24.12.16

Jäkäläkuusia jouluun


Tunnelmallista ja rauhallista joulua
kaikille blogiystäville.
Kaisa-tonttu
 

Joulun tunnelmakortin nyhväsin 
sormipaisukarveista, rautalangasta, helmistä ja tähtösistä.
Ajatukset siirretään jo joulunviettoon.
Kynttilänvalo saa korvata lumen tällä kertaa.
Nautitaan.

11.12.16

Tonttu Danielin puutarha





 Pajupirtin pihamaalla on hiippaillut iltaisin outoa väkeä. Puun takaa on kuulunut rapinaa, joku heittelee oksia suuren petäjän latvasta ja kaarnat sinkoilevat pitkin nurmea.
 Tonttuko se siellä? 
Kuuluu hentoa tiukujen helinää...Jovain, tonttupa hyvinkin. Onnistuin aamulla salaa kuvaamaan
 tuon naavaviiksisen jäkäläparran. 
Vihreä mustikanvarputakki yllään se lämmitteli öljylampun valossa. Valo tosin oli jo sammunut mutta tonttu vaikutti tyytyväiseltä kun sai nukkua ja lämmitellä kiireen keskellä.



Tonttu Daniel, vanhin Mustikkamättään puuharitontuista, 
asettui asumaan kukkarinteen vanhan oven viereen.



Kasvihuone on laitettu talvikuntoon. Kukkapuu, jonka hankin viime jouluna, tuli päällystettyä koivun risuilla ja se  sai nyt uuden paikan kukkalaatikosta. Pieni puutarhapöytä sekin on löytöjä muutaman vuoden takaa. Kaatopaikkakuorma tuli vietyä jäteasemalle ja kotiin lähti ojan penkalta löytynyt rautainen pöydänjalka jonka yksi "tassu" oli poikki. Onneksi se puuttuva tassu oli muutaman metrin päässä ja pirtin isäntä hitsasi sen kokoon. Vanha tuoli on myös löytö jätepuukasasta.


Paristoilla toimivat pallovalot saa toimia tunnelmavaloina vanhalla pöydällä
 jonka kansi on, kuinkasmuuten, löytö sekin.



Askarteluillan suodatinpussijoulua olen koonnut tähän vähän mausteeksi. Seitsemän malttamatonta leidiä niittaili ja rypytti pusseista kukkia. Syntyi kransseja, kartioita, sydämiä ja tähtiä. Ihanaa oli kuulla illan päätteeksi Raisan kommentti: "Olipa kiva ilta, ei olisi uskonut!" Kiitos ihanaiset



Itse väkersin roikkuvan valokranssin jonka koristelin pellavaruseteilla ja puusydämillä. Tähän kyllä meni hitusen enemmän aikaa kuin yksi ilta. 


Aurinkoista adventtisunnuntaita teille.
Tervetuloa uudet lukijat mukaan Pajupirttiin.
Loviisan joulu kutsuu, eikun matkaan.
Kaisa

16.11.16

Mustikka(puoli)kranssi


Mustikanvarvut on mitä mainiointa askartelumateriaalia. Aikainen lumentulo vain sekoitti hiukkasen suunnitelmia. Olin ajatellut koristella pihaportin tai liiterin oven suurella valkoisella mustikkakranssilla mutta materiaalit täysin hukku lumeen. Vajaa muovikassillinen sentään oli jemmassa ja pörhäkkä puolikranssi saa riittää. Kranssin ylä- ja alaosa on paljas joten varpua on vain "kellosta katsottuna "  5 -25 yli ja 25-5 vaille jotain. Pohja on tehty villiviinin pitkistä lonkeroista kieputtamalla. Maalasin pikkupakkasessa valmiin kranssin valkoisella spreillä. Eihän sitä olisi tietenkään saanut tehdä ulkona mutta kyllä ne varvut sai maalia ylleen ihan tarpeeksi. Loppuosa pullosta alkoi vähän nikottelemaan mutta aika lumisen oloinen väkerrys tuli sentään.
Täältä meidän suunnalta alkaa kohta lumet olla finaalissa sillä mittari näyttää reiluja plusasteita.
Nyt kun ulkona on pimeää on ihanaa kun koristevalot taas pikkuhiljaa hiipii pihoille ja parvekkeille. 
Joulun odotus voi alkaa.
Kiitos kommenteista, ne on kuin suuria valonpilkahduksia pimeän keskellä.
 
Terkuin Kaisa

 

30.10.16

Neilikkaruusuja ja vesikelloja


Suodatinpusseista on tullut askareltua tänä viikonloppuna ihan vain koemielessä. Olen nimittäin lupautunut pitämään askarteluillan työpaikalla ja koevedokset on tietysti toteutettu. Viime jouluna väkersin muutaman kranssin lahjaksi ja karisematon kuusikin tuli tehtyä. Yhtenä ideana oli pallopuu jonka nyt toteutin. Palloon ei mene montaa "neilikkaa" joten sen tekeminen ei vie paljoa aikaa.


Tähdenmuotoisen styrokspohjan päällystin pienillä kukilla. 
Kukista vaan tuli niin mahdottoman pieniä, että niiden kanssa saikin olla varovainen.
Kuumaliima kun jo nimestä päätellenkin on tosikuumaa
 niin vielä tuli kokeiltua kuinka kuumaa se oikeastaan oli.

Varovasti liimaa kukalle puserrellessa tipahti kukka kämmenelle ja
refleksi pisti tietysti ravistamaan polttavan "neilikan"tiehensä.
Nooo.. kämmeneltä se lennähti verkkarihousuille 
tehden kymmensenttisen liimavanan punttiin
ja jäi hetkeksi kiinni siihen.
Hätistelin sitä vielä ja loppujen lopuksi kukka oli kiinni matossa.
 
Kuumaliimapyssyn pistoke pois päältä ja käsi kylmän vesihanan alle.
Jonkin aikaa sai liotella liimaa pois kämmeneltä jotta pääsi tarkistamaan vauriot.
 
Vesikello kämmenellä.
 
Askartelu voi tosiaankin olla vaarallista.


Suodatinpussineilikoilla päällystetyn pallon kiinnitin metsäretkeltä löytyneen madonsyömän ja keloutuneen kepin päähän. Keppi saa olla niin pitkä, että se ylettyy ruukun pohjaan. Täytin kukkaruukun puolilleen sanomalehtisilpulla tiivistäen jotta keppi pysyy tukevasti pystyssä. Ruukun pinnalle laitoin vielä viitisen senttiä akvaariokiviä, niitä pieniä ja sileitä.


 Meidän pihalla on viimeaikoina vilistänyt runsaasti jalkoja.
Neljä niistä kuuluu puutarhamme innokkaalle  talonmiehelle.
Sulo the greatest Gardener nauttii täysin siemauksin lehtikasoista.
Vaijari piilotteli leluaan kasan uumeniin, hyppi täysillä kasan päälle, piehtaroi ja ärisi.
Silminnähden nauttii syksystä.


                                 Pimeisiin iltoihin tunnelmia tekemään. Kaunista syksyä.
Tunnelmissa Kaisa ja Sulo

20.8.16

Keijunmekkoja kranssissa



  Hei, Reilusti on kulunut aikaa edellisistä postauksista. Mihin tämä aika oikein kiitää? Vai onko se sitä elämänhallinnan puutetta? Arvojärjestyksen uudelleenasettelua, kenties? Isovanhemmuus, maailman paras olotila ♥, en vaihda sitä sijalta yksi.
Uusi työpaikka on korkattu ja täytyy myöntää, että siinä on ollut tosi paljon opeteltavaa. Lähes koko työssäoloajan olen tottunut työskentelemään itsenäisesti mutta viimeiset puoli vuotta olen opetellut mitä on kun on niitä lähityökavereita. Supertiimi on meillä  kasassa ja vvs.Lauraa kaivataan.  Vaikeaa on ollut myös "luovuttaa" töitä toisille sillä eihän mun tarvi tehdä kaikkea.(Tottunut nääs)

Elokuun tummiin iltoihin rakensin valkoisen keijunmekkokranssin
  Villiviininistä taivuteltu kranssipohja sai ylleen valkoista spreimaalia sekä jämät pinkistä pullosta sinne tänne. Sitä pinkkiä olisi voinut olla enemmänkin mutta loppui mokoma. Vanhat pikkuriikkiset ruukut suhautin sillä samalla valkoisella maalilla. Vähän rautalankaa ympärille ja sammaltäytteiset ruukut kiinni kranssipohjaan. 
Kukkakoristeiksi keräsin pihalta keijunmekkoa, hortensiaa sekä helminukkajäkkärää.


Pienet saviruukut maalattu valkoisiksi ja täytin ne oman pihakevenpäällyssammaleella.


                 
 
Ihastuin keijunmekkon, sen kauniiseen kukintoon varmaan ikiajoiksi.
Etupihan seinäamppelissa se viihtyy superhyvin.

 
 
 
 


Ensi keväälle on kerätty kaikki siemenet, kokeilen omakasvattaa.


Aurinkoista ja lämmintä viikonloppua
Kaisa

5.5.16

Ajopuukranssi


Nyt on kyllä säät suosineet lomailijaa ihan täysillä. Kukkapenkkejä on laitettu hurlumpsis ja muutama kassillinen orvokkeja tuli istutettua kuistille. Kasvihuone ykkönen on pesty ja puunattu, muutama tomaatti takertui ihan sattumalta mukaan taimimyymälästä. Tämä ihana TOUKOKUU.
Taas virtaa intoa joka solussa mutta, ans kattoo sitten elokuussa, ei jaksa kiinnostaa niin siinä tuppaa käymään,  into hiipuu kohti syksyä. Nyt kuitenkin mennään ja kovaa. Naapuripihoilla surraa ruohonleikkurit, höylät, ruuvivääntimet ja sahat. Grillit tirisee ja tuo ihanat tuoksut meillekin. Se on sitä ihanaa alkuKESÄÄ.

Äitienpäiväkranssi syntyi harmaantuneista oksanpätkistä ja ajopuunpalasista. 
Muutaman kukan tein kananmunakennoista ja kiinnitin ne rautalangalla kranssiin.
Liimaukseen käytin kuumaliimaa. Kranssi ei kestä kovin kauan ulkoilmassa kuumaliiman kanssa siksi on hyvä siirtää se sisälle.
 




 
 
 
Ihanaa ja aurinkoista ekaa  ÄITIENPÄIVÄÄ tyttärelleni ja
 meille ISOäitienpäivää ja 
ISOISOäitienpäivää A.P:lle ja H.K:lle
 
Tässä tämä meidän suvun uusi sydämensärkijä
Topi 4kk
Rakas, jäntevä ja topakka miehenalku tietää mitä tahtoo.
Haleja


Hyvää äitienpäivää kaikkille ÄIDEILLE
Kaisa



24.4.16

Sulostellen


Sulo the Gardener 1vuotta

Pajupirtin häsätohottaja täytti vuoden torstaina. Sankari juhli perhepiirissä ja "sijaiskodissa" 
merkkipäivää iloisissa tunnelmissa. Oli puruluuta ja siankärsää muista herkuista puhumattakaan ja lopputulos oli seuraavana päivänä saletti. Vatsa löysällä. Onneksi oireet ei kestäneet kuin hetken. Palattiin normaaliin ruokavalioon ja meno on taas kuin alla olevassa kuvassa.

Eilen pidimme puutarhan siivoustalkoot joissa the Gardener oli työnjohtajana. Kasattiin peräkärriin 
haravointijätettä kun omat kompostit on täppösen täynnä.(Sunnuntaina kaupungin  kaatopaikka päivysti ja keikka sinne tehtiin täyden kuorman kanssa.) Kottikärryjen kyyti kiehtoi miestä mutta turvallisuussyistä en uskaltanut ukkoa ottaa kyytiin. Puun juurien kaivuussa ja katkomisessa Sulo sai täyden kympin. Orvokki-istutus sai uuden järjestyksen kun en osannut oikeanväristä orvokkia laittaa ruukkuun;) Oikeastaan hyvä näin. Sulon valitsema voitti.
Kesken haravoinnin alkoi yllättäin valtaisa raekuuro. Innokkaana hiutalejahtimiehenä puutarhurimme hurjistui rakeiden perään. Heiii... tämähän on kivaaaa..


 Turkin harkjauksesta jääneitä karvatuppoja on laitettu Kamelian oksille pikkulinnuille pesätarpeiksi. Niitä onkin joukko punarintoja, vihervarpusia ja tiaisia innolla haeskellut . Nyt vaan raekuuro kasteli nämä eristeet. Nurmikolla virtaava Skillapurokin oli lumen vallassa hetken.

 Muutamassa puutarhamyymälässä on kierrelty kevätmieltä herättelemässä. Mukaan tarttui muutama pussi siemeniä ja idea kukkapenkin uudistukseen. Ihana taas puuhastella pihalla saatais vaan sitä lämpöä lisää. Viikon päästä on aika viettää loput talvilomasta ja innolla jo odottelen, että pääsen toteuttamaan suunnitelmiani.
Kevätterveisin
Kaisa

8.3.16

Pöllö, istu puussa, ei pöllöllä hampaita suussa, huhuuu


 
Kaikki mikä liittyy vauvoihin tai edes vähän haiskahtaa vauvoille saa rinnassa oudon olon aikaan. Huomaan olevani tämän tästä kaupan vauvaosastolla hypistelemässä potkuhousuja. Tai vaunuliikkeen rattaita vatkuttamassa. Vaippaosastolta lähtee lähes aina pussillinen kakkosliberoja mukaan, tuomiseksi. Pienenpienet kengät saa suun suippuralle ja hymynvirmeen kasvoille. Entäs sitten kun kevään ekat pikkiriikkiset fillarit on tuotu kaupan esittelylavitsalle?  Eihän näin pieniä ennen ole ollut olemassakaan. Noo... pyörä saa vielä odotella pikkumiehen kasvamista.

 
Onneksi omatekoisia leluja saa tehdä niin paljon kun jaksaa ja huvittaa. Drops designin sivuilta löysin valloittavat PÖLLÖT. Tosi nopeat tehdä Drops Paris langasta 3 1/2:n virkkuukoukulla. Lanka on kyllä aika haastavaa kun se tuppaa ns. halkeamaan tai sit minulla on vääränlainen virkkuukoukku käytössä. Ohje oli selkeä mutta muutaman virheen löysin siitä.
 


Pöllöpari sai seurakseen sen suuren sydämen joka sykkii meidän pikku Topille.


Sydämen tein ihan omilla ohjeilla:
Jokainen kerros alkaa kjs:lla ja lopussa 2 ks viimeiseen silmukkaan 
Tee etusormen ympärille kierros ja renkaaseen 2 ks, kiristä
1. kerros: = kjs,ks,ks-ks
2. kerros:= kjs,ks,ks,ks-ks
3.-11.kerros samalla tavallaa lisäten silmukoita kummassakin reunassa
12. kerros. 1 kjs ja ks toiseen ks.n 4 ks, ps(keskikohtaan), 5 ks 
13. kerros ks toiseen ks:n 2x p kolmanteen ks:n, ks, ps(keskelle) ks, 2xp.ks katkaise lanka

Tee toinen sydän samalla tavalla

14. kerros aseta sydämet vastakkain ja virkkaa ks:ta sydämen ympäri.
Halutessa voit täyttää vanulla mutta jätä silloin pieni aukko täyttöä varten ja
 virkkaa vasta sitten reuna umpeen.


 Noin 30 vuotta sitten tein esikoistyttärelle (Topin äipälle) nämä pupukoristeet vaunuleluksi. Vielä ne on tallessa seinällä joskin vähän kellastuneina mutta täysissä voimissa.

 
Rusetit on lutsutettu moneen kertaan mutta pupuenergia on tallella.
 
Vauvantuoksuissa äiti ja mummi
Kaisa

28.2.16

Alize -pipoja


Huhuu piiitkästä aikaa. Ihan on ikävä teitä kaikkia etäystäviä. Tämä hetki on se kun toivoisi, että vuorokaudessa olisi tuplasti enemmän tunteja. Ehtisi joka paikkaan, olisi enemmän aikaa Rakkaille ja vielä enempi aikaa tälle uudelle tulokkaallemme. Pikku Prinssi, Topi, kasvaa kohinalla. Ruoka maittaa, uni ei. Sitä odottaa hetki hetkeltä, että pääsisi tuo pienen kultahipun luokse. Nuuhkimaan sitä ihanaa vauvantuoksua ja ihailemaan niitä pienenpieniä varpaita ja sormia. Kyllä isoäitinä olo on taivaallista.
Elämässä on tapahtunut ihan liian paljon yhdellä kertaa. On paljon iloja mutta mahtuu mukaan myös suruja. Kaikista näistä olen yrittänyt väkertää uutta minää. Päivä päivältä tuntuu paremmalta.

 Ihan ilman käsitöitä en ole pystynyt olemaan. Nämä ns. helpot neuleet on mun juttuja. Löysin Kissanviiksestä ihanaa kukkalankaa (Alize) josta neuloin pari hauskaa myssyä. Tämä vaalean marjapuuronvärinen on vielä mutta valmistuu tuotapikaa. Myssyn reuna tulee luonnostaan kipparaiseksi kun neuloo pelkkää oikeaa neuletta. Sen voi sitten kieritellä rullalle.



Puutarhamme lumimies, alias  Sulo, the gardener on myös komistunut ja miehistynyt. Jalan nostaminenkin jo onnistuu silloin tällöin. Päivän aurinkoisella lenkillä piti ihan kiivetä korkean lumivallin päälle ja suhauttaa muille koiruleille terveiset. Minä ole näiiiin ISO.


Tuhannesti terkkuja kaikille ystäville ja pirtsakkaa kevättä.
 
Kaisa ja Sulo

23.1.16

Merihevonen pakkasessa


Pakkashuuruinen huomen sinulle pirtissä piipahtajalle.Talviaskartelut on jääneet tosi vähiin viime aikoina. Jääjuttuja ei tarkene valmistaa kun se jäädytysten käsittely on sormenpäitä raastavaa. Lisäksi meillä tämä superhemmo ( Sulo) on erittäin kiinnostunut kaikista tekeleistäni, myös jääpaloista joita jäädyttelin lyhtykoristeiksi. Jäätähtiä on pitkin pihaa kun niitä vaan on niin hauska heitellä ja ottaa kiinni. Suotakoon se pieni ilo tuolle veijarille.

Suvun uudelle tulokkaalle pikku T:lle ompelin oman merihevosen Tilda -kaavojen mukaan.
Kuka muistaa vielä ne värikkäät vaunuhelistimet (jostain 70-luvulta?) joissa moniväriset nallet oli ritirinnan kuminauhassa. Vielä kuulee sen helinän mikä lähti niistä kun vauva tempoi niitä vaunuissa.
Nostalgiaa..


                                                 

 

 

 Pirteää pakkasviikonloppua

Kaisa

10.1.16

Tuohitähtiä jäällä

 
 
 
 Kiitos!
Tuhannesti kiitoksia vauvaonnitteluista ihanat Ystäväni. Äiti ja vauva ovat kotona ja opettelevat arkea täydellä tuhinalla. Tuore isä on täysillä mukana. Hän otti oman roolinsa isänä rutiinilla.
 Ihanan vävyn olen saanut, kiitos T.
 


Paukkupakkaset ovat olleet monessa blogissa pääosassa. Niin on polttopuita kulunut myös Pajupirtin tulisijoissa. AAh sitä ihanaa lämpöä joka tulee puuhellasta.
Pakkaset ovat saaneet aikaan sen, että kaikenlaiset jäädytykset on taas mahdollista.
Ilmapalloon jäädytetyr tuikkusuojat on yksi helpoimmista.
Vettä ilmapalloon ja suu solmuun ja pakkaseen jäätymään. Se on siinä.
Koristelin lyhtyä koivun tuohesta leikatuilla tähdillä. Tuohi on peräisin polttopuista joita heittelin hellaan enkä raaskinut polttaa supervalkoista tuohta.


Sulo-enon terveiset koirakavereille; Artulle, Vilman Sulolle, Rosalle, Ronjalle ja Veeralle, Neilikalle, Gerberalle ja muille karvaisille kamuille.
Kylmät kelit eivät ole tätä meidän Suloa haitanneet. Lenkit se heittää samalla innolla säässä kuin säässä. Lumisade on ihaninta maailmassa. Hiutaleita vaan on niin hauska ottaa suuhun ja hyppiä niitä kiinni. Tulisipa niitä pyryjä myös meillekin. Lunta on vaivaiset viisi senttiä. Onneksi kuitenkin sen verran. Tuntuu edes pikkasen talvelta.


 Talviterkuin Kaisa ja Sulo-eno