Viho viimeiset ajopuut on tässä. Meri on vielä jäässä ja lunta on lähes
metrin verran. Ajopuuaurinkoon riitti pikkiriikkiset puunpalat.
Leikkimökistä löysi pajusta kieputtamani pienen sydämen ja sehän
olikin sopivan kokoinen ajopuuauringon keskustaksi.
Muovisen kukkasuppilon päälle virkkasin beigestä puuvillalangasta mekon.
Nää on muuten niin rumia vempeleitä, että jotain oli keksittävä.
Laitan linkin aiemmin, vuonna 2011; tekemiini
Syksyllä tuli istutettua vaaleanpunaisia ja valkoisia callinunoita kuistin kukkalaatikoihin.
Liekö hyvän kastelun syytä, että kukat on pysynyt näin jämäkästi.
💖
Kyllä tämä kaikenlainen käsillätekeminen saa näköjään mielen virkistymän.
Koronarokotukset on vienyt voimia ja pehmoinen sänky kutsuu sillon tällön peiton alle.
Mutta eiköhän tämä tästä iloksi muutu.
Sinä rakas BlogiYstäväni💖
Voimahalaus
Kaisalta
