Ajopuinen Lintu-Mansikkavahti

Mansikoita, talkkunaa ja sokeria sekä loraus kermaa, nam kesän mahtavin jälkiruoka. Omalla pienellä kasvimaalla on päästy mansikanmakuun. Mutta miten häädetään ylimääräiset tunkeilijat pois mansikoiden kimpusta?. Kaikenlaiset verkot on kielletty meidän pihapiirissä. Karvahäntäyhdyskunta, joka asustelee meidän pihan pöntöissä( vartavasten oraville tehty), olisi varmaan kaikkinen poikineen sikin sokin enoa myöten verkon pauloissa. Nyt jo saa olla välienselvittelyssä lähes päivittäin. Entäs kun kymmenkunta pörröhäntää pyöriskelisi rastuverkossa. Olisi siinä varpilla yksi jalkapallonkokoinen vihreä kerä nahkaeuroja selvitettävänä.

  Ajopuuaarteista löytyy pelastus tänä kesänä, onneksi. Aiemmin keväällä tehty merenrantakävely tuotti kassillisen jos jonkinnäköistä puusälää ja käppyrää kotiintuomisina.

 Noin 40cm:n mittainen tikku oli silmineen kaikkineen kuin tehty linnun vartaloksi. Siiviksi löysin lentomuotoon muovautuneen palan, ehkä kuusipuuta. Se oli Ihan selvästi minua varten siihen rantakivikkoon heitetty. Tarvittiin vain yksi tummanpuhuva ruuvi ja ruuvari. Porasin reiän valmiiksi siipiin sillä pala on suhteellisen haurasta materiaalia ja pelkäsin sen rikkoutumista. Kaikki kävi kutenkin hyvin ja nyt voi mansikkatarhan vahti ottaa pestin vastaan.

Odottava äiti aamuaurngossa pähkinäaamiaisella

 

 Vielä minun oli haettava kesäkukkatäydennystä puutarhamyymälästä. Kukintakausi kaikilla perennoilla ja pensailla menee ohi pikavauhtia näiden lämpimien säiden takia. Mutta nythän niitä kukkia saa tosi edullisesti.

Tuhat hymyä ja hyvää mieltä,

Rakkaat lukijat ♥

Betonia pihalle

 

Vatkuti, vatkuti...Betonisäkki toisensa jälkeen tyhjenee kun innostus on päällä. Lähityökavereitten kanssa vietettiin naurunremakantäyteinen ilta meidän pihalla viikko sitten. Innosta puhkuvat, kumikäsinein somistautuneet betonimyllärittäret kuopivat nurmikkoa joko, joko, joko aloitetaan. Raparperinlehdet vie voiton muotteina. Taitavissa käsissä syntyi , kato tällanen (näyttää kämmenissään pientä kuppia) lintujen kylpy-/ juoma-allas sekä kävelynkestäviä laattoja. Erilaiset ja -kokoiset kipot, purkit ja lehdet oli kovassa käytössä. Vuorenkilven lehdelle teki oma tyttäreni ihastuttavan sydämen, mielitietylleen ;) Löytyy kollaasista keskimmäinen vasemmalta. PiHoon lahjaksi saatu tarjotin sai paremman luukin;; metallitarjottimen päälle valetusta vadista tuli sanoinkuvaamattoman kaunis.Lopputuunaus on vielä taiteilijan työn alla.

 

Pienistä jugurttikupeista, jäätelöpakkauksista, kukkaruukuista ja hiekkamuoteista saa mainiot kynttiläkipot tuikuille ja ulkotulille. Tämän tuikkuhärvelin tein fetapurkista ja kertsikupista. Näitä täytyy tehdä lisää.





Pihajasmikkeen lehdelle tehtyjä pieniä lehtiä.

 

Pringlespurkkiin ja kertakäyttömukiin tehtyjä kynttiläkuppeja. Art mediumilla siirsin tekstit tuikkujalan kylkeen.

 

Kuvansiirto betonille vaatii huomattavasti enemmän hinkkausta kuin kankaalle painettu. Paperi ei tunnu millään lähtevän irti.

Iloista ja tunnelmallista

juhannusjuhlaa

Sinulle♥

Taikayössä Kaisa

Kiitos kivoista kommenteista.

Suklaaunelmia ja betonisydämiä

 

 

 

 

 

 

Tumman suklaan Ystävänä tuunasin kulahtaneen vanhan puulaatikon tälle vuosituhannelle. Samaa tekniikkaa olen kokeillut betonille sekä kankaalle. Tämä luonon käsittelemä puu osottautui todella haasteelliseksi. Tartuntapohja on käsittelemätöntä, puurimoista tehty laatikko jonka olen taas löytänyt "sieltä". Pikkiriikkiset nahkasaranat oli rempsallaan ja nakuttelin ne paikoilleen mininauloilla. DIY -sivuilta löysin ihanan printin jonka kiinnitin Medium Artilla(Sinellistä) laatikkoon. Paperin poishinkkaaminen oli kuitenkin tosi vaikeeta. Tekniikka ei ole siis hallussa alkuunkaan. Koko teksti meinasi hävitä totaalisti. Mutta vanhannäköisyys säilyi laatikossa, onneksi.

  

 

 

 

 

 

 

Pienet betonisydämet olen tehnyt jääpalamuotteihin.

 

 Eilinen "Balettityttökerhon" betonivaluilta sujui auringonpaisteessa hilpeissä tunnelmissa. Lupasin tehdä työasentokuvista kollaasin työpaikan seinälle. Niin ihmeellisissä nurmikkoasennoissa jokainen väänteli betonimössöä antaumuksella.

Laitan blogikuvat töiden kuivuttua. Nyt vaan kastellaan ja kuivatellaan. Kiitos lähityökavereille♥

 

 

 

 

Pohjoiskuisti on saanut uuden ritelikön eli säleikön. Se on lähes minun omatekemä. Mittaukset on suorittanut tuo tarkempi puolisko meidän perheestä. Suunnnittelu , maalaus ja ruuvikiinnitys on made by me.

Halauksin Kaisa

ResQ My Old Junk

Pajuamppelini pääsi männyn oksalle roikkumaan tänä kesänä. Pölyisenä ja onnettomana se roikkui liiterin nurkassa unohduksissa muutaman vuoden. Olin pajukurssilla jokunen vuosi sitten ja harjoitustyön piti olla yksinkertainen. Tästä tuli kuitenkin ihan jotain muuta. Kun muut saivat töitään valmiiksi punoi meikäläinen innolla vielä näitä yläreunan lisäsiivekkeitä. Tulipahan ainakin opittua punonnan perusasioita.

Löytörintamalta poimittua: Kaiken vanhan ja kuluneen ystävänä haalin pihalle mitä arvaamattomimpia löytöjä.
Tämä , liian vähän huoltoa ja huomiota saanut puutarhatuoli on viimeisin  ResQ My Old Junk -löytö. Ai miten se sopii mielestäni tuohon vanhan männyn kupeeseen, Mehiläiset tykkää siitä erityisesti. Ne rouskuttavat hauskoja kuvioita harmaantuneeseen puupintaan ja vievät  tarpeita pesänrakennukseen.

Hamsteri Kaisa

Ajopuista Ankkaneiti ja Pitkämies

 

 Aurinkoinen oikea kesäpäivä +19 on vietetty puutarhatöissä. Kesäkukat kuistille on istutettu, nurmikko leikattu ja toisella vetäisyllä lähti ruohonleikkurikin käyntiin.
Helatorstaina retkeilimme Pajupirtin isännän kanssa meren rannalla aarteita etsien. Tuuli oli niin tyyni, että rannalla käyskentelykin oli hikistä puuhaa. Saalista tuli taas muutama kassillinen; pyöreitä kiviä, ajopuun pätkiä ja näitä ihania ankkapuita.
Rantaan ajautuneen ohuen laudanpätkän sahasin pistosahalla puoliksi. No, akku loppui tietysti ensimetreillä. Onneksi ladattu löytyi suht nopeasti. Maalasin kanaverkon palan mustalla mattamaalilla ja se kuivui lähes heti auringon paisteessa. Taulun kehykset sahasin vapaaseen (ei niin suoriin) jiiriin. Huom! Yksi kulma on ihan onnistunut .Ei ollenkaan haitta vaikka muut vähän vinksottaa. Se on sitä minua.

 

 

 

 Ankkaneiti sai seurakseen Pitkämiehen, lienee joku vesilintu.

Kaunista ja lämmintä ÄITIENPÄIVÄÄ ♥
  Kaisa

 

Betonista Elokuun tunnelmanluoja

 

Betoniaskartelut vie mennessään. Tallin uumenista löytyi pussinpohjallinen saneerauslaastia. Sain siitä vain noin 1/3 ämpärillistä mutta kaikki tuli tarkkaan käytettyä.
Vuorasin tuorekelmulla vanhan lautasen ja valelin vielä varmuudeksi oliiviöljyä kelmulle. Litsasin laastimössökät lautaselle ja kanaverkosta taivuttelin tuikkukipolle pienen pesän. Olen lueskellut useita betoniaiheisia kirjoja ja yhdestä löysin ohjeen kirjainten tekoon. Muovailusavesta on kätevä tehdä kirjaimia tai muita kuvioita ja painaa ne puolittain märkään betoniin. irrottaminen oli tosi helppoa. Naps vaan haarukanpiikillä. Spreijasin kuivuneen tekeleen vielä valkoisella.

 

 

 

Vapputunnelmia voi viettää vaikka elokuun tummuvista illoista haaveillen.

                     Haravanvarressa Kaisa

Oodi puutarhalle

 

Oma puutarhani on ansainnut omanlaisen kunnianosoituksen minulta. Kun vuonna -83 ostimme tämän Alvar Aallon suunnitteleman puutalon oli pihamaamme todella surkea. Puolet puutarhasta oli metrinkorkuisen heinokon peitossa eikä kasvimaasta ollut tietoakaan. Aluksi raivasimme perunapellon. Kokeeksi kylvetyt punajuuret oli niin isoja ettei niitä mahtunut kattilaan kuin kaksi kerrallaan kiehumaan. Taisi tulla hiukka liikaa lannoitettua. Eka porkkanasato oli niin pieni, että vaalin suurella rakkaudella saalistani ja säilöin ne yöksi liiteriin kuivahtamaan. Aamulla näky oli surkea. Pikkurillinkokoiset porkkanat oli nakerrettu ja muutama jämä oli selvästi matkalla hiiriperheen talvivarastoon. Itku siinä tuli. 

 

 

 Pikkuhiljaa se viljelyinto on laantunut ja tyydynkin vain kasvattamaan pienessä kasvihuoneessani kesän tomaatit ja kurkut. Mikä onkaan maukkaampaa kesäleivän päällä kuin tuore kasvihuonelämmin kurkku.

Kokeilin kirjain- ja numerosabluunoita juuttikankaalle. Ostin varjostushupun joka on tarkoitttu arkojen havujen kevätauringon suojaksi. Leikkasin sopivan palan kankaasta ja töpsyttelin tekstin askartelumaalilla. Ajopuista väkersin raamit ja pikkiriikkinen harava, ämpäri ja kastelukannu riittää rekvisiitaksi. Kesällä sitten juhlitaan.

                                                 Haravat ja hihat heilumaan
                                                    Kaisa





Perhospuutarha

 

Kevään ensimmäinen perhonen saa vielä pysytellä piilossa. Yöt ovat niin kylmiä ettei nuo hennot kaunottaret selviä puutarhassa. Kevätfiilis hakee sijaa sydämessä sillä olo on todella ailahteleva.Vanha koiraherra jätti suuren loven elämään kun nyt Pajupirtin lattioilla ei enää kuulu kynsien rapinaa.

 

 

Pieniä keväthupsutuksia olen kuitenkin tehnyt. Ikkunanpesusta alkanut puunaus johti uusien kevyempien verhojen vaihtoon olkkarissa. Pääsiäisnarsisit istutin kukkapenkkiin ja voi miten se toi kesän askeleen verran lähemmäs. Haravoin hiekkakäytävät ja keräsin tuulentuivertamat risut kasalle. Se on minun kevättä.

Helmiperhosen olen tehnyt rautalangasta ja pienenpienistä helmistä. Houkutelkoon tuo albiino neitoperho oikeat perhoset luoksemme pian.

 

 

Pääsiäisenä kävimme läheisellä Ahvionkoskella kuvailemassa jäiden lähtöä. Näin ihastuttavat jääkellot soitteli lähtölaulua isoille jäälautoille. Vaikka olemmekin asuneet aina meren  ja joen läheisyydessä en ole kuuna päivänä kuullut sellaista kumeaa ääntä jota vyöryvä vesi saa aikaan. Rannan paksu jäälohkare, jonka  reunalta tuo kaunis kellorivistö on, tärähteli ja kumisi kun voimakas aalto paiskautui lohkareen alle. Meren rannalla kuuluu keväisin jäiden soittoa kun pienemmät jääpalat kilkuttavat aallokossa toisiaan vasten. Mutta

tämä jäinen koskinäytelmä kyllä oli minulle ennennäkemätöntä. Pääsiäinen oli kerrankin sopivaan aikaan.

Ruukkunarsissit on siirretty kukkapenkkiin jatkamaan kasvuaan. Pientä huijauksen makua kyllä tuntuu kun niitä katselee. Muualla on lunta vielä ihan kinoksiin asti.

                                       Kevätlomalla, halauksin Kaisa

Suuri ♥

                

Hyvää pääsiäistä kaikille blogini lukijoille!
       Kaisa

       On poissa suuri sydän, koti autio ja hiljainen, kiitos 

 

Rakas Kusti ♥

14 vuodesta!In memoriam 21.8.1998 - 25.3.2013
                                                 Savikallion Gustaf (Kusti)

 

Pirtin Talonmies Kusti Ukki-Pekanpoika tanssii kanssa enkeleiden.
                                            Kaipauksella kotiväki

Vanhasta kirjasta pääsiäismunaksi

Elämässä tulee aina silloin tällöin ahaaelämyksiä. Eräänlainen elämys jota kutsun erilaiseksi pääsiäisturhakkeeksi syntyi eilen. Tyhjensin paperisilppuria ja ihastuin siihen pehmeän ilmavaan suikaleryöppyyn joka tupsahti ulos paperisäiliöstä. AAAHaaaa...tällaisesta täytyy kokeilla jotain!

Vanhasta, käytöstäpoistetusta kirjasta revin sivuja ja suhautin ne silppurin läpi.

Rautalangasta tein kanamunanmuotoisen pohjan jonka päällystin paperisilpulla ja rullalangalla.

Otin 5-8 suikaletta nippuun ja tein niistä lenkkejä. Sidoin näitä paperilenkkinippuja pohjaan vuoroin oikealle ja vuoroin vasemmalle kunnes pohja peittyi näkyvistä. Eikä ollenkaan hassumpi vaihtoehto pääsiäismunakoristeelle. Materiaalia tulee vaikka vanhasta sanomalehdestä tai värikkäistä aikakauslehtien sivusta.

Jos innostuit ideasta, laita kuva minulle sähköpostilla niin liitän kuvan  luvallasi tähän postaukseen.

Askarteluinnostusta jakelee 

Kaisa

Tuhkimon kenkä

 

Kokeilin miten onnistuisi kuvansiirto betonille ja hyvinhän siinä kävi. Teksti junttasi kiinni kuin takiainen. Huomasin myös, että paperin irrottamiseen saa käyttää rutkasti enempi voimia kuin kankaalta poistettaessa. Tarkkasilmäinen huomaa heti, että aanelosta on jäänyt hinkkaamatta.
Koevedoksen tein muutamia vuosia sitten tekemäni betonista valetun tuikkukipon kylkeen.

♥♥♥

 

Trendikkään Tuhkimon lasisen kengän löysin jo aikaa sitten kirpputorilta. Se oli niin vastustamattoman söpö nauhoineen ja kaikkine yksityiskohtineen.

                                    

     Aurinkoista viikonloppua

Kaisa

♥

                          

Rautalankaa ja kermanvärisiä kukkia

  

 

Voi teitä ihanat Ystäväni kun jaksoitte niin runsaslukuisesti osallistua KEVÄTARVONTAAN .Kiitos kaikille kommenteista. On ilo lukea, että moni on jo kokeillut kuvanpainantaa tai on aikeissa kokeilla. Se puuha vie kyllä mennessään.

Arvonta sujui kätevästi kun kyselin juniorilta yhtä numeroa. Tulihan sieltä vastaus 17 ja täältä lähtee

                      ONNENHALAUS MINNALLE Tuumasta Toimeen -blogiin.

 

 Hyytävän kylmän kranssin askartelin loman alkajaisiksi. Spreimaalattua rautalankaa ja Darvi- massasta tehtyjä kukkia kieputin ruskean rautalangan kera kranssin. Niin on kylmä ja kalsea kranssi kuin on sääkin tällä hetkellä.

hyrrrr, eikun takkatulen ääreen!

                                   Lämpöisin ajatuksin Kaisa

♥KevätArvonta♥

 

Kuvansiirto on vienyt minut mennessään. Tai oikeastaan nämä pikkutyynyt ne houkuttelee puuhastelemaan. Itse kuvansiirto ei vie aikaa juuri mitään ainoastaan kuivumista pitää hetki odotella.

Täytemateriaalin kanssa on ollut vähän ongelmaa kun meidän paikkakunnalta ei löydy edes kangaskauppaa. Ainoa ompelualan liike kutistui kutistumistaan kunnes eilen torireissulla yritin etsiä oikeaa ovenripaa, turhaan. Viereinen liike oli levittäytynyt myös entisen kangaskaupan tiloihin. Jo pelkän rullalangan ostamiseen vaaditaan iso marketti. Oma lähikauppa voisi ottaa kokoelmiinsa peruslankoja. Luulisi, että aina niitä joku tarvitsee. Täyteongelman ratkaisin suhteellisen helpolla tavalla. Olen tuonut mökiltä kaikki petivaatteet kotiin talvisäilöön ja tyynykasasta löytyi uusimista odotteleva lukutyyny. Sen sisältöä olen nyt käyttänyt täytemateriaalina. Vielä kun bongailee edullisia tyynytarjouksia niin täytemateriaalia kyllä löytyy.

          NYT ON AIKA KÄYNNISTÄÄ KEVÄTARVONTA!

Kaikkien kommentin jättäneiden kesken arvotaan minilaukkutyyny ja jotain ihanaa keväistä yllätystä.

Arvonta päättyy sunnuntaina 3.3.13 kello 21. Voittaja selviää maanantaina 4.3.

Onnea kaikille osallistujille! 

 

 

 

Minilaukkutyyny joka voi toimia vaikka yöppivaatteiden säilytyspussina kun jättää täytteen laittamatta. Tyynyn voi sittten jättää sängylle tai ripustaa seinälle odottelemaan seuraavaa yötä.

 

Illantullen voi sitten laskeskella lampaita tai siunauksia ihan kuinka itse haluaa.

Kauniita hiitokelejä meidän kylän lomalaisille. Kevät kolkuttelee jo portilla.

 
                      Kaisa

Black Magic Pillow

 

Olen jo jonkin aikaa pähkäillyt kuvansiirtojen kanssa. Tekstinkäsittely ei suostu kääntämään tekstiä tai paremminkin tekstinkäsittelijässä on isoja puutteita. Nyt kuitenkin löytyi ratkaisu pulmaan ja ensimmäinen koeversio on valmis. Erika oli Vaaleita unelmia -blogissa tehnyt upeita pääsiäismunia tämän ihmeaineen kanssa. Alkuviikolla tilasin Sinellin verkkokaupasta Art mediumia ja nopea

Itella toimitti paketin minulle jo eilen (pe). Illalla oli sitten ihan pakko laittaa eka
kuvavedos (kuvat The Graphics Fairy) työn alle.

Tunnetusti olen hiukan malttamaton näissä kuivumisajoissa ym. aikaa vaativissa osioissa. Ukkokulta jo toppuutteli minua, että anna sen kuivua rauhassa, älä kurki, zot,zot. Minähän vaan vähän tutkailen tapahtuuko mitään..

 

 

Työohje on aika yksinkertainen: Tavalliselle kopiopaperille tulostetaan kuva tai teksti (peilikuva)ja maalipensselillä levitetään Art medium- ainetta kuvan päälle. Tämä sudittu kuva sitten asetellaan alassuin varovasti kankaalle tai puupinnalle tasaisesti kädellä tai kaulimella silitellen. Annetaan kuivua rauhassa yön yli ja kostutetuin käsin rullataan paperi irti kankaalta.

Painoin itse kuvan vanhalle lakanakankaalle ja koristelin kuvan reunat mustalla pitsillä. Pieni kannettava tyyny siitä sitten syntyi ihan itsekseen..

 

Ihanaa viikonloppua teille hyvät vieraani. Nautitaan pikkupakkasista ja ulkoillaan. Tyyny lähtee tänään tupareihin tuliaisiksi.
  Rohkeasti kokeilemaan

 Halauksin Kaisa

Ystävänpäiväkirpparille purusukissa

 

Pitkästä aikaa varasin pöydän kirpparilta. Askartelukokeiluja on taas tullut tehtyä niin paljon, että ylimääräisistä olisi päästävä. Lähestyvä ystävänpäivä toi lisäintoa ompelutöille. Kiitos Anitalle vinkistä♥. Pienten sisustussydänten tekemiseen ei kulu paljoa aikaa ja ne on mielestäni ihan kiva pieni lahja hyvälle ystävälle. Aina löytyy paikka ovenkahvassa tai verhon reunassa johon sen ripustaa. Ajopuut on kohta kaluttu kaikki mitä varastosta löytyy. Uutta lämmintä kesää ja rantakierroksia odotellen on mukava surrutella menemään.

 Surrutella kerrakseen.. ans kun kerron....

 

Vein jo hyvissä ajoin ajopuulaudat kuivumaan työhuoneen lattialämmitykselle. Kuitenkaan puuhastelu työhuoneessa ei inspiroinut vaan hiissasin kaikki tarvittavat kyökin puolelle. Pistosaha ja ihan ikioma akkuporakone kainaloon ja eikun hommiin. Ajatuksena oli valmistaa muutama ovikoriste. Pienelle jakkaralle ja jakkaran alle asettelin sanomalehdet todella sievästi. Surruttelin pistosahalla sydämen muotoonsa ja hämmästelin purun paljoutta. Huh, miten sitä lentelikään ympäriinsä. Pörrösukat oli kuin kunnon sahurilla konsaan. Arvaat varmaan, että siinä sanomalehdellä ei ollut kuin murto-osa puruista. Insinööriopiskelijamme tokaisi siinä sivusilmällä katsellessaan, että olis turvakengät varmaan omiaan tuossa hommassa, äiti. Niinpä sitten minimaalista viimeistä siipeä sahatessa hain talvikengän siihen jalkaan jolla pitelin lautaa kun sahailin. Huh, selvisin mutta mikä sotku!! Kyllä kesä on kiva - saa puuhastella ulkona. Vielä lisäksi lähtee mieletön  meteli moisesta surruttimesta sisätiloissa. Ulkona kaikki hukkuu tuulen mukana niin purut kuin suurin meteli.

Muutama sisustussydän tuli tehtyä

Kiitoksena kommenteista ja Blogiystävyydestä

tahdon ojentaa teille kortin, ole hyvä 

♥ Kaisa