Pitsisydämiä ja lampaita

Valkoiset pienet lampaat on niin hellyttäviä tyyppejä joita on tullut askarreltua

 huovuttaen sekä kanaverkosta jäkälän kanssa päällystäen.

Askartelumassapaketti on suorastaan kutsunut minua luokseen useamman kerran. 

En vain ole keksinyt mitään innostavaa.

Jouluvapaan aikana ajattelin tupsata muutaman sydänkoristeen

 sekä äitilampaan karitsoineen jäkäläniitylle loikoilemaan.

  

Tarvikkeet:

Askartelumassaa ( Fimo Basic Air)

kaulin

pitsiliina

metallinen siivilä

mehupilli

hamppupellavanarua

ajopuuta

jäkälää

Massa kaulitaan noin neljän millin paksuiseksi levyksi.

Pitsiliina levitetään levyn päälle ja painetaan kuvio

 kevyesti kaulimalla.

Röpölöiset kohdat olen saanut aikaan painamalla metallisiivilän 

läpi pienen nokareen askartelumassaa.

Mehupillillä saa tökättyä sopivankokoisen 

reiän sydänkoristeeseen.

 

Lampaat on peitetty lähes kokonaan 

metallisiivilän läpi pursotetulla massalla.

 

Kiva kun olette viihtyneet taas tämänkin vuoden Pajupirtin tunnelmissa.

Kiitos innokkaille kommentoijille ja ihanille ystäville♥

*Tunnelmallista vuotta 2019 *

Kaisa

J♥ulukattaus jäästä

 Aika hullua alkaa tähän aikaan vielä leikkimään vedellä, vai mitä?

Pakkasta on mittarissa 8 astetta ja sormet jäässä.

Ihanaa kun saatiin jäädytykseen sopiva lämpötila edes hetkeksi. 

Muutama ämpärijäälyhty on tekeytymässä ja siitä se sitten lähti.

Lapasesta meinaan, tai paremminkin sormikkaista.

Siitähän tulisi mainio jalka pienelle jääpöydälle.

Entäs mistä pöydälle kansi? Ei ole sopivaa laatikkomuottia, vai onko?

Blinggg...

 hellan syvä pelti, pyöristetyt reunat ja sopivan paksu, jihuu...

jäädytys yön yli ja se on valmis, vielä ehtii huomiseksi.

 Herkän hauras tuikkulyhty syntyi ilmapallon sisään.

Pajupirtin jouluinen tonttuovi iiiisoille tontuille jouluvalaistuksessa.

Piitter -porokin siellä oottelee vielä kauralyhdettä.

Hyvää Joulua!

Kirjakuusi kierrättäen

Karisematon kuusi tuli tehtyä työkaverini Suskin kanssa työpaikallemme.

Vanhoista kirjoista revittiin innolla kannet pois ja liimattiin koko komeus yhteen.

Tähtinauha on samoin tehty kirjojen sivuista ja kiinnitetty juuttinaruun.

Toivotan kaikille lukijoille

Rauhallista ja Rentouttavaa Joulua

♥

 Kaisa

Tuohitähtiä ja mustikkakransseja, ARVONNAN tulokset

Vanha mustikanvarpukranssi tuli tuunailtua vähän jouluisemmaksi. Valkoista spreimaalia ruskettuneille varvuille ja koivun tuohesta piparkakkumuottia apuna käyttäen leikkelin pienet tähdet. 

Pienet paristokäyttöiset ledvalot(20 lamppua) on mainio  vaihtoehto porttin jouluilmeelle. 

Piilotin pieneen kangaspussiin paristokotelon  ja kiinnitin sen kranssin taakse. Kuuden tunnin ajastuksella toimiva valosarja on valaistuna pimeän tullen.

Koivun tuohesta on helppo leikata saksilla erimuotoisia koristeita vaikka kuusen koristeeksi. 

Kiinnitykseen ohut rautalanka on kätevä. Kierittele sukkapuikon ympärille rautalankaa ja tätsit.

ARVONNAN TULOKSET

10-vuotiaan blogini arpajaisissa
                OnNi suosi
              SUSANNEA!

   Onnittelut Sinulle ja kiitos
       kaikille blogiystävälle.
Laitako sähköpostiini osoitteen      niin saan paketin postiin
            ennen joulua.

Oikeita lumitähtiä odotellessa

Leppoisaa jouluviikkoa

Jäkälätähtien tuiketta ja ARVONTAA, Pajupirtti 10 vuotta

Jäkälätähtien tuiketta ja ARVONTAA, Pajupirtti 10 vuotta

 

 Uskomatonta mutta totta!

Pajupirtti -blogini täytti pyöreitä.

*10  vuotta*

Kaikki alkoi lokakuussa 2008

Työpaikan järjestämällä tietsikkakurssilla sain kipinän kun meille esiteltiin facebookin ja blogien saloja. Innokkaana askartelijana olin jo pitkään miettinyt mihin ihmeeseen kokoaisin kaikki omat tekeleeni. Oma blogi johon voisin liittää kuvia ja pieniä juttuja kuulosti tosi mielenkiintoiselta. Vähitellen opin lisäämään kuvia, superpieniä näköjään, sekä muokkaamaan niitä.

Ensimmäisiä kommentteja askarteluistani jätti Hahtuvan heijastuksen Nina, Hänen kanssaan meillä on tämä blogiystävyys jatkunut aina tänne asti. On jopa tavattukin ihan livenä. Toinen hyvä Ystävä Suvikummun Marja jonka upeita puutarhajuttuja ja askarteluja voimme seurata vieläkin. Marjan kanssakin on vietetty ikimuistoinen päivä kahvitellen ja rupatellen. Valkoisen puutalokodin Ilona , tuo supersuosittu unelmien kirjailija ja mahtava valokuvaaja pyysi minun Risusiipiä kirjansa Koti lehvistön varjossa kirjaansa ikuistettavaksi. Kiitos siitä.

Unelma omasta kirjastani elää vieläkin.

Lisäksi nämä vuodet ovat tuoneet lukuisia ihania ja upeita Blogeja ja -Ystäviä  meidän kaikkien luettavaksi ja seurattavaksi.

 Kiitos kaikille oman blogini seuraajille.

Olette elämäni valopilkkuja tähtitaivaalla.

Pajupirtin 10- vuotisen taipaleen ja 

Ystävien/ Lukijoiden kesken laitetaan pystyyn

ARVONTA

Kommentointiaikaa on  15.12.18 klo 18.00 asti.

Kaikkien kommenttien jättäneiden kesken arvon yhden kolmen kappaleen setin jäkälätähtiä. 

Jos sinulla ei ole omaa blogia voit jättää sähköpostiosoitteesi kommenttiin niin olet mukana arvonnassa.

Onnea arvontaan!

Adventtitunnelmissa

Kaisa

♥

 

Ajopuusta jouluenkeli

Taas saivat ajopuulaudankappaleet kyytiä kun sahata surauttelin

jouluisen enkelityttösen oven koristeeksi. Mekosta tuli niin 

leveä, että piti ihan kahdesta palasta yhdistää sopivan kokoinen.

Porailin pienet reiät kummankin puoliskon reunoihin ja pujotin 

ohutta rautalankaa "nyöriksi". 

 

 Hiukset on tehty rautalangasta ja puretusta hamppupellavalangasta.

Osat on kiinnitetty toisiinsa rautalangalla.

Vielä hortensian kukka vyötäisille ja vallaton puutarhavahti 

on valmis odottelemaan joulua rinnepenkin iiiison

tonttuoven lumoissa.

Mahtavan lämpöiset kelit ovat hellineet meitä etelän asukkeja. Viikonloppuna lämpömittari huiteli kymmenessä asteessa ja kukkasipulien alkuja puskee kukkapenkeistä. Mansikassa on yksi raakile ja monta kukkaa on nupuillaan. Pajuissa on valkoisia kissoja ja esikotkin kohta varmaan kukkii.

Tämä loppuvuosi taitaa mennä lämpöasteissa.

Tunnelmallisia pimeitä iltoja. 

Onneksi jo niin monet ovat viritelleet valoja pihoille ja parvekkeille.

Iltalenkillä on mukava katsella ja ihastella.

Onko jo sinun syys-/jouluvalot syttyneet?

Kaisa

♥

Hortensiaa lempiväreissä

Jo pitkään olen haaveillut omasta hortensiakranssista. Muutama vuosi sitten ostin Mustilan hortensiapensaan  pihalle ja joka kesä olen odotellut sen kauniita kukkia innolla. Ekana kesänä se kukki muutaman muhkea kukinnon enkä hennonnut taitella niistä ainuttakaan ennen pakkasien tuloa. Muttä mennyt superkesä teki tehtävänsä ja runsaan kastelun vuoksi se pysyi hengissä. Kuihtukoon kaikki muu pihassa mutta tämä kaunotar sai joka päivä kannullisen vettä.

Seurasin nuppujen kehittymistä, kuinka niistä yksi toisensa jälkeen avasi herkullisenvärisiä 

kukkakaunottaria. Jospä nyt tulisi se hetki, että toiveeni toteutuisi. Näinhän siinä sitten kävi, että uskomaton värileikki lemmikissäni oli palkinto hellästä hoivasta.

Ensin kauniin valkoiset kukat avautuivat ja niitä seurasi vaaleanpunaisten ja 

syvän liilan eri sävyjen tulitus.

Kiitos Kaunokaiseni, kaipauksella ensi kesää odotellen.

Villiviinikranssipohja sai olla kiinnitysalustana tälle haaveelle.
Eikä muuten yhtään homannut pienestä pensaasta, että kranssillinen kukkia katosi. 
Lisäsin kranssiin kaveriksi vielä keijunmekkoa sekä harmaan käävän.

♥ ♥ ♥

BlogiYstäville tunnelmallisia syysiltoja ja kiitokset viesteistä.

UUden tietsikan ja uuden version opiskelu vie aikansa mutta eiköhän tämä tästä lutviudu.

Kaisa

Onko omenanraakileista kranssiksi ♥

 ♥

 Oi, omenan raakileita putoilee valkeakuulaasta kasoittain. Lämmin ja varhainen kevät kukitti puun ihan valkoiseksi kaniista kukista. Hyvä hyönteiskesä sai aikaan sen, että nyt olisi tulossa tosi paljon omenoita. Onneksi luonto tekee tehtäviään ja pudottelee suuren osan raakileista.

 

 ♥

 Ei haittaa, aina niitä mehukkaita omppuja on tullut riittävästi hillopurkkeihin pistettäväksi. Pakasteesta on taas kiva talvella ottaa sosetta lettujen päälle.

♥

Näin kuumalla lomalla ei jaksa kovinkaan suuria askarteluprojekteja kehitellä joten 

raakilekranssi on nopsasti valmis.

Pikkutalviota, hortensian kukka ja muutama petunia saan oman paikkansa koristeena.

Ihana tuoksu muuten leijaili puutarhassa kun pistelin rautalankaa omenien läpi.

Omenatunnelmissa

Kaisa
♥ ♥ ♥

Betonipitsiä lampunvarjostimena

 

 Aikamoinen tovi onkin kulunut edellisestä postauksesta. Sen enempiä selittelemättä, elämä on someakin tärkeämpää.

Tosin ihan ikävä on ollut niitä omia blogikavereita. Olen kyllä piipahtanut sivuillanne mutta kommentit on jäänyt tosi vähäiseksi.

Betonijuttuja päätin kokeilla pitkästä aikaa. Näin kesällä kun se löössinteko on huomattavasti helpompaa kun saa sotkea ulkosalla. 

Koko homma lähti eväskalakeittokupista jonka hommasin paremman puutteessa. Tuo tekele on vielä kuivumisvaiheessa ja siitä tuonnempana. Betonilitku oli niin löysää aluksi joten päätin kokeilla myös pitsiliinan "tärkkäystä". Tungin itse virkatun pitsiliinan märkään betoniin ja asettelin sen kirpparilta löytämäni varjostimen päälle. Keskikohdan leikkasin aluksi pois jotta sain sen aseteltua tukevasti varjon päälle.

 

  .. ja eikun annetaan sen kuivua. Mutta enhän malttanut antaa sen kuivua kokonaan vaan jo aamusella olin kurkkimassa työn tulosta. Hammastikut on vieläkin tuossa yläosassa pitämässä liinaa paikoillaan mutta poistetaan ne kun pitsiunelma on täysin kuivunut. Niin kiire oli kokeilemaan miltä se tulee näyttämään, että oli aamukahville sytytettävä kynttilä kuistin pöydälle. Iltakuvan laitan tähän perään kunhan vähän hämärtyy.

Tässä märkä liina pingotettuna varjostimelle.

Näitä liinabetoneja on eri blogeissa tehty vateiksi ja kulhoiksi, hauskoja nekin.

 

 

Lomatunnelmissa

Kaisa ♥

Jääenkeli

Tervehdys blogiystäville!

 Perinteinen ämpäriin jäädytetty lyhty vuosimallia 2018 näyttää tältä.

 Vartalo-osan jäädytin niin, että

keskelle jäi tilaa peristokäyttöisille ledvaloille.

Siivet syntyi vanhassa kakkumuotissa. Jäädytetyn kakun leikkasin puoliksi veitsellä. Siivet oli suhteellisen helppo kiinnittää vartaloon suihkepulloa apuna käyttäen. Vaikka kipakka pakkanen ehtikin aina välillä jäädyttää ohuen suuttimen umpeen. Ei auttanut muu kuin käydä välillä sisällä sulattamassa sitä ja taas hetken kuluttua lisää suihketta siipien kainaloon.

Pään jäädytin ilmapalloon ja annoin sen jäätyä ihan umpeen.

Pieni hauska kaulus tuli kuin itsestään kun puhkasin ilmapallon jäätyneen pallon päältä ja

  laitoin sen lautaselle odottelemaan kokoamista.

Pienet jääsydämet on jääpalamuotteihin jäädytettyjä ja "liimattu"

suihkepullovedellä.

Tänään on vielä hyvä toteuttaa uusia ideoita muutaman päivän päästä on taas vesikeli.

Pirteitä talvipäiviä!

Kaisalta