Sinisen hetken jouluinen Risuikkuna

                                                                             

Vinksin vonksin Risuikkuna syntyi jouluaskareiden keskellä.

Toin iso säkillisen koivun risuja keskelle olohuonetta ihan huoletta. 

Monen monta joulua olen ajatuksissa  haaveillut risuikkunasta kuistille

mutta aina se vaan on jäänyt tekemättä.

Syksystä asti on ikkunan pokat ollut jo valmiina mutta en vaan ole 

saanut itsestäni irti sen vertaa, että olisin tehnyt ne valmiiksi.

                                                                   

Kolmiruutuinen Pirtin ikkuna on kiehtonut minua aina. Jotenkin se tuo

mieleen mummolan ja lapsuuden.

Ruudut on jo menneet vinoon ja  pienet lyhdyt pysyy hädin tuskin 

ikkunanpuitteessa mutta ei se haittaa.

Se on minun jouluni ♥

Se tuo mieleen kaikki Rakkaat jotka ovat jo menneet

taivaan kotiin.

♥ 

"Wanhan ikkunan" lävitse katselen tähtitaivasta ja vilkutan.

                                                                  

♥ ♥ ♥

                                                          

Kaisan pirtin kuisti jouluasussa.

Saatiin edes vähän lunta ja valoa.

                                                            

Vanha olkikranssi ledkynttilän kajossa.

Ajopuuhylly ja mänty/hortensiakranssikin on jo kerran ollut lumipeitteen alla mutta

pakkaset ovat muuttaneet värit jouluisemmiksi.

 Pajupirtin väki toivottaa rauhallista ja tunnelmien täyttämää

JOULUA

Sinulle Ystäväni

 

Frohe Weihnachten

God Jul

Merry Christmas

Feliz Navidad

💖🎄💖

Kaisa

 

Pikku tallin joulua

                                                                      

Kauan kauvattua lunta ja pakkasta saatiin vihdoin meillekin.

Tähän talvitunnelmaan on vielä totuteltava.

Aamulla kun hiippailin keittiöön kahvin keittoon niin kyllä hytisytti.

Ulkolämpömittarin lukemat näytti -7 astetta ja pirtissä oli vain +18 .

Pakko oli tutkia lämpöpatterin termostaaattia toimiko se vai mikä oli.

No, eihän se mokoma ollut edes päällä.

Koko syksy on lämmitetty pirttiä pelkillä puilla mutta  vihdoin on olettava

lisälämpöä kehiin.

                                                                               

Pikkutallin risuseinä sai pakkaspäivän piristykseksi uuden

koivun risuista ja kuusen kävyistä rakennetun joulukuusen.

Niiden tunnelmavalojen kanssa olikin sitten säätämistä.

Ostin 120 ledisen valoketjun ja sormet kohmeessa viritin

niitä mieleisekseni. Vaan eipä ollut minun juttuni tuo valohirvitys.

☆☆☆

                                                                             

                                   

   Paras tyytyä pieniin punaisiin lyhtyihin ja tuikkukynttilöihin.

Paristoilla toimiva valoköynnös on risuikkunalla ja

lähipuutarhan poistopöydältä löysin  värjättyjä Callunoita alehintaan.

Aluksi ajattelin, että eihän oranssi ole joulun väri mutta 

koivunrisujen ja kuusen käpyjen kanssa coktail on 

Just My Christmas Style.

♥

 Jouluisissa tunnelmissa

Kaisa

Risusydän ja puolukka-harsokukkakimppu portille

                                                                           

Ensimmäinen adventtisunnuntai alkaa hiljalleen hämärtymään.

Pihaportti on saanut uuden vanhan tuunatun kranssin harteilleen.

Tykkään niin tästä keväällä tekemästäni kranssista ja nyt täytin koivun

 risuista tehdyn maljakon puolukanvarvuilla ja harsokukilla.

                                                                

Ruudullinen koristenauha sekä hamppupellavainen naru

kuuluu ehdottomasti koivunrisujen kaveriksi. 

                                                                  

                           ♥♥♥                

                                                                              

 Kohta saa  kääntää kalenterista sen vuoden viimeisen

lehden ja innolla ryhdyn tutkimaan teidän muiden

jouluvalmisteluja.

 Sipsutellen kuusen alle ja 

oravien pudottamien käpyjen kimppuun.

Adventtitunnelmissa

Kaisa

💖💖💖

Keväinen risukranssi

Sainhan vihdoin yhdistettyä risukranssin ja pienen spiraalitekniikalla tehdyn kukkasuppilon.

Kauan ole koivun risuja haikaillut mutta nyt osui lähemmäs kuin osasin arvatakaan.

                                                                          

Lähinaapurin pihalta kaadettiin muutama vanha koivu ja kärppänä olin paikalla tarjoamassa apuani risujen poisviennissä. Tuoreet ja pitkiä riippuvia oksia kantaneet koivut antoivat superhyvää askartelumateriaalia. Se huono puoli näin myöhään kerättävillä risuilla on, että urpuja ja hiirenkorvia alkaa olemaan jo liiaksikin.

Tein ensin sydämenmuotoisen kranssin lettihäntineen ja

kierittelin suppilon spiraalitekniikalla kiinni kranssiin.

Suppilosta tuli tosi tukeva kun kiinnitin ohuet pötköt usealla 

rautalangan pätkällä toisiinsa.

Pieneen pesään lisäsin palan muovia pohjalle ja pihalta löytyy Scillaa pilvin pimein. 

Kaivoin kukat sipulineen kaikkineen ja istutin ne suppiloon. 

Portin kevätilme on siinä.

 

                                                                   

Pienet ohuesta vanerista tehdyt puunväriset perhoset ( Sinellistä) maalasin

Vintage Paint -kalkkimaalilla turkoosin ja ruskean sävyillä.

                                                               

Vanhat valkoiset lyhdyt sai myös uutta ilmettä kalkkimaalilla.

                                                                 

Iloista VAPPUviikonlopua Pajupirtin lukijoille.

Tuhannesti kiitoksia kommmenteista ja

toivotaan, että kevät tulisi takaisin. 

Kaisa

♥

 

Kevään kaipuu 2021 -haaste

Ihan sisältä kutkuttaa kun katselee muiden ihania  Kevään kaipuu 2021 -haasteen postauksia.

Tiiu Puutarhahetki -blogista on aloittanut haasteen ja innolla tartuin mukaan.

Risulintuni on vuosimallia 2010. Se tuo mieleeni kevään ensimmäisen peiponlaulun. Mikä onkaan suloisempaa kun aamuvarhain avata ulko-ovi ja kuulla tuon iloisen visertäjän ensisointuja männyn oksalla. Kevät on tullut, nyt pojat lauletaan !

Hassua katsoa yli kymmenen vuotta vanhaa kuvaa ja huomata kuinka piha onkaan muuttunut.

                                                                        

                                                              

        Ensimmäinen minikasvihuoneeni oli vuosien toiveiden täyttymys. 

Kevään ensimmäiset orvokit saavat lämmitellä ja ruukkunarsissit availla nuppujaan lasihuoneessa.    

Kaatopaikalta löytämäni metallisen pöydänjalan pöytätasokin on kuvassa vielä maalamatta.

Aarteiden pöytäni 💖

 

           Kevään kuoropojat laulavat rivissä. Parasta aurinkomusiikkia saunan nurkalla.

💛💛💛

 

Narsissien kuihduttua hukutan sipulit kukkapenkkeihin. Voi miten ne saavat aikaan  riemunkiljahduksia kun vihdoin pönkivät taas ylös talvilevolta. Pääsiäisen kranssikin saa oman osansa keltaisista kaunottarista.

💛

                                        

                                                                    

          💙💙💙

 

 

Puutarhan lempikukkiin kuuluu sininen valkovuokko jonka olen alun alkaen saanut ystävältäni Reijalta. Sekä keltavuokko jonka olen kaivanut omalta lapsuuden kotipihalta kun talo myytiin. Äiti oli sen joskus löytänyt ja pienestä alusta kasvoi hetkessä keltainen kukkamatto puutarhaan. Omalla pihallani se viihtyy myös mainiosti. Ei tarvitse kuin yhden juurenpätkän istutus haluttuun paikkaan ja keltainen kukkameri valtaa maiseman.

💛💛

Muscari kuuluu myös minun kevääseen. Muutama viikko sittein teimme pikavierailun Plantageniin Porvooseen ja sieltä lähti mukaan tämä kaunotar. Keväämmällä istutan senkin sipulit kukkapenkkiin.

               

               

  Valkoinen ripsureunatulppaani on Tokmannin löytöjä. Saa nähdä ilmestyykö niitä tänä keväänä ihailtavaksi.

♡♡♡

 Kirjopikarililja kuuluu myös sarjaan Äitini kasviaarteet.

Hän ilostui aina keväisin suunnattomasti kun  "Tuus kattoo Fritillaariat on noussu"

ensimmäinen hento nuokkuva Pikarililja oli pönkinyt ylös mullasta.

 

En ala haastamaan ketään blogikaveriani erikseen vaan voit napata haasteen kun siltä tuntuu.

 

Kevään huumassa mukana

Kaisa

💓

Haasteen säännöt:
- kerro postauksessasi, kuka haasteen aloitti (Tiiu Puutarhahetki-blogista)
- tee postaus sinulle rakkaimpien keväisten kuvien kera
- haasta kolme tai useampi blogiystäväsi mukaan
- käy kirjoittamassa postauksesi www-osoite Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarhablogin Kevään kaipuu -postauksen kommenttikenttään.
Voit osallistua haasteeseen myös Instagramissa. Merkitse kuvasi silloin #keväänkaipuuhaaste ja @puutarhahetki 

 

 

Pääsiäisen virpiangervokranssi

Puutarhan kevätsiivous ei kannata. Minulla pongahtaa aina jostain kummasta

esiin se säästövaihde joka ei anna heittää mitään askarteluun kelpaavaa pois. 

Tällä kertaa leikkelin virpiangervopensaat matalaksi. Niin

kaunis kun se pensas onkin kukkiessaan niin se tekee juuriversoja tuhottomasti.

Olen sitkeällä juurien katkomisella ja leikkauksilla saanut 

ne pysymään suhteellisen siistin kokoisina.

Keräsin leikatut oksat kasalle odottelemaan jäteasemalla käyntiä.

Taivuttelin muutamaa vitsaa käsissä ja siitä se sitten taas lähti.

Jätin pitkät hennot latvukset taivuttelematta ja

lopputuloksena oli kaipaamani pääsiäiskranssi.

Pienet pääsiäisnarsissit leikkelin vielä koristamaan kranssia.

Vinkki

Pääsiäisen jälkeen kannattaa istuttaa kukkineet narsissin sipulit kukkapenkkiin.

Näin ne ilostuttaa vielä ainakin seuraavana keväänä sinua.

Itse jaoin viime keväänä ruukkunarsissieni sipuliröykkiöitä 

puoliksi ja istutin ne aurinkoiselle seinustalle. Nyt ne kukkivat 

minimittaisina noin 10 senttisinä koko kukkapenkin reunuksena.

Siksi raaskin leikellä niitä kranssiini koristeeksikin.

Hompsukranssi on valmis ottamaan pääsiäistä vastaan.

 

 ♥ Iloista pääsiäistä ♥

Kaisa -trulli

Pääsiäispupun naamiaiset

 

Miten suloisia oikeat pääsiäispuput onkaan? Pienet valkoiset, pehmeäkarvaiset, 

suurisilmäiset ja pitkäkorvaiset, kaikkien helliteltävissä.

Arkoja vielä kaiken lisäksi.

Näistä kaikista adjektiiveista koottu pupu oli minunkin haaveissa.

Vaan kuinkas siinä puuhassa sitten kävikään?

Minulle kasvoi liiiian pitkät korvat. 

- hän vaan sitoi niitä koivunrisuja rautalangalla, sitoi ja sitoi...

Suloinen pörröturkki ei ollutkaan pehmoinen.

- alun alkaen hän oli ajatellut valmistaa minut risuista mutta päätyikin jäkälään...

Pää muistuttaa enemmän lammasta kuin pupua.

- hän ei taida hallita pupuanatomiaa...

Silmillä näkee just ja just, mutta hajuaisti on superhyvä

- hän ei löytänyt isompia silmiä...

Missä minun häntä sitten on?

- se on piilossa siellä koivunlehden takana,

sovitaan niin.

Pihalla

 

Keltaiset krookukset alkaa olemaan jo kukkansa kukkineet.

Muutama lumikello vielä jaksaa pysytellä pystyssä myrskytuulissa.

Liilanväriset krookukset tulee vähän jälkijunassa. Niiden nuput on vielä varsin terhakkaat.

Huomiselle on luvassa aurinkoa ja isoja plusasteita jos ne siitä vielä avautuisivat.

Keväisiä ajatuksia ja mukavaa hiljaista viikkoa.

Kaisa

Risukärpäsen puremia; Risu♥, köynnösspiraali ja iloiset sarvet

 Risukärpänen taisi puraista minua ihan täysillä. Heinäkuu ei ole ollut niin 

lämmin kuin olisi toivonut mutta harrastuksiin tuo viileys ei ole haitannut.

Yksitoista viikkoa kestävän kesäloman aikana ei näillä viileämmällä ilmoilla

 ole niin väliä. Päinvastoin, kolme paljaana törröttävää betoniraudanpätkää 

sai tuoreen risukuorrutuksen kun innostuin niitä kuorruttamaan.Tulihan siitä 

lopulta mainio köynnöstuki omakasvattamille Keijunmekon taimille. 

Niiden kukan reppanat tosin ovat vielä lähes nuppineulan pään kokoisia

mutta odottakaas kun tästä vähän kasvetaan.

Poutapilvi ja pinkki petunia sai kaverikseen pikkiriikkiset keijunmekon taimet.

 

Pyörittelin kolme köynnöstukirautaa yhteen risuspiraalin kanssa ja

päät kiepsautin hauskasti sarviksi.

Kukkaruukun spreiaus ei mennyt ihan putkeen kun maali yltyi

valumaan. Olisi ehkä ollut ihan viisasta pohjamaalata se ruukku ensin.

 

Liiterin oveen tein koivunrisuista sydänkranssin männynkaarnasta

 vuoleskellun pikkusydämen ja pinkin rusetin kera.

Nyt kelpaa kipaista hakemaan halkoja liiteristä.

Lomatunnelmissa

♥

Kaisa

Puutarhan väriläiskiä

Pääsiäiskranssiksi tein tällä kertaa koivunrisuista ison vaakakranssin. Sidoin sen leveillä satiininauhoilla kuistin kattoon ja koristelin värikkäillä puumunilla.

Mukaan taisi tulla muutama ruostunut pöytäliina painoiksi tarkoittettu perhonen ja tähti.

Voi miten ne kirjavat väriläiskät pilkistelee iloisesti muuten niin ankeassa pihassa.

 

Maalasin harmaantuneen männynoksan valkoiseksi ja soodataikinaperhoset sai tuoda lisää kevätiloa.
Tuntuu kuin kevääntulo olisi muutenkin pysähtynyt kun maa on jäässä ja ekat orvokit nuokkuu surkeana kirpsakan pakkasyön jäljiltä. Kuitenkin auringon lämmittäessä nostavat ne terhakkaasti niskansa kohti kirkkautta. Eikä ne tykkää ollenkaan huonoa kun ovat joutuneet jakamaan kauneuttaan kilvan talvisten callunoiden kanssa. Värjätyt lilanväriset callunat kun on niitä kestävimpiä talvikukkia. Väri pysyy tosi hyvin eivätkä ne karista kukkia juuri ollenkaan.

Aurinkoista ja toivottavasti lämpimämpää kevättä

Kaisalta

♥