Juhannusruusuköynnös sai ylleen lumihiutaleita ja
piikkilankaa.
Ajopuinen laudanpätkä on ajelehtinut pihalla enemmänkin
tiellä kuin huödyllisessä tarkoituksessa.
Jotenkin sen voisi hyödyntää ja keksin sujauttaa
sen ei niin perinteiseen juhannuskranssiin.
Juhannusruusu on ehdoton juhannuskukka. Täällä meilläpäin
sen kukinta alkaa olla hiipumassa.
Täytyy olla nopea.
Piikkilangan siro kauneus ja julmuus on jotenkin kiehtova.
Vanha entisaikojen laitumien rajaaja alkaa olemaan haurasta
eikä sen työstäminen ole kovin helppoa.
Kaarroksien on syytä olla loivia. Liian jyrkissä mutkisssa
se napsahtaa poikki.
🌞
Kaisa