Munankuorimosaiikkia

Pirkko Kuuselan ja Sirpa Elorannan Munankuorimosaiikki on ollut uuden

askartelukokeiluni innoittajana. Kirjastosta bongasin tämän muutama 

vuosi sitten ilmestyneen kirjan ihan sattumalta. Selailin sitä hetken ja tuumasin,

 että tätähän täytyy kokeilla.

Kaikki alkoi leipomisesta. Kääretortun munankuoret meni heti materiaalikoriin.

Valoin betonisen kynttilänalusen salaattirasiaan. Annoin kuivua ja

 maalasin sen mustalla spreimaalilla ja taas kuivateltiin. 

Erikeeperiä levitetään haluttuun kohtaan ja munakuori

 painetaan varovasti rikki liiman päälle. 

Näin jatketaan kunnes haluttu määrä kuoria peittää alueen.

Kuoret maalasin sieltä täältä ruskean- ja petrolinvärisellä kalkkimaalilla.

 

Kirjassa kerrotaan selkeästi eri tekniikoista ja
innostavat kuvat antaa lisää inspiraatioita.
Tähän tosi yksinkertaiseen toteutukseeni olen ihan tyytyväinen.

Pienet betonivalut on hyviä harjoittelualustoja munankuorimosaiikille.
Myös puisia huonekaluja voi päällystää tämän tekniikan mukaan.
Tosin kananmunia tarvitaan ainakin kanalan verran;)

 

♥

 Innostavia kokeiluja kananmunankuorien parissa.

Halauksin Kaisa 

Kurkkaa nurkantaa - Ruukutus-/askartelunurkka

Pienen puuliiterin päätyseinä on saanut kupeelleen jos jonkinlaista 

askarteluintoni tuotosta. Mutta nurkan takana oleva ikkunaton seinä

on ollut vailla tarkoitusta. (Tai, pysyyhän ne takkapuut paremmin

 sisällä kun on seinät ympärillä.) Mielessä on ollut jo jonkin aikaa, että

olisi kiva kun saisin sellaisen oikean paikan, 

jossa istuttelisin kesäkukkia ja akartelisin pikkujuttuja.

Toki liiterin rapulla on ihan mukava puuhailla mutta silti.

Ullakon kätköissä on lojunut puulaatikko jonka yhdellä sivulla on tekstiä.

En hennonnut maalata sitä peittoon vaan sutaisin samaa seinäväriä päälle.

Ruuvasin sen paikoilleen pikku hyllyksi.

Piipe -ystäväiseni on joitain vuosia sitten oman siivousvimmansa jälkeen

 antanut käyttööni puuvalmiin kalaffipöydän . Se vain on odotellut oikeaa 

paikkaa ja nyt se löytyi vihdoinkin. Käsittelin senkin Vinha puunsuojalla.

 

Klaffipöydän saa näppärästi kasaan räystään alle joten

 sadekaan ei sitä pääse ihan heti kastelemaan.

 Pitkäaikainen haaveeni on vihdoin toteutunut.

Nurkkaukseen löysin rekvisiitaksi Einari -sedän vanhan lapion

sekä kaatopaikka-aarteeni, vanhan tuolin.

 Heinäkuu on alkanut sateisena mutta kyllä luonto vettä tarvitsee.

Kesätunnelmissa

Kaisa