31.12.19

Pajukärpäsetkin puree talvella


Hahaa.. pajukärpäsetkin puree näin talvella.
Ainakin minä olen tavannut ojanpientareella kimakan purijan.
Aamuvarhaisella viestittelin ystävällemme joka on "peltojen kunkku"
sekä "metsien mies" jos häneltä liikenisi muutama pajunoksa pahimpaan 
hätään kadonneen askarteluinnon löytäneelle näpertelijälle.
Vie niin paljon kuin lystäät ja löytyyhän sieltä vielä oikeaa koripajuakin, 
oli innolla odotettu vastaus.


 Kirjastokäynnillä bongasin jo aiemmin uuden Ulla Vestolan ja  
Anne Rainen kirjan Puno ja askartele pajusta ja pihlajasta. (2019 Minerva)
Kirjassa oli aivan ihana ohje pajulyhtyjen valmistukseen.



Ajopuuvarastoni alkaa olla lopuillaan mutta yhdistin hamppupellavanarulla kaksi
 puolikasta pyörylää ja sain toiseenkin lyhtyyn tukevan pohjan kynttilälle.
 
 

Uusi pajukirja sisältää selkeitä ohjeita pajuaskarteluun.



Kiitos Kaikille Ihanille Blogiystäville! 
Kiitos hauskoista ideoista, kannustetaan yhdessä
 toisiamme ja vaalitaan Luontoa. 
Luovaa tulevaa uutta vuosikymmentä
*2020*

Kaisa


20.12.19

Kipsikäpykuusi


Nyt voi sanoa, että olen ollut ihan kipsissä ja pihkassa.
Pajupirtin isäntä ihmetteli, että joko sinä sitä kinkkua, kun uunia lämmittelin.
Hämmästys oli melkoinen kun änkesin vuokaan männyn käpyjä.
Ei mee hyvin meilläkään, oli kommentti :)
.... kerma puuttuu .....
Kuivattelin männyn kävyt haaleassa uunissa jotta sain suomut aukeamaan.
Dippasin niitä auenneita käpyjä kipsijauhoista tehtyyn velliin ja annoin kuivua. 
Muutama hortensian kukkakin sai kipsikylvyn.


Kuumaliimalla kävyt yhteen ja eikun koristelemaan. 
Kuusen lakkaus olisi kannattanut sillä kuivunut kipsi karisi
suomujen välistä. Jäihän sitä valkoista kuitenkin tarpeeksi.



Leppoisaa joulua
teille ihanat Ystävät
* Kaisa *

30.11.19

Ajopuuaarteista joulukuusi


Merenrannan lahdet ja niemenkärjet ovat oikeita aarreaittoja. 
Meri tuo laineillaan rantaan uskomattomia löytöjä. Aina silloin
 tällöin teemme retkiä rantaan ja nuo hetket jäävät muistoihin
milloin minkäkinlaisina tekeleinä.
Näin pikkujouluaikaan porailin ja ruuvasin kasaan kuusen
piristämään muuten niin synkkää kukkapenkkiä.
Pienet hyllyt toimii lyhtyalustoina.
Vanha tonttu Tiina lepuuttelee pitkänhuiskeita koipiaan ajopuusohvan 
reunalla. Tontun on taituroinut ystäväni Raija, tekkuja, vielä on vanhassa virtaa.
Tiina (linkki) on niitä ekoja blogipostauksiani reilu 11 vuotta sitten.





Joulutunnelmaa löytyy jo Pajupirtinkin pihapiiristä.



Vanha musta lyhty sai pinkin mekon ylleen. Paristoilla toimiva
 ledkynttilä on vuorattu värjätyllä meriheinällä.


Callunakori iltahämärässä


Viimejouluinen mustikkakranssikin jaksaa vielä valaista.

Mukavaa pikkujoulun aikaa
blogiYstäville
♥ 
Kaisa



7.11.19

Jäkäläaskartelua - Pajupirtti 11 vuotta



Männyn oksilla ja rungolla kasvaa yksi kauneimmista jäkälistä, sormipaisukarve. 
Sen vihertävän harmaa väri hurmaa minut saaden taas askarteluintoni heräämään.
Kesällä käärin kanaverkosta töttörön jonka maalasin aluksi iloisen pinkiksi.
Muutaman päivän katselin iloisenväristä aihiota ja mietin onko se sittenkään hauska puutarhassa. Maalasin muutaman kulahtaneen puutarhalyhdynkin samalla spreimaalilla mutta
töttörö muuttui kuitenkin rauhallisen valkoiseksi.



Täytin kanaverkkotöttörön poronjäkälällä, sammaleella sekä männyistä 
pudonneilla pienillä sormipaisukarvejäkälän kuorruttamilla oksanpätkillä.
Pieniä valojahan se taas huutaa mutta odotelkoon vielä hetken.




Pienen sammalpallon askartelee käden käänteessä.
Sisään olen laittanut sanomalehtipaperipallon
jonka sidoin tavallisella ompelulangalla pampulaksi.
 


Mäntymetsämme muhkea runko on mainio paikka
uudelle pihakoristeelle.


Pajupirtti -blogini 
vietti
11 -vuotispäiviä 
 lokakuun lopussa.
  Isot kiitokset kuulu 
teille ihanat Ystävät.
♥ 

Lämmöllä 
Kaisa

17.10.19

Spagetteja kranssissa ♥




Kuulit oikein, mietiskelit ehkä hetken .... eihän niitä keitettyjä spagetteja voi kranssiin laittaa. 
Siis mitä?
 
Eipä niin mutta kaikkia pihan, ihania ruskan värittämiä, lehtiä voi käyttää. 
En tosiaan hennonnut laittaa kompostiin köynnöshortensian 
keltaisen ruskeita lehtiä vaan pujottelin ne rautalankaan kranssiksi.
Laitoin 5-7 lehteä nippuun, taitoin puoliksi ja pistin vieri viereen 
sydämen muotoon taivutettuun rautalankaan.
Aika kätevä konsti päästä eroon pudonneista lehdistä.


Vielä kun pimentyvien iltojen iloksi virittelee hämyvalot niin taas jaksaa.


 Spagettitunnelma on valmis.


 Harmaita päiviä piristää kauniit ruskan värit ja
 hetken askartelu haravoinnin lomassa.

Kiitos ihanista vierailuistanne, 
tunnelmoidaan.

Halauksin Kaisa

25.9.19

Hortensiakolmio Syksyn väriloistossa



Tänä syksynä hortensiat ovat kasvattaneet mahtavat kukinnot. Värikirjo on ollut sanoinkuvaamattoman upea. Yksinkertaiset kukat vain ovat niin kauniita.

Minua onnisti  kun sain askarteluihini vastaleikattujen pensaitten  kukintoja.
Sinisen eri sävyt muuttuvat vihertäviksi ja violeteiksi jalokiviksi.
Kauneuden kukkasinfoniaa ♪.♫.♫.♪.♪...


Pihaportti sai syksyisen kukkakolmion koristeeksi. 
Kyllä ne kukat kestää kauniina jonkun hetken ja kuivuessaankin
jaksavat ilahduttaa.




Kiitos kun jaksatte piipahtaa blogissani vaikka päivityksiä ei ole tullut tehtyä aikoihin.
On kiva kun kannustatte ja kommentit otan aina ilolla vastaan.
Rempat  ja erilaiset krempat ovat vieneet voimia mutta päivä kerrallaan mennään.
Kiitos Ystävät!

Leppoisissa Syystunnelmissa
Kaisa

4.8.19

Jäätelöä, kiitos♥

 
 Mikä oiskaan ihanampaa kuin oikein
ISO
pallo Wanhanajan vaniljaa ja 
kesän uusi tuttavuus, vadelmavohvelikuori?


 
 
 Maista, ole hyvä!


 Aurinkoisen lämpöisellä kelillä, kuinka pitsimäisesti se valuu
yli vadelmanraikasta vohvelikuorta ja
tipahtaa sun uudelle kesämekolle...

....ei haittaa, on se sen arvoista
♥♥♥
Sen ekan kesäjätskihetken tunnelman innoittamana tein vähän kestävämmän 
jäätelötöttörön Helminukkajäkkärän kukista, pitsistä ja pikkiriikkisestä
 kukkaruukusta. Jäätelön sisällä on sanomalehdestä pyöritelty pallo johon 
 kuumaliimasin pieniä kukkia. 
Herkutellen
Kaisa

14.7.19

Risukärpäsen puremia; Risu♥, köynnösspiraali ja iloiset sarvet






 Risukärpänen taisi puraista minua ihan täysillä. Heinäkuu ei ole ollut niin 
lämmin kuin olisi toivonut mutta harrastuksiin tuo viileys ei ole haitannut.
Yksitoista viikkoa kestävän kesäloman aikana ei näillä viileämmällä ilmoilla
 ole niin väliä. Päinvastoin, kolme paljaana törröttävää betoniraudanpätkää 
sai tuoreen risukuorrutuksen kun innostuin niitä kuorruttamaan.Tulihan siitä 
lopulta mainio köynnöstuki omakasvattamille Keijunmekon taimille. 
Niiden kukan reppanat tosin ovat vielä lähes nuppineulan pään kokoisia
mutta odottakaas kun tästä vähän kasvetaan.


Poutapilvi ja pinkki petunia sai kaverikseen pikkiriikkiset keijunmekon taimet.
 

Pyörittelin kolme köynnöstukirautaa yhteen risuspiraalin kanssa ja
päät kiepsautin hauskasti sarviksi.
Kukkaruukun spreiaus ei mennyt ihan putkeen kun maali yltyi
valumaan. Olisi ehkä ollut ihan viisasta pohjamaalata se ruukku ensin.

Liiterin oveen tein koivunrisuista sydänkranssin männynkaarnasta
 vuoleskellun pikkusydämen ja pinkin rusetin kera.
Nyt kelpaa kipaista hakemaan halkoja liiteristä.


Lomatunnelmissa
Kaisa

28.4.19

Ruostehelmiä


Kukkarinteen vanha ovi sai tänään kestävän kranssin. Hepskukkuun autokatosprojektin
alta puretusta liiteristä löytyi uskomattomia aarteita. Rautainen kahvipannunalunen oli
"mahtavassa" kunnossa, siis tosi ruosteessa.Kahva ja kaikki, huokauksien huokaus.
Eihän sitä voi kaatopaikalle viedä vaan 
 uusiokäyttöön meidän pihalle, kiitos!
Siihen muutama jouluruusun ja narsissin kukka koristeeksi ja höysteenä nauhuksen lehtiä.
Aarrekasoja penkoessa löytyi kätköistä vielä leivinuunin vanha luukku jollaista olen ajatellut 
rinteen purkutiilien sekaan.
Nakuttelin kelottuneesta laudanpätkästä karmit luukulle ja ladoin tiilet uudelleen. Talvi olikin jo entistä ladontaa hiukkasen kohdellut kaltoin ja romahdusvaara oli ilmeinen.

 Neliön suuruinen japanilainen puutarhanurkkakin sai
osansa kevätsiivouksesta.



 
 
 
Vanha haka ja öljylyhty tuovat puutarhaan sitä  kulunutta kauneutta.


Kukkarinteen nurja puoli sai kiristeeksi maitotonkan ja pienet ajopuutikkaat.
Illan tullen laitan vielä pienen kynttilän  leivinuunin luukusta pilkistämään ja
kierrätystunnelma on siinä.


Kaikille blogini lukijoille, uusille ja vanhoille, 
I L O I S T    V A P P U A
Kaisa

9.4.19

Maalaisromantiikkaa keittiöön

 
 Kirppareita tulee koluttua silloin tällöin ihan innolla. Viimeksi kun olimme ystäväni Sirpan kanssa
viettämässä laatuaikaa tyttöjen kesken oli iltapäivän teemana kierrätys. Kolusimme melkein kaikki kotikaupunkimme sekondhändit ja kihersimme kuin pikkutytöt. Sipsu löysi mainion seinälampetin jota oli jo aiemmin hypistellyt ja tuumaillut ostaako vai ei. Nyt kuitenkin kahden naisen voimalla tultiin siihen tulokseen, että kyllä kannatti ostaa.
 


 Itse lähdin kierrokselle ihan sillä mielellä, että en kuitenkaan löydä mitään yllättävää. Mutta toisin kävi. Hauskanoloinen viirukangas huuteli minua henkarissa. 
Jos vaikka ommella surruttelisit minusta keittiöön uudet kevätverhot.
Ompelun ihanuudesta kun vielä löytyi mahtavat pitsit joita ajattelin yhdistää kappaan.
Sinellin pikkuruiset napit vielä piristämään ilmettä ja uusi
maalaisromanttissävyinen verho on valmis.


Puhalletaan lumille kyytiä ja
annetaan kevätmielen tulla.

Kaisa

26.2.19

Tuulettuva iltalaukku


Meillä naisilla on monenlaisia mieltymyksiä.
Jotkut saattaa keräillä kalliita laukkuja.

Minä taas olen höpsähtänyt vanhoihin laukkuihin. 
Ihastuin mummolassa hiirien syömään käsilaukkuun ja se sai uuden kodin meiltä.
Mitä kaikkea ihanaa tuo ruostunut ja kulunut kaunotar kertoisikaan jos se vain osaisi.
Kantohihna ja kangas on jo kovettunut mutta lukko pelaa ihan hyvin. Toivoin salaa, että joku vanha sukulainen olisi laittanut jotain viestiä taskuihin tai jättänyt edes nenäliinan sisälle. Mutta turhaan.


 Vanhan kaunokaisen seuraksi taittelin kanaverkosta tuulettuvan iltalaukun.
Tämä on kesäkäyttöön, aurinkoiselle ilmalle soveltuva malli.
Valkoisen värinsä se on saanut huuhtohylsyistä.
Kovin pieniä huulipunia ei kannata kanniskella väskyssä.



Veijarimietteissä
Kaisa

31.1.19

Ruostutetusta rautalanganväännöstä talvikranssiksi


Pirtsakat pakkasenpuremat sinulle joka olet piipahtanut Pajupirttiin.
Talvi antaa meille parastaan ja ilomielin humpsautin uutukaisen
TALVIKRANSSIN
Kaikki eivät ole yhtä innoissaan lumesta ja pakkasesta niin kuin minä.
Ymmärrän teitäkin.
Yksi hyvä puoli on tässä kaikessa se, että talven jälkeen odotellaan taas
 kevättä ja istutuskokeiluja.


Vanha rautalankakukkakranssini jonka joitain vuosia sitten tein ja ruostutin ruosteaineella sai raikkaamman ilmeen huuhtohylsymassakylvyssä.


En kuitenkaan hennonnut peitellä kaikkea ruosteista pintaa vaan jätin osan vielä näkyviin.
Tämä kranssi on ollut pihalla vuoden verran ja sulostuttanut lintuja ajopuutikkailla. 

 
 Vessapaperihylsyt on liotettu lämpimässä vedessä ja kasteltu massassa, annettu välillä kuivua ja taas dipattu yhteensä n. 4-5 kertaa.

Näin lopputuloksesta tulee hyvä.


Tältä kranssi näytti ennen tuunausta.


Talvisia tunnelmia
Kaisalta