19.6.20

Lumihiutaleita ja Juhannusruusuja piikkilankaköynnöksessä


Juhannusruusuköynnös sai ylleen lumihiutaleita ja 
piikkilankaa.
Ajopuinen laudanpätkä on ajelehtinut pihalla enemmänkin 
tiellä kuin huödyllisessä tarkoituksessa.
Jotenkin sen voisi hyödyntää ja keksin sujauttaa
sen ei niin perinteiseen juhannuskranssiin.
Juhannusruusu on ehdoton juhannuskukka. Täällä meilläpäin
sen kukinta alkaa olla hiipumassa.
Täytyy olla nopea.


Piikkilangan siro kauneus ja julmuus on jotenkin kiehtova. 
Vanha entisaikojen laitumien rajaaja alkaa olemaan haurasta 
eikä sen työstäminen ole kovin helppoa.
Kaarroksien on syytä olla loivia. Liian jyrkissä mutkisssa
se napsahtaa poikki.









 






  Muumipeikon juhannusruno Pään painan ruohikolle ja oion jalkojain. En jaksa pohdiskella, mä tahdon olla vain. Sen viisaammat voi tehdä, mä päivän kultaan jään. Mä tunnen kaikki tuoksut ja luonnon loiston nään. Voi leikitellä mielikseen, voi ottaa jättää paikoilleen tai olla niin kuin luonnostaan ja maata vaan. Mä peikko siihen uskoon jään, on maailmaa tää minkä nyt mä nään.

Tunnelmallista juhannusjuhlaa


🌞
Kaisa

6.6.20

*Tähtiviiri* piparkakkumuoteista


Piparkakkumuotteja voit käyttää muuhinkin kuin sämpylöiden muotteina.
Vanhat metalliset  muotit ruostuu hetkessä ja niistä saa mainiot koristeet kranssiin tai
vaikka tähtiseitsikoksi hassunhauskaan viiriin.
 

Olen metsästellyt näitä metallisia muotteja  kirpputoreilta
jo jonkin aikaa. Niitä vaan on niin vähän enää
liikkeellä kun kaikki tehdään muovista.
Mietiskelin mitä uutta voisi näistä erikokoisista söpöläisistä tehdä.
Viirithän ovat olleet suosittuja kotien sisustuksissa ja
ajatuksessa oli kokeilla miten sellainen kävisi myös ulos.


Vanhoista raastimista saa tunnelmallisen kynttilälyhdyn
muutamaan yön pimeimpään  tuntiin. Vielä kun löytäisin muutamat vanhat
aterimet niin ruostekattaus olisi valmis ottamaan aurinkoisen kesän vastaan.

 
 
Lämpöaaltoa odotellessa

Kaisa