23.12.17

Joulun tunnelmia Pajupirtistä



Pajupirtin väki toivottaa kaikille lukijoille tunnelmallista ja rauhallista joulua.
Tein pihaportin koristeeksi mustikkakranssin jonka koristelin Makedonianmännyn 
ihanilla kävyillä. Luin jostain blogista, voi kun muistaisi mistä, että käpyjäkin voi valkaista.
Leikkelin hiustenpesuainepullosta sopivan mittaisen ja sujautin yhden kävyn sinne. 
Täytin pullon kloritella niin, että käpy peittyi kokonaan. Pieni kivi kävyn päälle painoksi jotta se pysyy kokonaan kloritessa. Piti odotella noin puolitoista vuorokautta aineen vaikutusta. Lopulta minun tosi lyhyt kärsivällisyys loppui ja huuhtelin kävyn todeten, ei tapahtunut mitään. Ainoastaan painona ollut kivi tuli yllättävän puhtaaksi. 
No, laitoin sitten kävyn kuivumaan lämpimän takan reunalle ja aamulla yllätys olikin melkoinen.


Kävyn suomut oli auki ja sisäosa  kauniin valkoinen. Kiva kokeilu joskin kloritea menee monta pullollista jos meinaan kaikki keräämäni kävyt valkaista.


  Sulo the greatest Gardener ja "tonttutomera", kylän paras kinkkuvahti, haukahtelee
jouluntoivotukset koirakavereille.


Rinteen vanha ovi toimiin meidän pihan 
tonttuovena.

Kaisa kiittää kaikkia Ystäviä kun olette jaksaneet ilostuttaa kommenteillanne.

26.11.17

Pikkuprinssi, Mummihuumaa ♥ ja sokerihiiri


Pajupirtistä kuuluu ilouutisia.
 Mummista on tullut tuplamummi vai olenko nyt se kuuluisa, Ylämummo
 
Pieni tummatukkainen Prinssi
syntyi 15.11.17 
ja valloitti meidän kaikkien sydämen.
Miten pieni ja hellyyttävä osaakaan vastasyntynyt ihmisalku olla. 
Isoveljen hellyydenosoituksilla ja suukoilla ei ole rajaa.
Oma peliveli on parasta maailmassa.

Isoveli, ei vielä kahta vuotta vanha, keksi veikalle nimenkin,
Pesu-Kaahu
😍



Mummi innostui virkkaamaan pieniä hiirulaisia ( ohje: Suuri käsityö 10/2017)
 joista ei niiiiin pieniä tullutkaan. 
Liian paksu lanka ja tukeva täyte sai aikaan hyvinsyöneen sokerihiiren.
Ohje on hauskaan hiirimobileen mutta nämä minun hiiret täytyy jättää ihan
 lattiatasoon ja tehdä mobile ohuemmasta puuvillalangasta.



Mukavaa joulun odotusta 
toivottelee
Kaisa-mummi

29.10.17

Betonijakkara pikkumiehelle


 Vielä ehdin lokakuussa valuhommiin sillä pikkupenkki suvun toistaiseksi nuorimmalle on ollut mietteissä jo pitkään. Kesän sateet ja kylmät kelit ei houkutelut askarteluun tipan tippaa. Ainoastaan arvelutti raparperinlehtien saatavuus. Kompostian takana kasvaa ainoa, purkutalon pihalta pelastettu, raparperin taimi. Se viihtyy siellä, katseilta suojassa loistavasti. Kesän suurimmasta lehdestä olisi pitänyt ottaa kuva sillä se olisi peittänyt pihan pienen kesäkalusteiden pöydän lähes kokonaan. Meinasin tehdä siitä suurensuuren laatan mutta etanayhdyskunta nakersi sen täyteen reikiä.


Snikkerbuua (työhuone) on mainio vaihtoehto kylmille ja sateisille ilmoille. Tein valuhommat siellä. 
Penkin jalat on valettu muovisiin jäätskipikareihin. Muutama naula on tökitty tartuntapinnaksi jalan yläreunaan. Nämä jalat olin tehnyt etukäteen. Pesuvatin pohjalle laitoin muutaman raparperinlehden ja noin 7-8 cm:ä betonia (S30). Välissä on muutama pala kanaverkkoa. Jalat upotetaan paikoilleen ja annetaan kuivua muutama päivä. Suihkuttelin vedellä muutaman kerran halkeilun välttämiseksi.

 
Vaahteraruskakin on ollut surkea. Löysin sentään muutaman oranssinvärisen lehden sen valtavan ruskeasävyisen kasan uumenista. Loppuviikon lumisade kuitenkin peitti kaikki haravoimatta jääneet ja jouduin tyytymään muutamaan kastelukannuun jemmattuun lehteen. Olivat onneksi pysyneet tuoreena ja sain tekaistua muutaman ruusun piristämään kuistia.


Ruskatunnelmissa
Kaisa

26.9.17

Ei tikkua ristiin..Ovikoriste ajopuusta


Ajopuihin hassahtaneena kokeilin miltä maalattu luonnonpuu näyttäisi  Pilaisiko maali jo luonnostaan kauniinvärisen pinnan täydellisesti vai mitä kävisi? Peittyykö pinnan viehkeät koukerot , urat ja reiät?
Onko rauhallisesta tunnelmasta enää mitään jäljellä maalauksen jälkeen? 
 
Mutta kokeiltava oli.

Maalasin palat valkoisella Vintage paint -kalkkimaalilla ihan ohuesti ja tosi huolimattomasti.
Porasin muutaman millin terällä läpireiät jokaiseen pätkään ja pujotin juuttinarun reikien läpi.
Ovikoriste voi tällä kertaa olla valkoinen.



Rannoilta löytyy mitä kauneimpia känkkäröitä ja tikkuja joita voi käyttää askarteluissa.
 Samoin kaadettujen puiden oksat harmaantuu kauniisti. Oman pihan männyistä tulee 
myrskytuulilla alas isojakin oksia joita harmaannuttelen ajan kanssa.
Tällä hetkellä alkaa ajopuut olla vähissä joten retki meren rannalle olisi 
toteutettava pikapuolin.


Jouluksi voisi askarrella ihan ohuista kepeistä saman sorttisia koristeita kartiotuijan oksille. 
Valkoinen tuikkisi vihreää taustaa vasten ihan kivasti.
Taidan kuitenkin pysyä kelopuun omassa värissä, on se vaan niin kaunis.

Lämmintä syyskuun loppua teille Ihanat jotka jaksatte piipahdella kylässä.


Kaisa

23.8.17

Hortensiaa ja pihlajanmarjoja ojanpiennarkranssissa




 Hissukseen ohi lipuva kesä suo meille upeita askartelumateriaaleja ojanpientareilta, pellonreunoilta sekä omasta puutarhasta. Pihlajanmarjoja on puut pullollaan ja erilaiset koristepensaat tekee hauskoja ja syysvärisiä kukintoja ihan vaan meidän iloksi. Muutaman hetken pyöräretki oli minulla tämän näköinen. Valkoinen suurikukkainen Mustilan hortensia on omasta pihasta ja raaskin pätkäistä siitä yhden valtavankokoisen kukan. Kukka on mielestäni supersuloinen sen erikokoisten kukkien takia.
Pohjaksi laitoin villiviinin lonkeroista kieputetun kuivatun kranssin. Näitä löytyy varastosta.
 
 
Kranssi löysi heti oman paikan kukkarinteen vanhasta ovesta.
Illalla öljylyhty vain palamaan ja elokuuta tunnelmoimaan.

Ihania venetsialaisia kaikille jotka sitä viettävät.
Kaisa

28.7.17

Kolme ♥:tä





 Pikkuliiterin nurkka sai piristystä sydänkollaasista. Aikaisemmin kehyksissä on ollut kaksi sammalsydäntä joista pikkulinnut ovat keränneet pesänlämmikettä. Saas nähdä kuinka kauan 
nämä säilyy koskemattomina 
 
 Kehykset sahailin meren rannalle ajautuneista laudanpätkistä. kanaverkko on spreijattu
 mustalla maalilla. Keskimmäinen sydän on tehty kanaverkkosydämen 
päälle liimatusta kaarnasilpusta.
 



 
 
 
 Maitotonkan päälle on kotiutunut omakasvattamat keijunmekkotaimet. Keräsin viime syksynä 
siemenpallerot kukkineesta keijunmekosta ja istutun niitä ruukkuun. Taimet kasvoivat hyvin ja
odottelen nyt innolla ekojen kukkien ilmestymistä, nuppuja on jo.

                                                                                                                                                  

 Vanha tinttien riepottelema sammalsydämen raato sai jäädä vielä hetkeksi tonka kupeelle.


 Kasvimaan ja -huoneen aarteita sieltä parhaasta päästä, käärmekurkkuja ja keltaista kesäkurpitsaa.


Kesästä nauttien *
Kaisa




14.7.17

Ikkuna avoinna puutarhaan


Pitkään olen mietiskellyt tekeväni vanhoista heinäseipäistä pienen ikkunan puutarhaan. Sain kuin sainkin ylipuhuttua paikallisen kirpparinpitäjän luopumaan muutamalla eurolla yhden seipään lisää pieneen kokoelmaani. Olivat kuulemma sisustusrekvisiittaa mutta aina sitä nyt yksi joutaa tositarpeeseen. Ikkunan paikka tosin oli vielä hakusessa. Laittaisinko sen vanhan oven viereen kukkamaan reunalle vai tähän puisen porttikyhäelmän luokse. Portissa oli jo ennestäänkin heinäseipäitä ja muutama lisää niin siitähän tulikin ikkuna kuin itsestään. Yläpuitteeksi kiinnitin vielä merestä löytyneen ajopuun pätkän ja verhoiksi pitsiset käpyverhot.


 Keltainen Arthur Bell ruusu ylettää just ja just ikkunan alareunalle.
Ruusu on löytö K-Raudan puutarhalta. Kävelin sen ohi ja oli pakko palata takaisin nuuhkimaan 
sen mahtavaa tuoksua. Tuo kaunotar lähti oitis mukaan.


Mr Arthur Bell


Pajupirtin supersalama The Greatest Gardener pinkaisi heti tarkastamaan aikaansaannostani.

 Sulo vauhdissa


Rinteen kukkapenkin kukat ja pensaat alkaa jo kohta olemaan
viidakkomallia.

Jos sinulla on tuo samainen keltaruusu (Arthur Bell) haluaisin kuulla vinkkejä
 sen hoidosta ja talvettamisesta.

Kiitos kommenteista ja upeita lomasäitä niille onnellisille
jotka ovat päässeet vapaalle.

Kaisa ja Sulo

3.7.17

Kesän kukkia




 Eilinen Loviisan avoimet puutarhat -tapahtuma oli taas mahtava kokemus. Päivä oli superhieno niin osallistujapihoille kuin kävijöillekin. Saimme ihastella upeita kukkaistutuksia ja kasvitarhoja. Kasvihuoneissa pykäsivät kurkut jo alkujaan sekä tomaatinraakileet  kypsyttelivät kupeitaan kesäauringossa. Kesää tuntuu saavan odotella ihan liian kauan mutta eilinen kyllä antoi hippusen esimakua. Yksi kohde ylitse muiden oli Muurinkukka. Jo pihaan tullessa sai vain huokailla. Ihastuin kukkapenkin reunalla kasvavaan hentoon varjorikkoon. Sen keijuhenkäystä muistuttava kukinto on vertaansa vailla.

Varjorikkoja omassa kukkapenkissä

 Mitä pidemmälle pihaan asteli sen uskomattomamppa oli tulossa. Piha ikäänkuin loppui kymmenisen metriä portista tultua. Kaunis monivärinen kukkapenkki reunusti jyrkkää rinnettä joka oli kerroksittain porrastettu alas varsinaiselle piha-alueelle. Suihkulähde solisi hennosti ja pihan useat siilitalot sekä hyönteishotelli houkutteli pikkueläimiä pihapiiriin. Kotiintuomisina sain monta pehkoa taimia sekä kutsun syksymmällä kun perennoja taas jaetaan.


Muistojen kivipuutarhan innoittamana kokeilin oman mehikasvirykelmän kasaamista. Alumiiniseen vatiin istutin hiekka/multa -seokseen mehiruusukkeita jotka ostin myös Muurinkukasta. Toivottavasti kasvavat ja tykkäävät olostaan.



Oma piha on saanut muutaman uuden kukkapenkin. Jaoin vain omia suuriksi levinneitä perennoja: kuunliljoja, esikoita, siperiankurjenmiekkoja, töyhtöangervoja, päiväliljoja sekä kylvin kesäkukkia 
sekaan. Nauhukset on mun lemppareita. 


Kuistin kukista tämän kesän kruunu on tämä petunia.



Pikkuliiterin kuisti odottelee vielä väriä pintaan. Marketta löysi oman paikkansa metallisista vaunuista kuin aavistellen tulevaa.

Omaa Lomaa täytyy vielä odotella.
Mutta hauskoja kesäisiä päiviä lomalaisille.

Kaisa


23.4.17

Pitsiunelmia



Vanhoja puuhenkareita löytyy vielä hyvällä onnella kirppareilta ja isoäitien kätköistä. Tuunailin muutaman koristeeksi ja verhojen piristeeksi.
Puuosat on maalattu valkoisella kalkkimaalilla ja ripustuskoukkuun pujottelin puuhelmet jotka myös maalasin valkoiseksi.
Kalkkimaali kuivuu tosi nopeasti ja on hajutonta. Hento pitsi on liimattu Erikeepperillä.
Muita koristeita voi keksiä omista valikoimista.


Laitoin koristeeksi paperikukkia sekä helmisydän koristenauhaa.
Jouluksi voisi pienet valkoiset kilikellot olla oivalliset piristykset.


 

Takkahuoneen  pitsiverhoissa on kevään tuntua.

Hauskaa vappuviikkoa
toivottelee
Kaisa

Taas leivokset ilmassa leikkiä lyö ..♪.♫ ♫.♪..♪
tuli pienentä tyttönä laulettua

16.4.17

Puutarhan väriläiskiä


Pääsiäiskranssiksi tein tällä kertaa koivunrisuista ison vaakakranssin. Sidoin sen leveillä satiininauhoilla kuistin kattoon ja koristelin värikkäillä puumunilla.
Mukaan taisi tulla muutama ruostunut pöytäliina painoiksi tarkoittettu perhonen ja tähti.
Voi miten ne kirjavat väriläiskät pilkistelee iloisesti muuten niin ankeassa pihassa.
 

Maalasin harmaantuneen männynoksan valkoiseksi ja soodataikinaperhoset sai tuoda lisää kevätiloa.
Tuntuu kuin kevääntulo olisi muutenkin pysähtynyt kun maa on jäässä ja ekat orvokit nuokkuu surkeana kirpsakan pakkasyön jäljiltä. Kuitenkin auringon lämmittäessä nostavat ne terhakkaasti niskansa kohti kirkkautta. Eikä ne tykkää ollenkaan huonoa kun ovat joutuneet jakamaan kauneuttaan kilvan talvisten callunoiden kanssa. Värjätyt lilanväriset callunat kun on niitä kestävimpiä talvikukkia. Väri pysyy tosi hyvin eivätkä ne karista kukkia juuri ollenkaan.



Aurinkoista ja toivottavasti lämpimämpää kevättä
Kaisalta

19.3.17

Uudistunut leipälaatikko


 Löysin kirpparilta puisen leipälaatikon joka oli hyvässä kunnossa ja ajattelin kokeilla kuvansiirtoa sen rulokanteen. Pieni epäilyksen vire oli, että kestääkö Wintage paint -maali käsittelyä mutta turhaan tuli epäiltyä. Annoin maalin kuivua ihan kunnolla. Maali kuivui suht nopeasti eikä laatikko haissut yhtään maalatulta. Kiinnitin tulostuskuvan Art mediumilla ja kaikki ylimääräinen paperi lähti tosi hyvin pois kun en antanut sen kuivua liikaa. Lopuksi vahaus Wintage -vahalla ja  romanttinen boxihan siitä tulikin.


Tämä printti on mielestäni herkkä johtuen kukasta. Tulostimessa tosin oli muste jo lopussa eikä siitä roosanvärisestä ruususta ole tietoakaan. Mutta ihan kivahan se on tämä keltaruusukin. Keväinen .


Kannattaa kokeilla kuvansiirtoa myös kankaalle. Onnistuu varmasti.
Kirppareilta saa tosi edullisesti kaikenlaisia puuesineitä, tarjottimia ja laatikoita.
Ei muuta kun rohkeutta peliin.

Maalauspuuhissa
Kaisa

12.3.17

Soodataikina♥


Talvi- ja alkukevätflunssia on koitettu väistellä kaikilla mahdollisilla keinoilla mutta eipä pöpöt purjehtineet pirtinkään henkilökunnan ohi. Eka olin itse räkätaudissa ja vaikka kuinka pesin käsiä ja desinfioin ja välttelin ja väistelin eikä C-vitskutkaan auttaneet. Lepoa ja lämmintä juotavaa, särkyläälettä kolotukseen ja päänsärkyyn. Oikeastaan aika rentouttavaa nukkua kolmet päikkärit ja lukea siinä välissä. Onneksi tuli talvikisoja telkkarista. Nyt taas elämä voittaa.

Löysin netistä soodataikinan ohjeen ja ajatuksena oli kokeilla pitsilyhdyn tekoa. Mutta kunkas siinä puuhassa sitten kävikään? Ei ollut kotona kahta desiä soodaa. Siis tehtiin puolikas annos. Kaulitaan noin viiden millin paksuiseksi levyksi. Pitsiliina taikinan päälle ja pari painallusta kaulimella. Kaunis pitsikuvio on taikinassa ja piparimuotilla painelin pieniä sydämiä taikinaan. Tein kevätkranssin pohjan eripaksuisista rautalangoista ja maalasin pohjan spreimaalilla.

Soodataikina
  • 1dl maissitärkkelystä
  • 2 dl soodaa
  • 1,25 dl vettä
  • Kaulin, muotteja
  • Pitsiliina
  • Puutikku 
Mittaa maissitärkkelys, sooda ja vesi kattilaan. Sekoita ainekset keskenään ja lämmitä miedolla lämmöllä, kunnes taikina kiinteytyy. Siirrä taikina kulhoon ja peitä kostealla liinalla. Kun taikina on jäähtynyt, kauli se  noin 0,5 cm ohueksi levyksi. Paina kuvioita pitsiliinalla ja laita reikä ripustuslenkille puutikulla. Anna valmiiden koristeiden kuivua huoneenlämmössä tai 75 asteessa uunissa noin tunti.


 Soodatikina


 Valmiit pikkusydämet saa kuivua huoneenlämmössä noin vuorokauden.



 
 Kevättä ilmassa
Ensimmäiset muuttolinnut on bongattu.
Neljä laulujoutsenta töräytteli sinfoniat kun lensivät ylitsemme viime viikolla.
Sekä iloinen kalalokki otti tuulta siipiensä alle tällä viikolla.
 Leijaili tuulen viemänä kuin karusellissa konsanaan. 
 
Lämmöllä Kaisa 

26.2.17

Kevätnarsisseja Wine cooleriin




Kirppareita kolutessa yllättyy sillon tällön iloisesti kun eteen pelmahtaa just se mitä etsiikin. Tällä kertaa oli hakusessa jokin esine jonka maalasin ja kokeilisin toimiiko vielä jo aikoja sitten ostettu aine (Art medium, Sinellistä)  kuvansiirtoon. Tämä purnukka oli superlöytö eurolla ja sopi projektiin täydellisesti.
                                                                                                                                                                                                  



Maalasin ensin purkin surutta valkoisella Vintage paint -maalilla. Anetaan kuivua. Pensselistä jäi ikävät viirut kylkiin ja tasoittelin ne hiukan kostealla talouspaperilla (johon olin kuivannut kädet).
Tulostin kuvan http://thegraphicsfairy.com/-sivuilta.
Haluttu kuva tai teksti leikataan irti A4:selta, vesiväripensselillä levitetään Art medium -kuvansiirtoainetta tekstin päälle. Lopuksi painellaan se märkä paperi haluttuun kohteeseen ja annetaan muutama tunti kuivua. Oma tekeleeni kuivu noin viisi tuntia ja oli siinä vaiheessa suhteellisen helppo irroittaa.

Kun paperi/kuvansiirtoainen on kuivunut poistetaan paperi varovasti liottamalla haalealla vedellä.
Tämä työvaihe on hermojaraastavaa. Saa pelätä, lähteekö koko teksti irti ja jääkö pinnalle mitään. 
Mutta ihme kyllä tekstistä jää mielestäni ihan tarpeeksi jäljelle. Sormenpäillä voi rullata kostutettua paperia pieni osa kerrallaan.





Kiitos kommenteista ja tervetuloa uusille lukijoille.
Kiva kun jaksatte piipahtaa kyläilemässä. 
Toivottavasti joku sai edes pienen kipinän kuvansiirtokokeilulle. Se vie mennessään.

Tässä aikaisempia töitäni Art mediumilla.



Liukasta laskiaista Ystävät.

Kaisa