5.7.2013

Mansikkavahti




Mansikoita, talkkunaa ja sokeria sekä loraus kermaa, nam kesän mahtavin jälkiruoka. Omalla pienellä kasvimaalla on päästy mansikanmakuun. Mutta miten häädetään ylimääräiset tunkeilijat pois mansikoiden kimpusta?. Kaikenlaiset verkot on kielletty meidän pihapiirissä. Karvahäntäyhdyskunta, joka asustelee meidän pihan pöntöissä( vartavasten oraville tehty), olisi varmaan kaikkinen poikineen sikin sokin enoa myöten verkon pauloissa. Nyt jo saa olla välienselvittelyssä lähes päivittäin. Entäs kun kymmenkunta pörröhäntää pyöriskelisi rastuverkossa. Olisi siinä varpilla yksi jalkapallonkokoinen vihreä kerä nahkaeuroja selvitettävänä.


Ajopuuaarteista löytyy pelastus tänä kesänä, onneksi. Aiemmin keväällä tehty merenrantakävely tuotti kassillisen jos jonkinnäköistä puusälää ja käppyrää kotiintuomisina.

Noin 40cm:n mittainen tikku oli silmineen kaikkineen kuin tehty linnun vartaloksi. Siiviksi löysin lentomuotoon muovautuneen palan, ehkä kuusipuuta. Se oli Ihan selvästi minua varten siihen rantakivikkoon heitetty. Tarvittiin vain yksi tummanpuhuva ruuvi ja ruuvari. Porasin reiän valmiiksi siipiin sillä pala on suhteellisen haurasta materiaalia ja pelkäsin sen rikkoutumista. Kaikki kävi kutenkin hyvin ja nyt voi mansikkatarhan vahti ottaa pestin vastaan.

Odottava äiti aamuaurngossa pähkinäaamiaisella

 Vielä minun oli haettava kesäkukkatäydennystä puutarhamyymälästä. Kukintakausi kaikilla perennoilla ja pensailla menee ohi pikavauhtia näiden lämpimien säiden takia. Mutta nythän niitä kukkia saa tosi edullisesti.

Tuhat hymyä ja hyvää mieltä,
Rakkaat lukijat


5 kommenttia:

Maija kirjoitti...

Siinä sitä onkin miettimistä, millä sen mansikkamaan suojaa. Ikävää jos siilit, oravat ym. otukset sotkeutuvat verkkoihin. Ja saa niitä räksiäkin sieltä aina välillä pelastaa. Hyvä että olet keksinyt oivan pelottimen niille! Minä olen tyytynyt jakamaan sovussa sadon räksien kanssa, vaikka harmittaakin. Meillä tosin vaan punaherukoita, ja niitä riittää kyllä linnuillekin. Kivaa viikonloppua!

Suvikummun Marja kirjoitti...

Hieno ja vaikuttava mansikkavahti! Muistuttaa vähän
liitukautisen lentoliskon poikasta :)
Meillä käyvät oravatkin mansikkamaalla. He ovat kyllä siistiä väkeä, ottavat mansikan kerrallaan ja kipittävät puun oksalle syömään.
Oraville meillä vielä riittää mansikoita, muuten tämä onkin vimppa kesä, kun mansikoita on myyntiin asti.
Muutama kymmenen litraa päivässä vielä kerätään, mutta ihan jo ehtii viettää lomaakin :)
Oikein ihanaa, mansikkaista viikonloppua Pajupirttiin!
Marja

Mai kirjoitti...

Onpa sinulle taas viskattu luonnosta ihanat materiaalit ja niiden käyttötarkoituskin on mitä luonnonmukaisin :) Toivottavasti "liitulisko" tekee tehtävänsä ja mansikat jäävät teille ihmisille.
Makoisia kesäpäiviä ♥

Sateenkaarentaa Riikka kirjoitti...

Voi Kaisa miten upea lintunen.
Ajopuun pinta on ehdottomasti yksi kauneimmista asioista... :)

Kaunista viikonloppua! <3

Riikka

Kaisa kirjoitti...

Ihan huippuhieno mansikkavahti. Mukavaa loppuviikkoa :)