Katajan kyynel

Katajavanhus oli kokenut kovia työpaikan naapurustossa ja minä , eräänlaisena tunnettuna dyykkarina, sain kunnian kerätä kaikki käyttökelpoiset osat talteen tässä muutama viikko sitten.

Voitte vaan hymynkare suupielessä pohtia tuntojani kun sain kuulla, että olisi suotavaa poistaa poikkinainen osa katajasta vaikka askartelumateriaaliksi. Arvatkaa vain kuinka paljon hyviä oksia oli tarjolla.

Katajan kyynelhän sieltä tunki ulos, silmäkulmasta.

Taivuttelin 2mm:sestä rautalangasta pisaranmuotoisen kehikon ja päällystin sen hirvenjäkälällä.Kiinnitin rullalangalla harvakseltaan lyhyitä katajan oksia kehikkoon. Pienen, ruskean täytettävän pullukkasydämen ostin lomareissulla ihastuttavasta Sinilila sisustuspuodista . Täytin sen sammalella ja koristelin Tiimarin paperikukalla. Syksyinen kranssi sai paikkansa liiterin ovessa.

Ruskalomalla vierailimme aivan satumaisen ihastuttavassa kodissa. Kaikkeen Wanhaan tavaraan,  avaimenreikiin ja muihin ovihärpäkkeisiin hurahtanut sai ikuistettua  uskomattoman kauniita muistoja.
Kiitos M♥ ja R♥ vieraanvaraisuudesta! Kaunista syksyä teille ja iso halaus vielä.

Kaisa ♥

Pitsitähdet

Kokeilin pitkästä aikaa tehdä kipsijauheesta tähtiä ja aika hauskoja niistä tulikin. Vesi  ja kipsijauhe sekoitetaan tasaiseksi massaksi, kaulitaan kelmun päälle ja muotoillaan halutun muotoisia paloja. Minun tähdistä olisi tullut siistimpiä jos olisin painellut ne piparkakkumuotilla mutta nämä luonnollisen vinkkurat on minun näköisiä.
Koristelin pinnan virkattua liinaa apuna käyttäen. Levitin liinan kipsilevyn (n. 5mm) päälle ja kaulin sitä sen verran, että kuvio tarttui kipsiin. Vasta koristelun jälkeen leikkelin muodon. Tähtiin voisi vielä kiinnittää  helmiä koristeeksi.

Löysin muuten aivan ihastuttavan nettiputiikin kun etsiskelin sinkkisabluunoita. Villa31:stä löysin kauan kaipaamani sabluunat. Lisäksi oli ihan pakko ostaa pitsejä ja ihastuttavaa tähtinauhaa metritolkulla. Eihän siihen jouluunkaan niin pitkää aikaa ole!

Raparperialtaan tein kesän viimeisistä raparpereista. Lakkasin mattalakalla sen ja luukki on niin nahkamainen, että piti ihan itsekin kokeilla mitä siihen  oikein tuli laitettua.

Kesä jatkuu ihanaa ja arvatkaahan kellä on L-O-M-Aaaa.... Pajupirttiväki poistuu pohjoiseen!
    
                            Kaisa

Mosaiikkilyhty rentahiekan lasinsiruista

 

 

Meri on oikea aarreaitta meille satamakaupunkilaisille. Lempeä etelätuuli soitteli rannan haavikossa kesäillan valssia kun tanssahtelimme juniorin kanssa sataman vastarannalla. Hennot aallot pyyhkivät hienoa rantahiekkaa kuin silitellen ja lohduttaen. Kesä on ohi, syksy tekee tuloaan. Vielä nuo loppukesän ihanat auringonsäteet lämmittää (+19) ja vesi on yllättävän lämmintä. Sittenkin on kesää jäljellä.

Hyppelemme kiveltä toiselle ja pysähdymme hiekkarannalle. Taskuun on varattuna muutama muovipussi sillä tarkoituksena on kerätä aaltojen hiomia lasinsiruja. Se ei ole ollenkaa niin hirveää puuhaa kuin miltä kuulostaa. Hiekasta löytyy helposti vihreitä, valkoisia ja ruskeita siruja. Lukuisat myrskytuulet, jäätalvet ja rajuilmat ovat niistä hioneet pois kaikki terävät särmät. Jäljellä on pyöristyneitä reunoja ja väritön lasi on hioutunut maitolasin valkoiseksi.

 

 

Mosaiikkilyhty ajolaseista, ei,ei, ei niistä Arskan ajolaseista vaan 

meren rannalta löytyneistä lasinpalasista.

 

Pienen lasipurkin päälle liimasin kolme valkoista kaarta .

 Vihreänsävyisistä laseista tein auringonsäteitä ja pienet 

valkoiset helmet on muistoja kesästä.

Nyt voi vaikka viettää länsirannikon 

Venetsialaisia täällä meilläkin.

 

Hectorin Syyskuu -biisin sanoin ihaninta syksyn alkua♥

 

Nuo huokaukset tuulien

taas rannat kuulla saa....

 

Kaisa