Huopalampaat on laskettu laitumelle

Pienten huopalampaiden kevätlaidun on alkamassa.

Sisarukset  Desire' ja Daaniel kirmasivat jo hetken 

Pajupirtin kukkapenkissä kunnes

 yllättäen alkanut raekuuro hillitsi hiukan menoa.

Onneksi kamera oli latingissa ja pääsin ottamaan

 pikapikaa muutaman kuvan noista hurjapäistä.

 Pikkiriikkiset pääsiäisnarsissit on istutettu viime kesänä kukkapenkkiin ja 

kasvavat nyt noin kymmensenttisinä miniaurinkoina siellä täällä pihallamme.

Pieni tyttölammas Desire' 

sai muotonsa minun pistelyistä.

Pajupirtin Isäntä toimi

 huovutusmestarina ja sai aikaan 

sarvipäisen Daanielin.

Sarvet olisi minun hermoilla kyllä jäänyt tekemättä.

 

♥  ♥

Hauskaa vappua kaikille lukijoille!

Kaisa

♥ Muumiperhe ostoksilla ♥

Kevään keikkuessa kohti lämpimiä ilmoja heräsi myös meidän pihan Muumipariskunta talviunilta. Lunta on vielä tuvan rappujen edusta täynnä mutta se ei haitannut. Mamma kietaisi essun eteensä ja otti väskyn käsvarrelle. Hän hoputti Papan jalkeille ja niin lähti pariskunta jauhon ostoon myllylle.

 

Pajupirtin isäntä on jälleen ahkeroinut huovutustöiden kimpussa.Muumiperhe on minun toiveeni ja aika näköiset tuo kuoma onnistunut pistelemään. Ainoastaan essu ja käsilaukku on minun tekemät.

 

Muumimamma huhuilee keväälle

 

Huopakärpänen on puraissut myös junioriamme.Muuli syntyi muutaman peukaloonpiston tuoksinassa.

 

Isännän koiratarhan uusin kasvatti on leppoisa Vihikoira

 

Myös esikoisemme avokki on saatu innostumaan huovutuksesta. Pääsiäispyhänä hän huovutteli hain mutta kuvat jäi ottamatta siinä tohinassa." Annas mulle neula ja huopaa nyt mä teen haukan." oli seuraava kommentti. Ihan siitä tuli oikea tuima petolintu kiitämässä kohti saalista. Tosin meillä oli hauskaa kun lintu sai kunnon reesnevin kulmakarvat otsalleen. Jalat syntyy kuulemma ensikerralla.

Pajupirtin huopaperheen terveiset välittää

Kaisa♥

Iskän huovutuskirahvi

Pajupirtin kotieläintila sekä Nooan arkki alkaa hiljalleen täyttyä kun myös meidän perheen isukki innostui kokeilemaan huovutusta. Eikä hän aloittanut kokeilua ihan vaan pallosta tai sydämistä vaan pitkäkaulaisesta kirahvista.Ei paha. Ei sen puoleen en pätkääkään epäillyt ettei hän onnistuisi.Mieshän tekee vaikka mitä ja mistä materiaalista tahansa. Hän jopa ompeli noin 80 cm korkean norsun esikoisellemme.Huonekaluja syntyy toiveiden ja mittojen mukaan.Omiin askarteluihini saan tarvittavat hitsatut tukirakenteet omasta takaa.Myös kaikki sirkkeli- ja moottorisahahommat jätän suosiolla miehen huoleksi. Kirahvinuorukainen valmistui reilun kuuden tunnin pistelyn tuloksena.Tarttee nostaa hattua Ukko-Pekalle. Seuraavaksi teen norsun tuli kommenttina työsuorituksen jälkeen:)

 

Isadora ja Immanueelo 

 

 

Mitähän tuo veijari kuiskii nuorikkonsa korvaan?

Paukkupakkasille kyytiä huovuttaen! Kiitos lämmittävistä kommenteista.

Pajupirttiläiset

Isadoran syntymäpäivä

 

Pikkuinen Isadora-lammas näki päivänvalon eilen. Se reppana päätti tulla maailmaan kaiken tämän pakkasen ja lumen keskelle. Emo oli jo männäviikolla törmännyt sanoinkuvainnollisesti uuteen iki-ihanaan huovutuskirjaan. Synnytys alkoi aivan sattumalta mökkireissun jälkeen. Oli emo kai ollut liian lujilla siellä toppavaatteissaan, polvia myöten lumihangessa. Valkoista villaa näkyi lojuvan jokusen verran pussin pohjalla. Neulan etsimisessä kului jokunen tovi. Löytyihän se viimein. Samoin jemmasta löytyi paksu korituolin istuinsuperloni jota käytin alustana. Sit ei muuta kun pötikkää vääntämään. Vartalopötkö syntyi kuin itsestään. Kaulassa meni hetki. Pää tuotti tuskaa kuten aina kuuluukin. Mutta saatiinhan siitä edes jonkin muotoinen pötkylä aikaan. Jalkojen rustaus sujuikin jo rutiinilla. Herttainen pikkuotus jopa seisoi omilla jaloillaan heti synnytyksen jälkeen. Silmät aukenivat heti kun kun vähän näytti neulaa ja lankaa sekä ruskeita helmiä. Mutta tuo turpavärkki? Voi että me naurettiin Nuuskamuikkusen kanssa kun sitä pistelin. Suurin osa neulaniskuista osui omaan peukaloon. Voitte vain kuvitella sitä verenroiskeen määrää ja avunhuutoja.Purettiin edelliset iskut ja taas uutta sarjatulta kehiin.Loppujen lopuksi pää ei ollut niiden tökkimisten jälkeen enää pään näköinen.Mutta sitkeys palkitaan ja lopputuloksena on maailman suloisin Isadora. Kuvitelkaa, minä olen sen tehnyt! Tuli tossa mieleen, että olisi sen voinut tämän huovuttamisen alkaa vähän helpommasta tapauksesta.

  Isadora

 

Hymyilevä Isadora

  

Synnytyksessä apuna toimi kätilö Laurie Sharp ja Villaiset pikkupehmot. Suunnattomasti kiitoksia onnitteluista ja tervehdyksistä toivottaa onnelliset vanhemmat ja sisarukset