserrys sai minutkin kevättuulelle. Kanaverkkopohjan kuorrutin pellavakuitupaperimössöllä. Runsas pitsirusetti ja raikkaan vihreät puumunat löytyi varastosta. Joko saa luvan vähän kevistellä ;D ???

 

Kevätajatusten voimalla kohti uutta viikkoa!

* Kaisa*

Tähtianismedaljonki ja DIY -haaste

 

Sain Eskurin emännältä DIY -haasteen, kiitos sinulle, sait minut vihdoinkin askartelukäyntiin. Sormet on jo pitkään syyhynneet koivunrisupussissa mutta kylmät ilmat ei oikein houkuttele risutöihin. Kokeilin helpommasta päästä ryhtyä  haasteen kimppuun. Viime vuoden lopulla käväisimme kauppakeskus  Veturissa ja sieltä bongasin askarteluliikkeestä pussillisen pahvisydämiä. Päällystin yhden sydämen ikiviuhkon kukilla ja liimailin tähtianiksesta medaljongin sen kylkeen.

Aivan ehdottomasti oli pakko vähän vilauttaa ihanaa... huokaus... etelän tuliaista. Pieni pitsinen päivävarjo tuo kesän askeleen verran lähemmäs. Kiitos lomalaisille.

                                    *Kaisa halaa ♥:llä

Tuhat tikkua ristissä

 

Tammikuun auringonpilkahdus on se pieni toivonkipinä keväästä ja leppoisista kevättuulista. Nietokset ovat kätkeneet lähes kaiken luonnonmateriaalin hankien alle. Joku onnekas on osannut olla kaukaa viisas ja kerännyt talvivarastoon kaikkea mahdollista. Omat varastot alkaa pikkuhiljaa tyhjentyä ja siksi täytyikin uusiokäyttää kelopuun pätkät. Aiemmin syksyllä rustasin sydämen näistä samaisista pätkistä ja arvatkaas vaan kun rojautin liiterin oven kiinni niin ko. kranssi musertui sinne väliin tuhannen pilkkeiksi. Muutama ååå ja äää pääsi kun huomasin mitä oli käynyt. Sydämestä ei ollut jäljellä kuin ripustusnaru joka onnettomana keikkui naulassa. Silloin paloi päreet ihan täysillä ja tikku poikineen lensi takkaan odotellen sytyttäjää. Kun seuraavana päivänä ajattelin lämmittää takkaa pelmahti luukusta pätkä poikineen. Ei hyvät ihmiset sentään näin hyviä puita voi polttaa ja tammikuun eka kranssi sai alkunsa.

Auringon valon pilkahduksia päiviinne ystävät .

Pieni tilkku sammalta on näkyvissä pihan suuresta kivestä. Sen reunalla ankea kranssikin saa voimaa.

Iloisia tammikuun päiviä.

Marjatalle iso halaus, olette olleet mielessä useasti, kesää odotellen...

Kaisa

Mustikkakengillä uuteen vuoteen

 Kiitän teitä kaikkia ihanat blogiystäväni menneestä vuodesta, ihanista sanoista, kivoista viesteistä ja kannustuksesta askartelujen polulla. Olette suurina energian antajina kukin omalla tavallanne. Olen tyytyväinen jos saan yhdenkin teistä innostumaan askarteluista. Kaikki kaunis syntyy kun katselee ympärilleen ja antaa mielikuvituksen lennellä. Tartu pieneen hetkeen ja pyörittele sitä hetki mielessäsi, uusi oivallus tulee ihan itsestään.

Kiitos Rakkaat Ystävät♥

Mustikkakengät syntyi kuopuksen heppainnostuksen tuloksena. Ajattelin ensin ottaa oikeat hevosenkengät kuvattavaksi mutta mitä suotta voisihan sitä kokeilla omatekemiäkin.

Rautalangasta tein  kengänmuotoisen pohjan ja pikkiriikkisiä mustikanvarpunippuja sidoin kiinni pohjaan. Kokeilkaahan;)

Valkoisen paperilankatähden päällä kengät saavat taikavoimaa uuteen vuoteen.

Kaisa

Joululahjoista parhaimman sain

Pajupirtistä puskee ulos kinkun ja lanttulaatikon tuoksua, nuuhh... Tuuvinki on imeltymässä ja jäälyhtyjen tehtailu pirstää ihmeesti tunnelmaa. Eilen iltasella haettiin joulukuusta juniorin kanssa ja voi miten onkaan välillä hyvä koheltaa tyttöporukassa. Sopiva kuusi löytyi ja saimme sen siihen kuuluisaan verkkoon vaan henkilöauton takahudlari koitui meidän ansaksi. Ohiajava herrasmies ;I kiinnostui silminnähden tunkemisyrityksestämme ja tarjosi oitis apujaan. Voi miten olimmekaan kiitollisia tuolle "Mickey Thompsonille", avuliaat eivät sittenkään ole kadonneet tältä planeetalta.

 

Askartelujakin on tehty jo hyvissä ajoin. Villiviinin roiloista on pyöritelty palloja. Nuo pienimmät on tehnyt meidän jokapaikanhöylä, puutarha-alan ammattilainen ja isoa olen itse pyöritellyt. Vastaavanlaisia voi tehdä myös humalan pitkistä lonkeroista.

 

Vielä on illalla tiedossa kinkunpaistovalvojaiset ja ne aaah niin ihanat -maistajaiset hyvässä seurassa.

Tunnelmallista Joulua♥

KAIKILLE

Joululahjan mä parhaimman sain,

lumilyhdyn kun mulle teit vain..

Lämmöllä Kaisa-tonttu

Talvitunnelmaa meren ja metsän aarteista

Olen jo jonkin aikaa mietiskellyt mitä uutta kivaa olisi hauska näperrellä jouluksi pihalle. Varastoista penkasin muutaman ohuen ajopuun pätkän ja kiinnitin ne yhteen yläpäästä. Tämä kolmiohärveli pyöri muutaman viikon meidän keittiön nurkassa kunnes päätin ryhtyä sen kimppuun ihan tosissani. Leikkelin kolmionmuotoiset palat kanaverkosta ja muutamalla nitojan niitillä kiinnitin ne runkoon. Täytin koko härpäkkeen jäkälällä ja ujutin pienet valot sen sisälle. Hamppupellavasta letitin palmikot vähän peittelemään niittejä. Nälkä kasvaa syödessä, sanotaan. Miltähän mahtaisin näyttää vastaava tekele heinäseipäistä tehtynä?

Talvisia tunnelmia kaikille lukijoilleni. Suunnattoman suuret kiitokset viesteistänne.

Ihanaa joulukuun alkua.

 

Kaisa-tonttu ♥

Minikranssi villiviinistä

Kävimme jokunen viikko sitten repimässä alas työkaverin talon seinustalta viisi jätesäkillistä villiviinin lonkeroita. Niistä on valmistunut läjäpäin kranssipohjia jouluaskarteluihin. Koristelu on mieluista puuhaa ja on yritettävä keksiä jotain erilaista. Tykkään, että koristeetkin on suurimmaksi osaksi itsetehtyjä. Tuo juuttinaru on muuten ihan ilmainen.-  Annas kun kerron.

 

 Kolmisen viikkoa sitten tässä lähistöllä oli suuri markkinatapahtuma. Olen aina ostanut sieltä askarteluun tarvittavat narut, niin tälläkin kertaa. Rulla hamppupellavaa 6€ ja hei näytäs tota toista rullaa , mitäs se on. Kolmisäikeistä juuttinarua, myyjä valaisee- Viitsisitkös vähän avata sitä, et näkis miltä se näytää? Joo toki- ja myyjä purkaa ja penkoo rullan keskelta narunpäätä ja vetää ulos muutaman metrin pienestä reiästä. Ai, se on tollasta, emmätaidä sitä huolia. 

 

Myyjä katsoo vähän altakulmain kun maksan hamppupellavarullan ja yrittää epätoivoisesti tunkea juuttinarua takaisiin rullan sisää. Äääsh, ei tämä enää mene tänne sisälle, se on ihan sekasinkin. Sorry vaan, sanon ja myyjä hymyilee:) Pois silmistä, pois mielestä-saat tämänkin. Kiitos! Iloitsen yhdestä ylimääräisestä rullasta ja päivä on saanut yhden onnellisen ostajan lisää.

 

Korallikanukan oksa on kierretty kynän ympäri kierteelle ja kuivatettu. Näistä saa ihan hauskoja koristeita.

 

 

Pienen pienet sydämet olen tehnyt Darvi -massasta lasten piparkakkumuoteilla. Ruutukuvio on painettu valutussiivilällä ja kiehkurat puristin siivilän läpi. Hammastikulla tököttelin ne kiinni sydämeen.

 

Äänensä kadottanut duhadedä hipsii nyt vällyihin.

Kaisa

Tilda-tonttu tarkkailee

 

  Tunnelmallisten joulukirjojen innoittamana ompelin meille  Tilda-ohjeella pienen tonttutytön. Kangasvarastosta löytyi pieni pala puna-valko-raidallista kangasta. Käytin nurjaa puolta päällyksenä ja vain kauluksen tein kankaan oikeasta puolesta.
Viime viikolla posti toi kauan kaipaamani Ilona Pietiläisen Talven taikaa -kirjan (voit tilata täältä). Sen satumaisilla sivuilla voi virittäytyä talvi- ja joulutunnelmaan ihan täysillä.
Toinen tunnelmahermoja kutkuttava kirja on Tiina Laukkasen ja Katja Ravin Tervetuloa joulu.

Ison myssykäisen alta on hyvä tarkkailla onkos niitä kilttejä lapsia?

Innostavia askarteluhetkiä!

Valtavan paljon kiitoksia kommenteista ja uusille lukijoille Tervetuloa!

Kaisa

Harmaiden siipien havinaa

Talven tuntua on jo meillä täällä etelässäkin. Puuterilunta on oikein siivilän läpi siroteltu pihan kiville ja nurmikolle. Verenpisara raukka oli unohtunut rappusille pakkasyöhön ja parhain tekohengityskään ei auttanut tuota poloista. Harmitus, olisin niin mielelläni yrittänyt talvettaa sitä ensi kesään.
Ihanat aurinkoiset päivät houkuttelee tällaista näpertelijää kympillä. Yöllä heräsin ja näin silmissäni seuraavan projektini. Piti ihan nousta ylös ja piirustaa se paperille ettei unohtuisi ennen aamua. Rantaan ajautunut leveä harmaa laudanpala on juuri sopivaa matskua tähän koeversioon. Pistosahasta loppui tietysti akku heti ensi metreillä. Muutama hetki odottelua ja eikun anna palaa.

Nämä enkelin siivet on tehty ajopuusta, jäkälästä, hamppupellavanarusta ja pitsistä. Siipiä voi taivutella haluttuun muotoon kun ei kiristä "saranoita" liian tiukalle.

Talvitunnelmissa Kaisa

Metsässäkulkijan karvanopat

 

Tässä tulee luomuilottelua luonnon Ystäville. Karvanopat poronjäkälästä. Askartele kanaverkosta kuutiot. Ei mikään ihan iisi juttu vielä kun yrittää saada kuutiosta tasasivuisen. Pikkuruinen epätarkkuus sallittakoon ;) -Kuivata jäkälää yön yli huoneenlämmössä.

Kun kuutio on valmis täytä se sanomalehtisilpulla. Luruttele Erikeeper-liimaa yhdelle sivulle kerrallaan. Murenna kuivaa poronjäkälää sormien välissä pieneksi muruksi liiman päälle.

Ripusta rautalangasta roikkumaan tai paina ohut keppi kuutioon. Näin saat hauskat koristeet syysasetelmiin.

 

  

 Sateen sattuessa , eikun askartelemaan....
Kaisa

Kaarna♥ ja merenrannan jalokivet syksyn hämärässä

 

Pajupirtissä on jo maisteltu syystunnelmia. Usean vuoden ajan on kuistilla roikkunut kesät talvet koivukranssi pirttipöydän yläpuolella. Olen kieputellut valonauhan kranssin ympärille ja  joulun aikaan se on saanut valaista hämärää kuistia.

Koivukranssi kaipasi jotain fiksausta vanhaan ilmeeseen. Lisäsin kranssin reunalle hirvenjäkälää ja yläosan päällystin poronjäkälällä. (Jätin sen vanhan valonauhan sinne sisään ja vaihdoin vain palaneet lamput uusiin.) Näin peittyi myös ne ikävännäköiset johdot.

 

 

 

Kuistikranssin koristelin kaarnasydämillä ja niillä "merenrannan jalokivillä" ajopuun palasilla.

Illan hämärtyessä oli han pakko kokeilla miltä valmis valaisin näyttää.

Syystunnelmia teidän kaikkien kotiin.

Kiitos piristävistä viesteistänne.

Halauksin Kaisa

Black Lace

 

 Tänään kokeilin yhdistää kaksi sydämenmuotoista valua yhteen. Aikaisemmista kipsi- ja betonikokeiluista oli tallella muutama sydän ja liimasin ne yhteen. Väliin rypytin pienet suikaleet mustaa pitsiä. Kipsisydän on niin tasaisen sileä ja kaunis sellaisenaan mutta silti halusin yhdistää sen rosoiseen betoniin.



 

 

 

Nämä pienet betonivalut on tehty jääpalamuottiin. Kannattaa öljytä muotit huolellisesti niin betoni irtoaa niistä helposti.

 

Kiitän kommenteista ja iloitsen uusista lukijoista.

Nauttikaa aurinkoisista päivistä ja eikun ulkoilemaan.

Kaisa

Katajan kyynel

Katajavanhus oli kokenut kovia työpaikan naapurustossa ja minä , eräänlaisena tunnettuna dyykkarina, sain kunnian kerätä kaikki käyttökelpoiset osat talteen tässä muutama viikko sitten.

Voitte vaan hymynkare suupielessä pohtia tuntojani kun sain kuulla, että olisi suotavaa poistaa poikkinainen osa katajasta vaikka askartelumateriaaliksi. Arvatkaa vain kuinka paljon hyviä oksia oli tarjolla.

Katajan kyynelhän sieltä tunki ulos, silmäkulmasta.

Taivuttelin 2mm:sestä rautalangasta pisaranmuotoisen kehikon ja päällystin sen hirvenjäkälällä.Kiinnitin rullalangalla harvakseltaan lyhyitä katajan oksia kehikkoon. Pienen, ruskean täytettävän pullukkasydämen ostin lomareissulla ihastuttavasta Sinilila sisustuspuodista . Täytin sen sammalella ja koristelin Tiimarin paperikukalla. Syksyinen kranssi sai paikkansa liiterin ovessa.

Ruskalomalla vierailimme aivan satumaisen ihastuttavassa kodissa. Kaikkeen Wanhaan tavaraan,  avaimenreikiin ja muihin ovihärpäkkeisiin hurahtanut sai ikuistettua  uskomattoman kauniita muistoja.
Kiitos M♥ ja R♥ vieraanvaraisuudesta! Kaunista syksyä teille ja iso halaus vielä.

Kaisa ♥

Pitsitähdet

Kokeilin pitkästä aikaa tehdä kipsijauheesta tähtiä ja aika hauskoja niistä tulikin. Vesi  ja kipsijauhe sekoitetaan tasaiseksi massaksi, kaulitaan kelmun päälle ja muotoillaan halutun muotoisia paloja. Minun tähdistä olisi tullut siistimpiä jos olisin painellut ne piparkakkumuotilla mutta nämä luonnollisen vinkkurat on minun näköisiä.
Koristelin pinnan virkattua liinaa apuna käyttäen. Levitin liinan kipsilevyn (n. 5mm) päälle ja kaulin sitä sen verran, että kuvio tarttui kipsiin. Vasta koristelun jälkeen leikkelin muodon. Tähtiin voisi vielä kiinnittää  helmiä koristeeksi.

Löysin muuten aivan ihastuttavan nettiputiikin kun etsiskelin sinkkisabluunoita. Villa31:stä löysin kauan kaipaamani sabluunat. Lisäksi oli ihan pakko ostaa pitsejä ja ihastuttavaa tähtinauhaa metritolkulla. Eihän siihen jouluunkaan niin pitkää aikaa ole!

Raparperialtaan tein kesän viimeisistä raparpereista. Lakkasin mattalakalla sen ja luukki on niin nahkamainen, että piti ihan itsekin kokeilla mitä siihen  oikein tuli laitettua.

Kesä jatkuu ihanaa ja arvatkaahan kellä on L-O-M-Aaaa.... Pajupirttiväki poistuu pohjoiseen!
    
                            Kaisa

Mosaiikkilyhty rentahiekan lasinsiruista

 

 

Meri on oikea aarreaitta meille satamakaupunkilaisille. Lempeä etelätuuli soitteli rannan haavikossa kesäillan valssia kun tanssahtelimme juniorin kanssa sataman vastarannalla. Hennot aallot pyyhkivät hienoa rantahiekkaa kuin silitellen ja lohduttaen. Kesä on ohi, syksy tekee tuloaan. Vielä nuo loppukesän ihanat auringonsäteet lämmittää (+19) ja vesi on yllättävän lämmintä. Sittenkin on kesää jäljellä.

Hyppelemme kiveltä toiselle ja pysähdymme hiekkarannalle. Taskuun on varattuna muutama muovipussi sillä tarkoituksena on kerätä aaltojen hiomia lasinsiruja. Se ei ole ollenkaa niin hirveää puuhaa kuin miltä kuulostaa. Hiekasta löytyy helposti vihreitä, valkoisia ja ruskeita siruja. Lukuisat myrskytuulet, jäätalvet ja rajuilmat ovat niistä hioneet pois kaikki terävät särmät. Jäljellä on pyöristyneitä reunoja ja väritön lasi on hioutunut maitolasin valkoiseksi.

 

 

Mosaiikkilyhty ajolaseista, ei,ei, ei niistä Arskan ajolaseista vaan 

meren rannalta löytyneistä lasinpalasista.

 

Pienen lasipurkin päälle liimasin kolme valkoista kaarta .

 Vihreänsävyisistä laseista tein auringonsäteitä ja pienet 

valkoiset helmet on muistoja kesästä.

Nyt voi vaikka viettää länsirannikon 

Venetsialaisia täällä meilläkin.

 

Hectorin Syyskuu -biisin sanoin ihaninta syksyn alkua♥

 

Nuo huokaukset tuulien

taas rannat kuulla saa....

 

Kaisa

 

Hento kanervakranssi

 

 

Näin hentosen sydänkranssin voi saada aikaan muutamasta kanervan oksasta ja jäkälätupsusta.

Vanhan rautalankasydämen maalasin valkoiseksi ja rullalangalla sidoin pienet niput kiinni pohjaan.

Elokuun tummassa illassa, kynttilän valossa, mikä onkaan tunnelma?

Satumainen....

 

Kasvihuoneaarteitani tässä teille tarjoilen! Maistakaa!

Hämytunnelmaa kaikille Ystäville♥

Halauksin Kaisa