Ajopuuaurinko maustettu paju- ja kanervasydämellä

                                                              

 

Viho viimeiset ajopuut on tässä. Meri on vielä jäässä ja lunta on lähes

 metrin verran. Ajopuuaurinkoon riitti pikkiriikkiset puunpalat.

 

 

Leikkimökistä löysi pajusta kieputtamani pienen sydämen ja sehän

olikin sopivan kokoinen ajopuuauringon keskustaksi.

                                                                 

Muovisen kukkasuppilon päälle virkkasin beigestä puuvillalangasta mekon. 

Nää on muuten niin rumia vempeleitä, että jotain oli keksittävä.

Laitan linkin  aiemmin, vuonna 2011;  tekemiini

KUKKASUPPILON päällyksiin.

 

                                                         

   Syksyllä tuli istutettua vaaleanpunaisia ja valkoisia callinunoita kuistin kukkalaatikoihin.

Liekö hyvän kastelun syytä, että kukat on pysynyt näin jämäkästi.

💖

Kyllä tämä kaikenlainen käsillätekeminen saa näköjään mielen virkistymän.

Koronarokotukset on vienyt voimia ja pehmoinen sänky kutsuu sillon tällön peiton alle. 

Mutta eiköhän tämä tästä iloksi muutu.

Sinä rakas BlogiYstäväni💖

Voimahalaus

Kaisalta 

                                                             

 

Syyspötkö

 

 Syyspötkö putkahti kukkapönttöön kesäorvokkien tilalle. Kaiken kesää kukkineet orvokkireppanat joutivat jo kompostiin pajusta, sammaleista sekä saniaisen lehdistä kyhätyn tekeleen tieltä.
Keräsin nipun pajuja jotka sidoin tiukasti yhteen. Ruskeat kotkansiipisaniaisen lehdet on niin vietävän suloisia, että niistä oli pakko tehdä spiraalin muotoinen  kaistale pötkön ympärille. Paljaan osan vuorasin rahkasammaleella.
Arvata saattoi, että pirtin ahkerat talitiaiset ovat olleet uutterasti mukana rakennustalkoissa. Ne ryökäleet kun keräävät pesänlämmikettä talven varalle. Käyhän se. Minä rakennan ja linnut purkaa. No, onhan edes vähän aikaa silmäniloa puutarhassa.

 

Kaunista syyslomaviikkoa

ja

tuhannesti kiitoksia kommenteista.

Kaisa

Metsässäkulkijan karvanopat

 

Tässä tulee luomuilottelua luonnon Ystäville. Karvanopat poronjäkälästä. Askartele kanaverkosta kuutiot. Ei mikään ihan iisi juttu vielä kun yrittää saada kuutiosta tasasivuisen. Pikkuruinen epätarkkuus sallittakoon ;) -Kuivata jäkälää yön yli huoneenlämmössä.

Kun kuutio on valmis täytä se sanomalehtisilpulla. Luruttele Erikeeper-liimaa yhdelle sivulle kerrallaan. Murenna kuivaa poronjäkälää sormien välissä pieneksi muruksi liiman päälle.

Ripusta rautalangasta roikkumaan tai paina ohut keppi kuutioon. Näin saat hauskat koristeet syysasetelmiin.

 

  

 Sateen sattuessa , eikun askartelemaan....
Kaisa

Hento kanervakranssi

 

 

Näin hentosen sydänkranssin voi saada aikaan muutamasta kanervan oksasta ja jäkälätupsusta.

Vanhan rautalankasydämen maalasin valkoiseksi ja rullalangalla sidoin pienet niput kiinni pohjaan.

Elokuun tummassa illassa, kynttilän valossa, mikä onkaan tunnelma?

Satumainen....

 

Kasvihuoneaarteitani tässä teille tarjoilen! Maistakaa!

Hämytunnelmaa kaikille Ystäville♥

Halauksin Kaisa

Nappisydän

 

Joku kerää kukkopillejä, joku toinen taas Arabiaa. Minäpä keräänkin valkoisia nappeja. Ostan kirppareilta lastenvaatteita joissa on söpöläisiä , pieniä nappeja. Roskikseen menevät rievut menettävät ensin napit ja taskut, sitten vasta on lento varattuna kaatsille. Nappeja käytän sitten erilaisiin ompelutöihin, tyynynpäällisiin ja verhoihin. Näin loppukesälunzan piristeeksi ( sniifff) vääntelin rautalankaan noita suloisimpia keräilyjä ja hauska kranssinkoristehan siitä tulikin. Yhdistin sydämen muotoon puristellun kranssin pieneen (n.10cm)männynkuurikranssiin ja kanervista sidottuun pötkylään. Vosihan noita ajatella vaikka kuusenkoristeena, heh, se joulumieli, joulumieli.

Kesähaaste vetelee viimeisiä päiviä, vielä ehtii. Laitan huomenna postauksen valmiista töistä ja äänestys  voi sen jälkeen alkaa. Teidän tehtävänne on valita voittaja.

    Kaisa

Kanervarusetti

 

Kanerva-aika alkaa olla kohta ohi joten kokeilin kuinka hyvin se taipuu kranssille.

Käytin Riidenliekoa pohjana johon ompelulangalla kiinnitin hentosia kanervankukkia.

Pyörittelin pitkää pötköä non 30cm ja sidoin ympyräksi. Sitten vaan hellä litistys keskeltä ja rautalangalla sidoin rinkulan rusetin muotoon. Nauhoiksi sidoin pienen , väljän nipun kanervia.

Rusetti on kiinitetty mökin liiteristä löytyneeseen vanhaan henkariin jonka yritin taivutella siipien muotoon. Vähänhän se jäi hakuseen se oikea muoto mutta siivet kun siivet.

Huom! hopeanväristä spreimaalia tällä kertaa, koska valkea oli loppu.

Huomenna kokeilen toista kanervajuttua mutta siitä lisää kohta.

Teitä kaikkia lämmöllä ajatellen ja mukavista kommenteista kiitoksin

Kaisa