Lumihiutaleita askartelumassasta

Lumihiutaleitten herkkä kauneus viehättää minua. Mieleen tulee lapsuusaika kun kieli töröllään jahdattiin niitä. Voi miten ne ihanasti kutkuttivatkaan. Tai vielä kun tummalle takin hihalle istahti toinen toistaan pitsisempi hiutale. Niiden kauneutta ihailtiin ja kaverin kanssa verrattiin kumman hiutale on suurempi tai kauniimpi.

Kuura maalaa ikkunat kauniiksi taideteoksiksi joiden toivoisi säilyvän pitkään.

Askartelumassasta yritin tehdä kestäviä lumihiutaleita. Hiukkasen sain sitä kylmyyttä niihin kun en painanut muottia ihan koko massan läpi vaan jätin riivittyä reunaa näkyviin. 

Napinreijät pistelin vielä niihin , että sain kiinnityslangat pujotettua hiutaleen läpi.

 Liiterin avaimenreiän kuurainen kauneus yllätti pakkaspäivien jälkeen.

 Pakko oli ottaa kuvia.

Oikein luovaa askarteluvuotta teille kaikille.

Kaisa

Joulutervehdys Pajupirtistä

 Toivotan kaikille Pajupirtin lukijoille

Tunnelmallista Joulua !

Lapsuusystäväni PiiWii toi "hamsterille" vanhan joulukoristeen sydänkehikon. Meinasin heittää roskikseen mutta jos sinä siitä keksisit jotain. Ilolla otin kepin nenässä jököttävän sydämen vastaan. Raksin vanhat jouluvalot pois ja päällystin sen sammalilla ja jäkäläisillä oksilla. Varren peitin pajunpätkillä. Koristekellot hamppunaruun ja kuistin koriste on valmis.

 

Lanttulaatikontuoksuinen 

Jouluhalaus

 vielä ahkerille kommentaattoreille. 

Teistä saa sitä virtaa. 

Kiitos!

 

Ajatuksin Kaisa

*♥*

Sammaltähden lento

 

Ei, ei , ei lentänyt tämä sammaltähti mihinkään. Se meinasi vaan jäädä syttymättä kun tämä etelän talvi antaa vielä odotella. Viinkonloppuna tuli sellaista räntää taivaan täydeltä ettei metsäretkeä uskaltanut edes ajatella. Tuuli oli tuivertanut voimalla niin, että mökkirannan männyt olivat heitelleet alas ihanista ihanimpia jäkäläisiä oksia. Onneksi sunnuntai oli jo rauhallisempi ja keräilin matskua  mökin pihalta joulutähteä varten.

 

 Nämä joulunaluspäivät on täynnänsä kaiken moista myyjäistä ja markkinameininkiä. Olen ne kuitenkin onnellisesti ohittanut. Kivoja lahjaideoita löytyisi varmaan kaikista. Yksi asia mikä itseäni vähän pistää hampaita kiristelemään on käsitöiden arvostus.Villasukat pitäisi saada muutamalla eurolla. Askarteluista tuskin saat edes materiaalikuluja pois. Innolla ollaan ostamassa joulukranssia ym. mutta kaikki tyyliin SuloVileeni -kun halvalla sais.

Ei muuta kun itse toimeen vaan niin saa mitä haluaa - ja halvalla.

Loviisassa vietettiin tunnelmallisissa kodeissa JOULUA.

Aivan mahtavat kodit oli sisustettu  kauniilla koristeilla ja muhkeilla joulun tuoksuilla.

Ekaa kertaa oltiin mekin mukana haistelemassa, maistelemassa ja hyviä jouluideoita poimien.

Kiitos ihastuttaville ja ystävällisille asukkaille kun jaksoitte meitä ilostuttaa.

Lämmintä joulun odotusta kaikille

♥

Kaisa-tonttu

Askarteluilta -paperinaruista kransseja

Kranssien teko  jatkuu. Valkoisen ja kitin yhdistelmä maustettuna lilan ja valkoisen ohuilla paperilangoilla oli askarteluillan suosikki. Tämä jämälankagirlandi syntyi pelkästä kokeilunhalusta.
Dramaattisempaa syntyy mustasta paperinauhasta ja ohuesta valkoisesta langasta.

Torstai-illan hämärtyessä kokoontui innostunut joukko nauravaisia naisia yhteiseen askarteluiltaan. Paperinauhaa ja -narua olin hakenut Kissanviiksestä iiiison ikeallisen, kiitos Merjalle.
Ensimmäisenä täytyi miettiä minkä muotoisen ja minkä värisen kranssin tekee. Paperinauhaa on saatavana mitä ihanimmissa väreissä. Mieti siinä nyt sitten omia mieltymyksiä. Onneksi valikoimasta löytyi jokaiselle se oma. Vähän olin kuitenkin kysellyt jo alkuun toiveita.
Pyöreitä kranssipohjia löytyy askarteluliikkeistä eri kokoisia mutta muut valmiit pohjat onkin jo kiven takana. Eipä hätää - valmistamme itse! Meidän illassa väännettiin rautalangasta kaarikranssipohjia. Rautalankaa vain haluttuun muotoon useampi kierros ja päällystys kukkateipillä.
Paperihauhan ja -langan pätkiminen oikeaan pituuteen oli seuraavana vuorossa. Sitten alkuun.

 Raiskin tyylinäyte on - ei niin ergonominen. Selkähän siinä jumitti illan edetessä. 

Hyppy pystyyn muutama venytys ja eikun lisää tätä - tähän tulee himo.

Vai mitä?

 

 Mimmi on kokenut askartelija ja kolmituntisen aikana syntyi valmis kaarikranssi näpsäkästi.

Raikas valkoinen sai seurakseen kitinväriset ohuet paperilangat ja rusetin.

Sirkkiksen pyöreä kranssi alkoi myös valmistumaan pikavauhtia kun hankalasta alusta selvitettiin.

 Se "kolmas käsi" oli kotona mutta toivottavasti siitä oli apua illemmalla.

Arjalle iloiset vauvaonnittelut♥  -annan sinulle yksityisopetusta myöhemmin.

Kiitokseni kaikille osallistuneille

Raiski, Ansku, Piipsu, Tytsy, Mimmi, Ritsu ja Sirkkis

Toivottavasti sain teidät innostumaan.

 

Kaisa 

Kaarikranssi paperinaruista

Paperinauha-askartelu vie mennessään, ainakin meikäläistä. Vuosi sitten järjestin ohjausillan innokkaille askartelijoille. Kymmenen rohkeaa ilmoittautui mukaan. Tuon muutaman tunnin aikana syntyi mitä ihanimmista väreistä tehtyjä pyöreitä ja sydämenmuotoisia kransseja. Koko kranssia ei ihan hetkessä tee valmiiksi mutta hyvään alkuun pääsee mainiosti. Tärkeintä näissä häppeningeissä on lupsakka ilmapiiri ja yhdessätekemisen ilo.

Kokeilin tällä kertaa kaarikranssia. Pohja on tehty 1,5 mm:n  rautalangasta (RobinHood)  joka on taivutettu kaksinkertaiseksi.. Sitä on vielä suhteellisen helppo taivutella käsivoimin. Tämän valkoisen kranssin puolikkaan sidoin ohuesta paperilangasta(1,6) ja paperinauhasta (0,8). Kukan tein netin ohjeen (linkki) mukaan.
 

 

 

 

 

 Iltasella sytytellään pienet led-valot ja 

tunnelmoidaan.

Tapaamisiin

Kaisa

Rautalankasydämet

Viikonlopun askarteluna pyörittelin hetken rautalankaa ja värkkäsin muutaman sydänkoristeen. Olen tosi huono ohjeiden kirjoittaja mutta yritys on hyvä. Alkuvalmistelut tulee kuvattua kameralla ja kun oikein innostuu tekemisestä jää se vaihekuvaus unholaan. Sitä huomaa, että tämähän oli tässä ja taas ei yhtään valokuvaa. Tällä kertaa otin reilumman päälle kuvia eri vaiheista.

Rautalankasydämen tarvikkeet:
Rautalankaa (käytin kukkien sidontaan tarkoitettua, puupuolassa,hinta n. 1,50€)
Kirkkaita helmiä ja pisarahelmiä (vanhasta kynttilänjalasta raksittu irti)
Neulepuikko (omani on vanha ja kiemurainen, käytetty enempi askarteluun kuin neulontaan)
Tuikkukynttilän metallikuoria

 

1. Kieritä rautalankaa neulepuikon ympäri n.50 cm

 

 

2. Vedä kiertynyt rautalanka pois puikon päältä.

Muotoile puolesta kierteestä (25 cm:stä) sydän,

älä katkaise rautalankaa vielä. 

 

 

3. Kieritä loppu kierteinen rautalanka sydämen ympäri.

Tee vielä yksi kierros kiertämättömällä rautalangalla sydämen ympäri.

Jos haluat paksumman sydämen voit lisätä kierteistä rautalankaa mielin määrin.

Minä käytin tässä kaksi kierteistä ja yhden sileän kierroksen.

 

 

4. Pujota helmiä rautalangan pätkään (15 cm) ja kiinnitä keskelle sydäntä.

Kieputa loppupätkästä ripustuslenkki.

 

5. Lehtiä varten tarvitset myös tuikkujen metallikuoria.

Leikkaa lehdenmuotoinen pala metallikuoresta.

 

 

6. Tee nuppineulalla reiät lehden ylä- ja alaosaan.

Pujota rautalanka lehdenläpi "ruodoksi"

Piirrä sivuruodot lyijykynällä ja kiinnitä valmiiseen sydämeen.

 

7. Valmis

Innostavia syysaskarteluja kaikille.

Kaisa

Nallepäivän SAMMALNALLE

Piristin pihan Callunaistutusta pienellä sammalnallella. Pään muottina on oasispallo jonka päällystin sulkasammalella. Kiinnitykseen käytin ompelulankaa. Kasvojen päälimmäiset sammalsulat kiinnitin pienillä rautalangasta tehdyillä hakasilla. Nenänykerö on männyn kaarnaa. Vartalo-osassa on kanaverkkoa ja täytin vatsan  sanomalehtisilpulla. Kädet ja jalat liikkuu ja ne on  1,5mm:n rautalankaa joka työnnetään vartalon läpi ja muotoillaan sammalella. Tällä omalla nallella on vielä hiukkasen varaa "lihoa" talviunta varten.Joten hunajapurkki on varattu viereen.

Hyvällä onnella nallukka saa olla rauhassa pihan lintuystäviltä.

Raikkaita pakkaspäiviä

ja

Hyvää Nallepäivää 27.10.

Kaisa

Piikkilankaa ja lyhtykoisoja

 

Ruostuneesta piikkilangasta tehdyt enkelin siivet sai vähän syysväriä harteilleen kun innostuin niitä koristelemaan. Villiviinit on meidän nurkilla juuri parhaimmillaan. Pietaryrtin keltaiset pallerot kukkii ojanpientareella valtoimenaan. Aamuisen metsäretkeni päätteeksi pökkäsin saappaan lahonneeseen, kaatuneeseen koivunrunkoon jossa kasvoi kääpiä. Muutama niistä päätyi mukaan.

Kaunein ja inspiroivin koriste on Lyhtykoison herkän viehkeä kukinto. Sen kirkas oranssi on niin mahtava väri, että siitä jos mistä saa sitä syysvoimaa. Se näkyy kauas ja todella herättää kauneudellaan. Ei ihme, että hirvimiehet ovat tänä päivänä somistautuneet juuri oranssiin.
Omalla pihalla ei lyhtykoisoa kasva vaan sain muutaman oksan super-Hessulta kun hänen naapuri jakoi omasta pöheiköstä näitä "huutomerkkejä".

☆ ♥ ☆

 

 

 

 Ihan pakko oli tietysti kokeilla  tätä ruskakranssia iltavalaistuksessa. Ei auttanut muu kuin sulkeutua vanhaan liiteriin ja ovi kiinni sillä ulkona on kirkas auringonpaiste. Valaistuskuvien taustana minulla on vanha ovi joka edelleenkin on paikollaan. Meidän talo on rakennettu vuonna 1947. Vaikka olemme uusineet talon ulkovuorin, ikkunat ja ulko-ovet en silti halunnut luopua tuosta liiterin ovesta.
Siinä se tönöttää paikallaan kauniine lukkopesineen ja avaimenreikineen. Tuo sisäpuolen pienen pieni kahva saa sydämen sulamaan. Eikä haittaa vaikka maalit on rapistuneet jo aikoja sitten. Ulkopuolelta nypin pihdeillä irti muutaman niitin. Ne on varmaan peruja ajalta "elvis" kun varoitettiin rotanmyrkyistä joita laitettiin vanhoihin liitereihin ja muihin ulkorakennuksiin.

Iloisin mielin otan teidät kaikki uudet lukijat mukaan askartelujeni maailmaan. Toivottavasti viihdytte täällä lukien löpinöitäni ja innostutte puuhastelemaan. Luonto antaa meille mitä mahtavimmat materiaalit.

Syyslomalainen kiittää ja 

katsotaan mitä lomareissu tuo tullessaan.

Kaisa

Hortensiakellot

 

 

 

Pienen pieni Mustilan hortensiani kukki tänä kesänä muutaman hennon kukan. 

Voi miten herkkiä ja hentoja ne ovatkaan. 

Vielä olen ihan pyörryksissä muutaman viikon takaisista esikoistyttären häistä. Äiti kulkee "huuhaana" pitkin plantaschia ja haaveilee. Muistelee ja naureskelee . 

Se on sitä anoppionnea ♥

Hääkoristuksissa oli hortensioilla suuri rooli. Kiitos toisen anopin joka hymyssäsuin 

napsutteli työpaikan runsaista pensaista muhkeat tupsut hääpöytien koristeluun.
"Ethän sentään kaikkia vie? "kysyttiin ;)

Morsian teki itse hääkimput ja vieheet joihin tuli hortensiaa.
Heittokimppu  osui kaiken kukkuraksi omaan perheeseen joten lisää häitä on odotettavissa;)

Syksy on tehnyt oman tehtävänsä myös näihin kukkakaunokaisiin. Vaan ei lannistuta.

Kuivuneet kukat on suhteellisen vahvoja askarteluun. Liimasin kukkia ja pieniä nuppuja Sinellin terrakottakellon reunoille kuumaliimalla. Juuttinarusta sidoin ripustuslenkit ja puuhelmistä syntyi kilkuttimet. Nämähän menisi hääkoristeista täysillä näin syystunnelmissa.

Syyskuun hämärässä tunnelmassa ja  kyntilöiden välkkeessä

nämä pienet kellot soittelee meille syyssäveliä.

 

Kiitokset kaikille jotka olette jaksaneet käydä kurkkimassa täällä Pajupirtissä, vaikka täällä on sattuneista syistä ollutkin turhan hiljaista. Erityiskiitos niille jotka ovat jättäneet viestinsä minun iloksi,

niistä saa sitä voimaa. Kiitos!

Kivaa alkavaa viikkoa 

Kaisa

Rakkautta ilmassa -osmankäämisydän

Pajupirtissä alkaa häiden valmistelut oikein toden teolla. Kuukausia, viikkoja ja  joka ikinen tunti on käytetty miettien, suunnitellen ja toteuttaen. Viikonloppuna on kohokohta ja hetki hengähtää sukulaisten ja ystävien seurassa.

Rakkaimmat Onnittelut

*♥*

Jenni ja Tuomas

30.8.14

 

 Riivityistä osmankäämin lehdistä onnellinen morsiamen äiti, öhömmm,kieputti hennon sydämen juhlapaikan ovenkahvaan.

Osmankäämin lehdet revitään haarukalla, metallikammalla tai piikkisellä kukkasiilillä riekaleiksi. 

Annetaan suikaleiden kuivahtaa muutama päivä  ja askarrellaan.

Kiersin kämmenenpaksuisen suikalenipun kierteelle ja 

taitoin nipun kaksin kerroin.

Käytin vielä pikkasen vihreää rullalankaa sitomiseen.

Kiharat on saatu aikaan kiertämällä nippu suikaleita ohuen verhotangon ympärille ja kuivatettu.

 Mustilan syyshortenssian kukka ja tummanlilat ruiskaunokit on morsiamen mieleen.

  Muutama tuokiokuva 9.8.14 vietetyistä polttareista joissa olimme mukana molemmat anopit.

Iloa riitti ihan pikkutunneille asti.

 

Tunnelmallista viikonloppua  ♥

Kaisa

SuperKeSäÄ

Superkesäterkkuja Pajupirtistä ♥

Pikkuhiljaa aletaan heräilemään tähän elämään kuuman kesän keskellä. 

Vielä on lomaa jäljellä ja ihanista ihanimmat matkamuistot jäytää mielessä.

Kaikki on nollattu!

Kännykkä on aina jossain muualla kuin mukana - sorry vaan kaikille turhaan soittaneille ;)

Telkkua ei olemassa, kellosta puhumattakaan.

Viikonpäivätkin on keksitty.

Vain sunnuntain tiedostin.

Tietokoneen, sähköpostin, facen ym.somehömpän pyyhin pois mielestä - ilomielin.

Se on LOMAA

 Mummolan maisemissa mieli lepää

 Ilta-aurinko hetkeä ennen

Viljapellon viehätys

 Ihanaa kun olette ehtineet poikkeamaan Pajupirtissä emännän poissa ollessa.

Kiitokseni kaikille.

Kohta varmaan jaksaa askartelemaankin.

Kollaasissa löytyy kesän kauneimmat löydöt huutokaupasta jossa olimme mukana. 

Tavarat on surimmaksi osaksi oman isoäitini lapsuuden kodista.

Kasper iso isoisäni kädenjälki näkyy ja ihastuttaa.

Kauneinta kesää 

terveisin Kaisa

Omenasydän raakileista

 Hip hei ja tralla... lallaa lei. Et arvaakaan ...L*..O..*M*..A*

Vihdoinkin.

Aurinko hellii ja lämpöä on riittämiin.

Mikä sen ihanampaa.

Tänään lentelee matot ulos huushollista ja kesäsiivot tehdään suit sait.

Sen jälkeen saa olla sisällä vaikka minkä näköistä, nyt panostetaan pihalle.

 Aamuvarhaisella istuskelin rapulla ja kuuntelin lintujen varhaiskonserttia. Muutama orava heräili yöpesästä, venytteli puunrungolla jäykkiä jäseniä, haukotteli ja kesyin kipitti luokseni kysellen aamupalaa. Venttasholl kun kassotaan. Auringonkukan siemeniä, nam, ne maistui Rouvalle.

Omenapuun alla oli joukko iloisenvihreitä minikokoisia raakileita tullut alas kovassa tuulessa.

Niistä saa mainion kesälomakranssin hetkeksi.

Tökin 2mm:n paksiseen rautalankaan raakileet ja taivutin sen sydämen muotoon.Muutama Kameliajasmikkeen kukkia sekä Pikkutalvion lonkerot riittää koristeeksi.

Huumaavantuoksuinen kesäkranssi on siinä.

 Kameliajasmike kukkii täysillä näin keskikesällä.

Muutama tuokiokuva kesäaamusta pihallamme.

 

 

 

 Oravavauva vetelee vielä puolihorrosta minun sammalpäällysteisellä koivutuolilla. Tuuhea häntä on peittona ja aamuaurinko herättelee pikkuhiljaa "mansikkarosvoa". Salapoliisi nimittäin otti selvää kuka kähvltää makoisimmat ja kypsimmät jättimansikat mansikkamaalta. Tämä veijari!

 Kaatopaikalta "pelastettu" klaffituoli.

 

Mummolan maitotonkka sai ylleen valkoista maalia ja hatuksi valkoisen Dianan.

Leppoisat kesäterkut

Kaisalta