Keltainen, tuo kevään ensimmäinen merkki kesän lähenemisestä.
Voi miten mieli virkistyy kun puutarhamyymälämme hyllyt täyttyy
kirkkaista Tate narsisseista.
Minun olo ihan pakko ostaa muutama ruukku vaikka yöpakkaset vielä pelottelee.
Eka narsissikranssikin sai päivänvalon mutta yöksi oli
keltainen auringontuoja pakko ottaa sisälle.
Viho viimeiset ajopuut on tässä. Meri on vielä jäässä ja lunta on lähes
metrin verran. Ajopuuaurinkoon riitti pikkiriikkiset puunpalat.
Leikkimökistä löysi pajusta kieputtamani pienen sydämen ja sehän
olikin sopivan kokoinen ajopuuauringon keskustaksi.
Muovisen kukkasuppilon päälle virkkasin beigestä puuvillalangasta mekon.
Nää on muuten niin rumia vempeleitä, että jotain oli keksittävä.
Laitan linkin aiemmin, vuonna 2011; tekemiini
Syksyllä tuli istutettua vaaleanpunaisia ja valkoisia callinunoita kuistin kukkalaatikoihin.
Liekö hyvän kastelun syytä, että kukat on pysynyt näin jämäkästi.
💖
Kyllä tämä kaikenlainen käsillätekeminen saa näköjään mielen virkistymän.
Koronarokotukset on vienyt voimia ja pehmoinen sänky kutsuu sillon tällön peiton alle.
Mutta eiköhän tämä tästä iloksi muutu.
Sinä rakas BlogiYstäväni💖
Voimahalaus
Kaisalta
Ensimmäinen adventtisunnuntai alkaa hiljalleen hämärtymään.
Pihaportti on saanut uuden vanhan tuunatun kranssin harteilleen.
Tykkään niin tästä keväällä tekemästäni kranssista ja nyt täytin koivun
risuista tehdyn maljakon puolukanvarvuilla ja harsokukilla.
Ruudullinen koristenauha sekä hamppupellavainen naru
kuuluu ehdottomasti koivunrisujen kaveriksi.
♥♥♥
Kohta saa kääntää kalenterista sen vuoden viimeisen
lehden ja innolla ryhdyn tutkimaan teidän muiden
jouluvalmisteluja.
Sipsutellen kuusen alle ja
oravien pudottamien käpyjen kimppuun.
Adventtitunnelmissa
Kaisa
💖💖💖
Kahvintuoksua ja sadepäivän tunnelmia Sinulle Pajupirtin leikkimökistä.
Lapsuudesta on säilynyt pieni Arabian Sointu -sarjan kahvikuppi joka
on minulle erittäin rakas. Muistan kuinka äidin kanssa istuimme keittiön
pöydän ääressä ja minäkin sain pienet maistiaiset ihan omaan kuppiin.
Maista sinäkin kuinka hyvältä maistuu höyryävän kuuma kahvi
lähes talvikylmässä leikkimökissä. Lämpötila on kuitenkin +5 astetta
mutta Kaisanpäivän tunnelmaa se ei haittaa.
♥ ♥ ♥
Pitsiverhon tarina
Muutama kuukausi sitten minut valtasi suunnaton siivousinto.
Järjestelin autotallia ja askarteluverstaskin sai osansa siitä .
Vanhat puuvallapitsiset verhokapat oli yltä päältä puupölyssä,
hämähäkinseiteissä sekä kärpäsen raadoissa.
Ei muuta kun pesukoneeseen ja toiveena oli saada puhtaan
raikkaat verhot takaisin kirkkaisiin ikkunoihin.
Vaan kuinkas siinä puuhassa kävikään?
Laitoin vielä lorauksen huuhteluainetta, että saisin myös tuoksua talliin.
Pesukoneen uumenista paljastui kaksi repaleista ja ennemminkin
luutturätin oloista kangasta joita ei voinut verhoiksi kutsua.
Harmittelin omaa tyhmyyttäni.
Liki 20 vuotta ne pitsikapat oli palvelleet meitä ihan hyvin.
Kangasrepaleet päätyi siis roskakoriin. Vaan eipä päätyneetkään.
Kuivattelin "verhoja" tavalliseen tapaan ja voi sitä ilon päivää kun
se idealamppu taas syttyi.
Näistä rispaantuneista ja reiällisistä kangastilkuista
synttyi maailman ihanimmat verhot leikkimökkiin.
Jäkäläkranssini tein metallirenkaasen.
Päällystin renkaan poronjäkälällä ja kukkakoristeina käytin kuivuneita
köynnäshortensian kukintoja, skimmiaa, harsokukkaa sekä männyn
oksilla kasvavan paisukarveen risuja.
Skimmian kukka kesti viime talvena ulkona mainiosti.
Ihastuin sen herkkiin kukintoihin ja tosi tumman vihreisiin lehtiin.
Talvea odotellen,
kesän vihreydestä vielä nauttien.
Kaisa
Hahaa , tämän pelin vein minä 3-0
😊
Talvisohvani kaipasi vähän pehmikettä ja silmänruokaa mutta miten sen toteuttaisin?
Ajattelin ommella oikeat jättityynyt sohvalle mutta sade pilaisi lopullisesti lopputuloksen.
Jotain syyssateiden ja lumituiskujen kestävää olisi paljon parempi idea.
Männyn neulasia on pihalla kasoittain ja niitä aion käyttää hyädyksi.
Merenrannan aarrearkusta kaivoin esiin pätkän paksia narua joka oli
sopivasti kulunut aaltojen loiskeessa. Toinen pää narukiehkurasta oli
purkaantunut ja ihanasti kiharalla.
Kanaverkosta tein tyynynmallisen pussin jonka maalasin ruskeaksi ja
täytin neulaskasan materiaalilla. Reunat huolittelin paksulla köydellä.
Syksyinen tunnelma tähän kulahtaneeseen tyynyyn syntyi Keijunmekosta,
Krysanteemista, Hortensiasta sekä muutamasta mehikasvin ruusukkeesta.
Talvikoristeetkin on "korvan takana" mutta annetaan näiden kaunottarien
sulostuttaa syksyä vielä hetken aikaa.
♥
Jostain täytyi taikoa se syksyn ensimmäinen Pumpkin.
Ei hätää....
Ei auttanut muuta kun kaivaa virkkuukoukku esille ja You Tubesta ohje
minikokoiseen syksyn kaunottareen. Onneksi lankavarastosta löytyi vajaa
kerä vaalean oranssia puuvillalankaa ja koukku sauhuamaan.
Kirkkaan keltaiset kehäkukat saa minut aina hymyilemään.
😊
Salaperäisiä kurpitsajuhlia Sinulle
Tervetuloa uusille Blogini lukijoille. Teette päivästäni iloisemman.
Käy kurkkimassa aiempia postauksiani. Toivottavasta saat inspiraatioita
vaikka syysaskarteluihin.
Valitse oikeassa sivupalkissa oleva kohta
ASKARTELUISSA KÄYTETTY MATERIAALI
Löydät kaikki vuosien
varrella askartelemani syksyiset jutut.
Kiitos myös mieltä lämmittävistä kommenteistasi.
Olette Ihania
♥ Kaisa
Pajupirtin puutarhassa on pitkän aikaa pyörinyt neijä kuormalavaa.
Ihaillen olen katsellut netistä mitä kaikkea kivaa näistä voisi
näperrellä. Kukkaseinä olisi yksi vaihtoehto mutta jotenkin mielessä on
on ollut talvinen sohva jonka voisi surutta jättää ulos lumihankien alle.
Pörröstä karhuntaljaa minulla ei ole joten lämmitettävät istuinalustat
nukkamaton alla saa nyt kelvata. Pienet pyöreät istuinaluset on Jyskin löytöjä.
Auringonkukkia on meidän kaupungissa saanut kerätä ihan luvan kanssa.
Kaupungin puistotoimi on tänä kesänä istuttanut asukkaiden iloksi auringonkukkia, ruiskaunokkeja, hunajakukkia, malvikkia, harsokukkia sekä pellavaa.
Oikeita kestokukkia nämä auringonkukat.
Kolme viikkoa ne ovat kukkineet ulkona vanhassa maitotonkassa ja
antaneet sen päivittäisen piristysruiskeen ohikulkijalle.
Omat maa-artisokan kukat ja kultapallot sai seuraa
isoista auringonkukista.
Illan viiletessä on ihana käpertyä rakkaan ystäväni Marjatan kutoman hartiahuivin
lämpöiseen syleilyyn. Väritkin olet osannut valita juuri tähän sohvaan sopivaksi.
Lämmin halaus sinulle ♥
Hämärä laskeutuu päivä päivältä aikaisemmin ja
kokkopaikan elävä tuli sai muutaman Venetsialyhdyn kaveriksi.
Mukillinen lämmintä hunajateetä, kokkopuiden iloinen paukahtelu ja lähipellon
kanadanhanhien äänekäs kaakatus säestää syystunnelman alkaneeksi.
☆☆☆
☆☆☆
Tänään on meillä ollut ihanista ihanin aurinkoinen päivä.
Perhoset ovat heränneet uudelleen luullen kesän taas saapuvan.
Leppäkerttu kipittää kukan hentoa vartta pitkin ja kuvittelee....ties mitä.
Lämpötila on noin 15 astetta ja tuulen virettäkään ei tunnu.
Tämä on sitä kauneinta syksyä.
♥
Kaisa
Aarreaitan ajopuista kasaamani hyllykkö pistettiin hyrskyn myrskyn.
Keräsin suosikki askartelujani sen kuluneille hyllyille.
Piikkilangasta taivutettu kuu-ukko.
Tuikkukynttilän metalliosista on helppo leikellä saksilla metallikukkia.
Lasipurkin olen päällystänyt mustalla kanaverkolla ja
juuttinarua kieritin yläosaan rusetin kera.
Pienen betonituikun valoin kertakäyttömukiin. Pitsinauhaa laitoin sen reunaan ja
muutaman pienen sydämenmuotoisen helmen liimasin kuumaliimalla.
Pellavakuitupaperinen lyhty on suosikkiaskartelujani sieltä ykköspäästä. Jos pellavakuitupaperia ei ole saatavissa voit tehdä paperimassan WC paperien huuhtohylsyistä.
Käy kurkkaamassa tunnisteista huuhtohylsyt tai pellavakuitupaperi niin
saat vähän vinkkejä mitä kaikkea muuta näistä voit askarrella.
Kirpputorilta löytää kivoja valokuva- tai taulukehyksiä.
Maalaa kehykset kalkkimaalilla ja ohuen vanerin liitutaulumaalilla.
Näin saat kivan muistitaulun ruokaostoksia varten tai
Tervetulotoivotuksen kotisi kävijöille.
Aarteista Wanhin ja minulle uusin ja mieluisin aarre on kuopuksemme
(talon alta) löytämä tosi vanha pastilliaski.
Sulo pastiller för mun och svalg
Oy Merijal Ab
😂😂
Onkohan sukua Sisu pastilleille?
Pihanraivaus ja SuperKesä saa aikaa kaikkea hassua.
Sekoaa....
😞
Kuka voisi kuvitella, että hirmuhelteellä alkaisit kaivamaan kukkapenkkiä, sahaamaan
vanhasta katajasta kuivuneita oksia ja vielä vähemmän
edes tartuisit rautakankeen ?
Pieni kataja jonka pelastin vuosia, vuosia sitten erään puutarhamyymälän roskapisteestä
päätyi pihallemme. Yritin antaa sille rakkautta ja leikkelin kuivuneita oksia, kastelin ja
toivoin.... jos jonain päivänä se piristyisi ja toipuisi. Sidoin hentoja oksia yhteen ja tein kaiken voitavan mutta pieni Juniperus vaan pysyi hentona eikä tahtonut kasvaa. Se oli kuitenkin hengissä ja näytti ihan katajalta.
Naisen valtava innostus huonekalujen siirtelyyn tapahtui nyt puutarhassa.
Pikkukataja sai väistyä ja isommankin katajan oli vuoro lähteä.....LOPPUJEN LOPUKSI.............
JUURINEEN !
Keikuin sen kolmatta metriä pitkässä rungossa kaksin käsin, keikutin ja keikutin , iskin lapiolla,rautakangella ja talikolla.
Neulaset tunkeutui työhanskojen läpi kämmeniin mutta ei haittaa.
Huusin APUA!
Tuo saha, tuu auttamaan.
Pirtin isäntä saapui hätiin.
Tarttui runkoon ja muutaman kerran nykäisi.
Thatsit
Kataja oli irti...juurineeen
Kaivoin rautakangella reijän ja tökkäsin rungon maahan ja juuret taivasta kohti.
Tätä olen jo kauan haaveillut mutta oikeaa ja oikeanlaista puuta ei ole tullut eteen.
Katajan juurista tuli aivan kuin pieni päivävarjo omenapuun alla
olevan kahviteluryhmän koristeeksi.
Ainakin aamutee maistui tänä aamuna ihan erilaiselta.
Oman kasvihuoneen kurkku on parasta.
Teeseurakin oli ihan rauhallinen viileämmän yön jälkeen.
Minun on käytävä joka päivä tarkistamassa kurkkutilanne kasvihuoneessa.
Onneksi tämä viejari ei ole vielä bongannut, että itsekseenkin pääsee tutkimaan kurkkujen
kypsyyttä. Muuten me oltaisiin pulassa.
Terv. Superkurkkufani Sulo
Kukkaloistoa on vain siellä mihin kastelukannun vesi ylettyy.
Valkoiset Liljat kukkii täysillä ja keväällä istutetut Asiatic Lilyt
puskee tumman punaista kukkaa.
Keskellä on uusin Clematis Taiga. Se on vielä pieni mutta kukat ovat siitä ihanat, että ne aukeavat kerros kerrokselta. Kukka on joka päivä erilainen. keskellä olevasta sykeröstä avautuu aina yksi kerros ja eri kukintavaiheessa olevat kutat näyttävät erilaisilta.
Taigan vieressä on Mrs. Colmondeley
Tuhannet kiitokset ihanista viesteistä.
Kesäpäivän kuumuudessa
Kaisa
Kära Malin,Tack så mycket för din kommentar
Liebe Elisabeth und Wolfgang ,
Vielen Dank für Ihre Kommentare
Kaisa
💖💖💖
