27.12.20

Jääpitsiä


                                                     

Talven "pakkasennätys" antoi toivoa jäädytyksiin, vai antoiko?

Illalla seurasin lämpömittarin lukemia tarkkaan. 

No nyt vihdoinkin saisin toteutettua sen mitä 

olin jo  pidemmän aikaa suunnitellut.

 

 
 
 Kaikki ei kuitenkaan käynyt niin kuin Römpsässä (Strömsössä)
vaan niin kuin Pajupirtissä pruukaa käydä...
😂
 Aluksi vahtasin sekä lämpötiloja että jäätymistä.
Näyttää lupaavalta... nukutaan yön yli ja toivotaan kunnon pakkasta.

                                                                                    

                                                                

Lahjaksi saatu ruusukynttilä istui jääpitsilautaselle pienten akvaariokivien kanssa .

Se oli jäätynyt yön aikana kiinni pitsilautaselle mutta mitä ihmettä.

 Pikkupakkanen oli laskenut nollaan ja nyt tuli kiire. 

Pesuhoneessa pikainen jääpitsilautasen irrotus MOKOn kulhosta

sujui ilman ongelmia ja ei kun juoksujalkaa kuppi ulos ettei se sula vielä enemmän.

                       


 
Kynttilän sytytys napakassa tuulessa onkin jo sitten ihan oma postauksensa. 
😅
Siinä lenteli kumihanskat, tulitikut sai ärräpäitä  ja äreää äänekästä
 jupinaa niiden olemassaolosta.
Suomen sääolot saman tien kuuli oman juputuksensa ja vielä
 tuo aurinkokin jo alkaa heräilemään, sekin vielä.
Ei auttanut muu kuin vuorata kuvattava kohde vanerilevyillä ja
näin saatin suht tyyni kuvauspaikka. 
Kuvaajasta ei voi samaa sanoa. Tulkkarit oli noin 3:n metrin päässä ja hanskat samoin.
Jääpitsilautasen reunat lörpötti ja steariini alkoi valua pitkin ruusun terälehtiä.
PIIIIP, nyt on pakko puhaltaa peli poikki.
Ihan kiva kokeilu mutta odotellaan kuitenkin sitä oikeaa TALVEA.
😊



 Kiva kun olet viihtynyt seurassani tämänkin vuoden.
Jatketaan yhdessä. Kiitos voimasanoistanne ja ihanista Ystävyyksistä♥ 
 
Innostavaa Luontoaskartelujen Täyttämää Uutta Vuotta 2021 
Gott nytt år 2021. Naturligt naturhantverk för alla
 som besökte i min Pilstuga (Pajupirtti)
Happy New Year 2021. Natural craft for everyone who visited me (Pajupirtti)
 
With Love
Kaisa  
 

24.12.20

Joulurauhaa ♥

                                                                                

☆☆☆

Jouluaaton kiireiden keskellä ehdin väkertää puolipuolukkakranssin

omasta metsästä kaadettujen  "tuohikuusten" kera.

☆☆☆

 

                                              

☆☆☆

 Liiterin kaapin perältä löysin vanhan lasitiilen

joka sai paikkansa kuistin pöydältä.

 


Luonto, paras koristaja.

 💖

 Kaisa

18.12.20

Lumihiutaleita (hiljalleen) sataa maahan lumival... eikun vihreään

 Lumihiutaleiden leikkiä on saanut seurata viimeiset viikot. Välillä on maa

hennon valkoinen kun heräät ja illalla huomaat ,  jäljellä on vain märkää nurmea.  

Tähän eipäs juupas -leikkiin kyllästyin sen verran, että päätin 

tehdä oman lumisateen keittiön ikkunalle. 

                                    

Täältä Caitlin Sainion kirjasta löytyi monta mieluista hiutalemallia.

☆☆☆


                                 

Lisäksi vanha liinavaatekaappi kaipasi pientä pitsiliinaa harteilleen ja

mallin nappasin joskus nuorudessa tekemästäni kapioliinasta. 

Tuli tuosssa koukun suhinassa mietiskeltyä mitä kaikkea sitä onkaan tullut virkkailtua.

Iso parisängyn peitto on vielä jossain laatikon pohjalla. Pyyheliinat tuli surruteltua froteekankaasta ja niiden reunapitsit ovat säilyneet näihin päiviin asti. Kun ei niitä henno heittää poiskaan.

Pitsijakku, heh, tuolla se on laatikossa. mahtuukohan vielä päälle. Näistähän tulisi hauska postaus. Laitetaan harkintaan.

Vuokon häämekkokin löytyy vielä jemmasta mutta sen mahtuminen päälle on sitten ...?

                                


                                                    

 Ihan kiva oli pitkästä aikaa virkkailla mutta nyt 

on koukku laitettu joulutauolle.



Vierailulla Haminan iltavalaistuksessa.

Aikas upeeta.

 


 Mukava kun jaksatte laitta pieniä tervehdyksiä tänne.

Joulumielellä

💖

Kaisa

11.12.20

Talvipihan pajusoihtu

 
 
Pimeitä päiviä riittää. Aurinko on harvinaista herkkua näillä
leveysasteilla. Onneksi yhä useampi on valaissut kotipihaa ja
parvekkeita kausivaloilla. Joulu tuo myös oman mausteensa valoleikkeihin.
Illan hämärässä on tunnelmallista lenkkeillä kaduilla ja kuijilla,
nautiskella kaikesta kauniista. 
 
 

Oma pihakin on saanut jotain uutta ja voi niin perinteistä.

Pajutyöt on jo jonkin aikaa oleet ns. menneen talven lumia mutta 

mielessä on ollut jonkinlaisen telineen tekeminen ulkotulille.

Ei auttanut muu kuin kaivaa styroxlevy liiteristä ja ryhtyä toimeen.   

Pajukurssin opit palautui hiljakseen mieleen ja

vanha tuttu himo punomiseen lähti täysillä.

Soihdun pohjan täytin sammalella ettei vekotin syty 

tuleen jos vaikka ulkotulen laittaisi sisään.

Hentoinen lumisade sai maan jo vähän valkoiseksi .

Ehkä se oikea talvi vielä tulee meillekin.

 

Pajunvitsojen lumoissa

☆☆☆

Kaisa

6.12.20

Männynoksia ja kaarnaa

                               


Suomi 103 vuotta
 

                                                                          
Mänty, askartelun aarreaitta.
Kiitos!



 Halauksin

💖

Kaisa

3.12.20

BetoniPöllö Oscar

 Illan hämärtyessä  Betonipöllö Oscar lehahti liiterinseinälle vihdoin viimein.

Pajupirtin junior oli bongannut kierrätysmyymälästä silokonisen pöllömuotin ja

valanut puoliskonsa kanssa joukon  pöllönpoikia. 

 Kaksikko oli tehtaillut lisäksi useita betonikurpitsoja sekä pitsiliinakulhoja. 

Työt oli niin upeita, että oli ihan pakko toivoa omalle seinälle yhtä poikasta.

Tyttö surrutteli betonivellit näppärästi koneella ja yhdessä tehtailimme

 monta kurpitsaa ja muita betoikokeiluja. 

Pirtin innokas jokapaikan apupoika oli kärppänä tarkistamassa valumuottina olevan sukkahousun joustavuutta.


☆☆☆
 

Saimme siinä samassa oman pöllönkin valettua.

Tänään tuo siivekäs huhuili jo joululauluja männyn oksalla.


 Hento lumisade leijaili hiljalleen olkapäälle.

Kyllä on kiva saada edes vähän sitä valkoista.

Kiitokset innokkaille apureille.

💕

☆☆☆

Lämmöllä Kaisa

 

25.11.20

Tuijatähti


Harmaa Kaisanpäivä on tänään  käytetty askarteluun ja leipomiseen.

Talvi antaa vielä odotella mutta ajatukset on jo ihanasti jouluvalmisteluissa.

Viikonloppuna sain ämpärillisen pieniä tuijapensaan  oksia ja

käytin niitä hyväkseni tähtikokeiluun.

Liimasin kuumaliimalla pikkupätkiä kerroksittain pahvista leikattuun pohjaan.

Nyt kun vielä pitsityttää niin solmin rusetin kapeasta pitsinauhasta ja

ruosteinen kilikello löytyi vanhasta kranssista. Nämä ruosteiset pikkukoristeet on niin minun juttu.

Täytyy katsastaa netistä millaisia ruosteihanuuksia sieltä löytyy. Jos vaikka?

 



 

Kirpparilta löysin kerran pienen kukkaruukun jonka

luonnekuvaukset hymyillen allekirjoitan.

😊



 Pidetään hyvää huolta toisistamme.
 
💗

6.11.20

Saniaisgirlandi ja jäkäläsydän

Superlämmin marraskuu. Lämpömittarin lukemat ovat olleet uskomattomissa lukemissa. Aamuisin on pakko hieraista silmiä ettei kuvittele vielä nukkuvansa.

Kurpitsalyhty on kiikutettu kompostin päälle sillä on aika uusien juttujen.

Portti kaipasi uutta ilmettä. Jokin aika sitten tein vanhan, rikki menneen  korituolin selkänojan kaareen kuunmuotoisen kranssin ja ripustin sen porttiin c -kirjaimen näköiseksi. Hauska juttu sattui kun  Pajupirtin isäntä palasi kotiin koiraharkoista ja porttia sulkiessaan homasi, että emännän uusi girland -mallinen tekele roikkuu yhdestä reunasta portissa. Huomaavaisena miehenä hän oli oitis valmis korjaamaan ripustusta mutta kysäisi kuitenkin minulta onko aihetta oikaista koristetta.

Nauroin katketakseni kun vähän vihaisena tokaisin, että et kai tehnyt sille mitään?

Sen kuuluukin olla silleen.

Nyt girlandi on saanut paremman paikan kukkarinteessä vanhan vajan oven päällä.


Uutta ilmettä syntyi jäkäläsydämestä johon lisäsin tuijan oksia, maksaruohon kuivuneita kukintoja, jäkälöityneitä oksia ja oravansyömiä käpyjä.

Nyt vanha girlandi ja jäkäläsydän ovat sulassa sovussa odottelemassa joulua.

Pienet jäkäläpallot ja hamppupellavainen rusetti piristää syksyistä kranssia.



Lämmin marraskuinen halaus, etänä, kaikille Pajupirtissä piipahtaneille.

Lisäksi tervetuloa viimeisimmät lukijani Ruusu-unelmien Tarja♥  ja

Kari Rudi ♥ ,velkommen ihanasta Atelier Kari -blogista Norjasta.

Kaisa


31.10.20

*TÄHTIkurpitsalyhty*

 

Erilainen,  ihan ensimmäinen kurpitsalyhtymme syntyi

 kaksissa tuumin nuorimman prinsessani kanssa. 

Aluksi oli tarkoitus kokeilla ihan perinteistä naamalyhtyä

 mutta jokin tuossa tähtimallissa vaan veti puoleensa.

 Kaksi jättikokoista kurpitsaa olikin jo jonkin aikaa odotellut kaivertajia. 

 

                                                                               

Aikamoinen työ ja näpertäminen noissa pienissä tähdissä kuitenkin oli. 

Kuori ei ollut paksu mutta syömäkelpoista kurpitsaa löytyi runsaasti. 

Työn tuloksena kuopukseni sai ansiotyössä kipeytyneen ranteensa

 paranemaan ja ihan eka Pumpkin Pie tuli leivottua.

Vielä kaiken kukkuraksi saimme tähtikurpitsalyhdyn 

tarkistuksen ja tyyppihyväksynnän puutarhamme

sulostuttajan  the Greatest Gardenerin puolesta.

Sulo muistaa joka päivä käydä nuuhkuttelemassa tähtiaukoista *

                                                            


 Tunnelmahetkiä viikonloppuun

Kaisa, Maama ja Sulo

24.10.20

Käpykakkua juuri Sinulle ♥




 

Tämän käpykakun tein

Sinulle

Ole hyvä!  Nauti sen Luonnollisesta mausta. 

Tuoksuttele jännittävää aromia.


 

Puhalla kanssani kaikki 12 kynttilää.

Sillä olet sen ilon kanssani  jakanut kaikki nämä vuodet.

 


Sinä, Ystäväni 

Olet ainutlaatuinen. Jaksat jakaa kanssani ilot ja surut.

Nauretaan, epäonnistutaan, veikeillään sillä huumori on parasta maailmassa.



Kermavaahdot voit pyyhkiä suupielestä

Onnenkiven sammeleeseen.

 


Istahda hetkeksi kanssani penkille. 

Nuuhkitaan syksyistä ilmaa

ja

jatketaan sammalpolkuja,  jäkälä kallioita , meren rantaa ja

kukkaniittyjen reunaa eteenpäin.



 

~~ Halauksin ~~

Kaisa

21.10.20

Rantaan ajelehtinut laudanpätkä muuttui naulakoksi

  Meri, tuo toisinaan pelottava ja kuitenkin niin kiehtova, osaa yllättää meitä rantakulkijoita aarteillaan. Olen oikein himokeräilijä kun puhutaan ajopuista, laudanpätkistä, kaarnanpaloista, puhumattakaan valtavista tukeista joita on ehkä  tipahdellut satamaan puita tuovien laivojen kyydistä. Aallot ja rantakivikot hiovat näitä jättiläisiä vuosi toisensa perään. Ne harmaannuttavat niitä ja tekevät pinnasta uskomattoman sileitä ja kauniita. Rannalta saattaa löytää vanhan nuotionpohjan jonka ympärille on raahattu näitä järeitä penkkejä. Siellä on vietetty kenties iltaa nuotion ääressä ja kuunneltu laineitten sanomaa ja ihailtu auringonlaskua meren tuoksussa.

💛

                               

                                  

Pieni laudanpätkä meriaarteista päätyi olkkariin pikku naulakoksi johon vaihtelen "väkeä" vuodenaikojen mukaan. Tällä hetkellä  naulakonvaltaajina Tildaperheen äiti ja isä hiiri jotka pääsivät hetkeksi katselemaan putoilevien haavanlehtien iloista leijailua naapurin pihalla.

Laudassa olevat uurteet kertovat aaltojen kuiskeesta.

💛


Pieneen kuparilyhtyyn uskalsin hetkeksi laittaa oikean tuikkukynttilän.

 Mutta parempi onvaihtaa ledtuikku jo paloturvallisuudenkin takia.

💛



Illan hämärässä ei sisällä muita valoja tarvita.

💛

Merellisissä fiiliksissä

Kaisa