Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kävyt. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kävyt. Näytä kaikki tekstit

3.12.21

Pikku tallin joulua

                                                                      

Kauan kauvattua lunta ja pakkasta saatiin vihdoin meillekin.

Tähän talvitunnelmaan on vielä totuteltava.

Aamulla kun hiippailin keittiöön kahvin keittoon niin kyllä hytisytti.

Ulkolämpömittarin lukemat näytti -7 astetta ja pirtissä oli vain +18 .

Pakko oli tutkia lämpöpatterin termostaaattia toimiko se vai mikä oli.

No, eihän se mokoma ollut edes päällä.

Koko syksy on lämmitetty pirttiä pelkillä puilla mutta  vihdoin on olettava

lisälämpöä kehiin.


                                                                               

Pikkutallin risuseinä sai pakkaspäivän piristykseksi uuden

koivun risuista ja kuusen kävyistä rakennetun joulukuusen.

Niiden tunnelmavalojen kanssa olikin sitten säätämistä.

Ostin 120 ledisen valoketjun ja sormet kohmeessa viritin

niitä mieleisekseni. Vaan eipä ollut minun juttuni tuo valohirvitys.

☆☆☆


                                                                             

                                   

   Paras tyytyä pieniin punaisiin lyhtyihin ja tuikkukynttilöihin.

Paristoilla toimiva valoköynnös on risuikkunalla ja

lähipuutarhan poistopöydältä löysin  värjättyjä Callunoita alehintaan.

Aluksi ajattelin, että eihän oranssi ole joulun väri mutta 

koivunrisujen ja kuusen käpyjen kanssa coktail on 

Just My Christmas Style.




 Jouluisissa tunnelmissa

Kaisa

7.3.21

Olkikranssi ja pieni kevätpesä

   

Lähes kaikki askartelumateriaali kun on kulutettu loppuun niin on pakko penkoa kaikki mahdollinen ja mahdoton varasto, jos jotain käyttökelpoista  löytyisi.  Pieni säkki kuivaa heinää lojuu liiterin ylisillä ja odottelee pääsyä mansikkamaalle käytävien pehmikkeiksi.

Mutta...

Heinän oljistahan saisin varhaiskevään talventörröttäjille

pyöräytettyä kranssin. Ihanan blogiystäväni Elisabethin ohjeilla kokeilin kranssinpyöritystä ja pesänrakennusta itävaltalaisittain. Kranssin tekeminen sujui kätevästi kun laitoin piikkilangasta tekemäni vanhan kranssin heinien sisää jotta saisin kranssin tukevaksi.

Ompelulangalla sidoin heinät yhteen ja yläosaan kieputin Teletappimaisen töttörön.


                                       

 Talventörröttäjien jäännökset saavat nyt kelvata koristeeksi.

Varastosta löytyi  jäkälää, heisiangervoa, hortensian kukka, sammalta ja oravan syömiä käpyjä.


                                          

Pieni pesä syntyi loppuoljista.

Posliinikulhon vuorasin muovikelmulla ja keskelle asetin jugurttikupin.

Kupin reunaosaan olkisilppua ja pursotin kosteudenkestävää puuliimaa 

olkien päälle. uusi kerros olkisilppua ja liimaa vuorotellen kunnes pesän 

reunat on sopivan korkuiset.

 Annetaan kuivua seuraavaan päivään ja koristellaan. 

Arvaa ehtikö omani kuivua tarpeeksi kun jo hipelöin sitä ja kuivattelin takan reunalla.

Hätähousu mikä hätähousu.


                                                                     

                                     

                             

                                                              

          Vein minipesän ulos pihalle ison kiven viereen kuvauksien ajaksi.

            Illalla satanut raekuuro lainasi pieniä ja isoja rakeita rekvisiitaksi.

Pakko oli kutenkin viedä pesä sisälle lämmittelemään sillä talvi tuli takaisin.



                                                                     

Siniset helmihyasintit on vaan niin vastustamattomia.

              Löysin lähipuutarhalta miniversiot joissa on pienet vauva-alut.




Leppoisaa maaliskuun alkua
 
Kaisa

6.11.20

Saniaisgirlandi ja jäkäläsydän

Superlämmin marraskuu. Lämpömittarin lukemat ovat olleet uskomattomissa lukemissa. Aamuisin on pakko hieraista silmiä ettei kuvittele vielä nukkuvansa.

Kurpitsalyhty on kiikutettu kompostin päälle sillä on aika uusien juttujen.

Portti kaipasi uutta ilmettä. Jokin aika sitten tein vanhan, rikki menneen  korituolin selkänojan kaareen kuunmuotoisen kranssin ja ripustin sen porttiin c -kirjaimen näköiseksi. Hauska juttu sattui kun  Pajupirtin isäntä palasi kotiin koiraharkoista ja porttia sulkiessaan homasi, että emännän uusi girland -mallinen tekele roikkuu yhdestä reunasta portissa. Huomaavaisena miehenä hän oli oitis valmis korjaamaan ripustusta mutta kysäisi kuitenkin minulta onko aihetta oikaista koristetta.

Nauroin katketakseni kun vähän vihaisena tokaisin, että et kai tehnyt sille mitään?

Sen kuuluukin olla silleen.

Nyt girlandi on saanut paremman paikan kukkarinteessä vanhan vajan oven päällä.


Uutta ilmettä syntyi jäkäläsydämestä johon lisäsin tuijan oksia, maksaruohon kuivuneita kukintoja, jäkälöityneitä oksia ja oravansyömiä käpyjä.

Nyt vanha girlandi ja jäkäläsydän ovat sulassa sovussa odottelemassa joulua.

Pienet jäkäläpallot ja hamppupellavainen rusetti piristää syksyistä kranssia.



Lämmin marraskuinen halaus, etänä, kaikille Pajupirtissä piipahtaneille.

Lisäksi tervetuloa viimeisimmät lukijani Ruusu-unelmien Tarja♥  ja

Kari Rudi ♥ ,velkommen ihanasta Atelier Kari -blogista Norjasta.

Kaisa


24.10.20

Käpykakkua juuri Sinulle ♥




 

Tämän käpykakun tein

Sinulle

Ole hyvä!  Nauti sen Luonnollisesta mausta. 

Tuoksuttele jännittävää aromia.


 

Puhalla kanssani kaikki 12 kynttilää.

Sillä olet sen ilon kanssani  jakanut kaikki nämä vuodet.

 


Sinä, Ystäväni 

Olet ainutlaatuinen. Jaksat jakaa kanssani ilot ja surut.

Nauretaan, epäonnistutaan, veikeillään sillä huumori on parasta maailmassa.



Kermavaahdot voit pyyhkiä suupielestä

Onnenkiven sammeleeseen.

 


Istahda hetkeksi kanssani penkille. 

Nuuhkitaan syksyistä ilmaa

ja

jatketaan sammalpolkuja,  jäkälä kallioita , meren rantaa ja

kukkaniittyjen reunaa eteenpäin.



 

~~ Halauksin ~~

Kaisa

20.9.20

Pihalta ja pientareelta kuusenkäpykranssin lumoa

Kiitos tästä kuusenkäpykranssista kuuluu Aili-myrskylle😊

Kotikuusen latvus karisti ison laatikollisen käpyjä pihamalle ja arvaat varmaan kuka oli tyytyväinen. Oravat eivät valitettavasti ehtineet nakertelemaan hauskoja ruodollisia rankoja joita olisin lisännyt tähän kranssin. Mutta käpyjen lomasta pilkistää Mustilan hortensiaa, sammalta, lehmuksen siemeniä, Heisiangervon kuivuneita kukintoja sekä Helminukkajäkkärän kukkia.

Tämä meidän kotikuusi on ennenkin inspiroinut minua näiden myrskytuulten jälkeen.

Kaivoin vuosientakaisen postaukseni jonka olen julkaissut 3.12.2013 esiin ja löytyyhän niitä muitakin askarteluja Myrskyn jälkeen -teemalla

https://pajupirtti.blogspot.com/2013/12/minikuusi-oksanpatkista.html

Kranssipohjana käytin viilliviinistä kierrettyä rinkulaa joka loppujen lopuksi osoittautui liian hennoksi mahtavan käpyjoukon alla. Sillä kun työ oli valmis painaa se tosi paljon. Rautalanka ei liene pahitteeksi vahvistamaan jämäkkää pohjaa.


 Hauskoja syysaskarteluja Sinulle
💖
Kaisa

20.12.19

Kipsikäpykuusi


Nyt voi sanoa, että olen ollut ihan kipsissä ja pihkassa.
Pajupirtin isäntä ihmetteli, että joko sinä sitä kinkkua, kun uunia lämmittelin.
Hämmästys oli melkoinen kun änkesin vuokaan männyn käpyjä.
Ei mee hyvin meilläkään, oli kommentti :)
.... kerma puuttuu .....
Kuivattelin männyn kävyt haaleassa uunissa jotta sain suomut aukeamaan.
Dippasin niitä auenneita käpyjä kipsijauhoista tehtyyn velliin ja annoin kuivua. 
Muutama hortensian kukkakin sai kipsikylvyn.


Kuumaliimalla kävyt yhteen ja eikun koristelemaan. 
Kuusen lakkaus olisi kannattanut sillä kuivunut kipsi karisi
suomujen välistä. Jäihän sitä valkoista kuitenkin tarpeeksi.



Leppoisaa joulua
teille ihanat Ystävät
* Kaisa *

23.12.17

Joulun tunnelmia Pajupirtistä



Pajupirtin väki toivottaa kaikille lukijoille tunnelmallista ja rauhallista joulua.
Tein pihaportin koristeeksi mustikkakranssin jonka koristelin Makedonianmännyn 
ihanilla kävyillä. Luin jostain blogista, voi kun muistaisi mistä, että käpyjäkin voi valkaista.
Leikkelin hiustenpesuainepullosta sopivan mittaisen ja sujautin yhden kävyn sinne. 
Täytin pullon kloritella niin, että käpy peittyi kokonaan. Pieni kivi kävyn päälle painoksi jotta se pysyy kokonaan kloritessa. Piti odotella noin puolitoista vuorokautta aineen vaikutusta. Lopulta minun tosi lyhyt kärsivällisyys loppui ja huuhtelin kävyn todeten, ei tapahtunut mitään. Ainoastaan painona ollut kivi tuli yllättävän puhtaaksi. 
No, laitoin sitten kävyn kuivumaan lämpimän takan reunalle ja aamulla yllätys olikin melkoinen.


Kävyn suomut oli auki ja sisäosa  kauniin valkoinen. Kiva kokeilu joskin kloritea menee monta pullollista jos meinaan kaikki keräämäni kävyt valkaista.


  Sulo the greatest Gardener ja "tonttutomera", kylän paras kinkkuvahti, haukahtelee
jouluntoivotukset koirakavereille.


Rinteen vanha ovi toimiin meidän pihan 
tonttuovena.

Kaisa kiittää kaikkia Ystäviä kun olette jaksaneet ilostuttaa kommenteillanne.

14.7.17

Ikkuna avoinna puutarhaan


Pitkään olen mietiskellyt tekeväni vanhoista heinäseipäistä pienen ikkunan puutarhaan. Sain kuin sainkin ylipuhuttua paikallisen kirpparinpitäjän luopumaan muutamalla eurolla yhden seipään lisää pieneen kokoelmaani. Olivat kuulemma sisustusrekvisiittaa mutta aina sitä nyt yksi joutaa tositarpeeseen. Ikkunan paikka tosin oli vielä hakusessa. Laittaisinko sen vanhan oven viereen kukkamaan reunalle vai tähän puisen porttikyhäelmän luokse. Portissa oli jo ennestäänkin heinäseipäitä ja muutama lisää niin siitähän tulikin ikkuna kuin itsestään. Yläpuitteeksi kiinnitin vielä merestä löytyneen ajopuun pätkän ja verhoiksi pitsiset käpyverhot.


 Keltainen Arthur Bell ruusu ylettää just ja just ikkunan alareunalle.
Ruusu on löytö K-Raudan puutarhalta. Kävelin sen ohi ja oli pakko palata takaisin nuuhkimaan 
sen mahtavaa tuoksua. Tuo kaunotar lähti oitis mukaan.


Mr Arthur Bell


Pajupirtin supersalama The Greatest Gardener pinkaisi heti tarkastamaan aikaansaannostani.

 Sulo vauhdissa


Rinteen kukkapenkin kukat ja pensaat alkaa jo kohta olemaan
viidakkomallia.

Jos sinulla on tuo samainen keltaruusu (Arthur Bell) haluaisin kuulla vinkkejä
 sen hoidosta ja talvettamisesta.

Kiitos kommenteista ja upeita lomasäitä niille onnellisille
jotka ovat päässeet vapaalle.

Kaisa ja Sulo

25.11.15

Käpytähtiä


Pajupirtin pihamaalla on runsaasti isoja mäntyjä ja käpyjä välillä riesaksi asti. Siihen aikaan kun 
leikattiin nurmikkoa sillä työnnettävällä, oli kohtaamiset käpysten kanssa vihoviimeisiä. Leikkuri jymähti kuin seinään kun käpy juuttui leikkurin terään. Nyt löysin varastoista muhkean kasan kuivia, avonaisista yksilöistä ja askartelin niistä tähden.
Liimasin kävyt kuumaliimalla paksun pahvin päälle ja spreijasin valkoisella.
Tämä ei valitettavasti kestä kovin pitkään ulkoilmassa.
.

Koristelin tähdykäisen pienellä pitsirusetilla ja paperilangalla.




Talvisemmissa tunnelmissa
Kaisa

9.1.13

Tuhat tikkua ristissä

 

Tammikuun auringonpilkahdus on se pieni toivonkipinä keväästä ja leppoisista kevättuulista. Nietokset ovat kätkeneet lähes kaiken luonnonmateriaalin hankien alle. Joku onnekas on osannut olla kaukaa viisas ja kerännyt talvivarastoon kaikkea mahdollista. Omat varastot alkaa pikkuhiljaa tyhjentyä ja siksi täytyikin uusiokäyttää kelopuun pätkät. Aiemmin syksyllä rustasin sydämen näistä samaisista pätkistä ja arvatkaas vaan kun rojautin liiterin oven kiinni niin ko. kranssi musertui sinne väliin tuhannen pilkkeiksi. Muutama ååå ja äää pääsi kun huomasin mitä oli käynyt. Sydämestä ei ollut jäljellä kuin ripustusnaru joka onnettomana keikkui naulassa. Silloin paloi päreet ihan täysillä ja tikku poikineen lensi takkaan odotellen sytyttäjää. Kun seuraavana päivänä ajattelin lämmittää takkaa pelmahti luukusta pätkä poikineen. Ei hyvät ihmiset sentään näin hyviä puita voi polttaa ja tammikuun eka kranssi sai alkunsa.



Auringon valon pilkahduksia päiviinne ystävät .


Pieni tilkku sammalta on näkyvissä pihan suuresta kivestä. Sen reunalla ankea kranssikin saa voimaa.

Iloisia tammikuun päiviä.
Marjatalle iso halaus, olette olleet mielessä useasti, kesää odotellen...
Kaisa

2.5.12

Satukorento ja grillivahti


Kevään eka satukorento bongattu Kannusjärven upeissa maisemissa. Nyt saisi jo lämpöiset kevättuulet puhaltaa. Mökkivappua vietetty luonnonrauhassa ja kuuneltu käen kukuntaa sekä kuikan huutoa järveltä. Aah miten mieli lepää tässä hiljaisuudessa.


Isäntä innostui kerallani askartelemaan. Rannan kaadettujen puiden kätköistä hän löysi mieleiset materiaalit grillivahdin tekoon. On koivunrisuja, oksia lehtikuusesta, villivadelmista, haavasta ja kuusesta. Seasta löytyy vielä kuusen juurta sekä muutama lehtikuusen käpy ja puustapudonnut naavatukko. Kaikkiin näihin aarteisiin saatiin lupa vuokramökin emännältä, kiitos Salme.
Rouhea grillivahti jäi upouuden grillirakennuksen seinälle pitämään juhlijoita silmällä.

Upeista jylhistä maisemista nauttien ja luonnon kauneutta ihastellen Pajupirttiläiset jaksaa taas toukokuun eteenpäin.

                                   Iloisella mielellä, Kaisa