Pihlajanmarja-Vee

V-Kranssi pihlajanmarjoista

Voi miten onkaan muhkeita elokuiset pihlajanmarjat. Nyt niistä saa c-vitamiinipitoista herkkua talven varalle kun vain viitsii ahkeroida. Hyytelöstä tulee tosi makoisa piristysruiske vaikka nakkikastikkeen kera.

Tällä kertaa kiepsuttelin terttuja männynoksista sidotun kehikon päälle v-muotoon. Vihreää pitää mielestäni aina olla mukana joten humalan käpyset sai oman paikkansa.

 

Porttitalkoiden jätöksenä jäi ylijäämäksi vaaleaa sepeliä. Pähkäilin muutaman päivän mihin sen lopun laittaisi.

Grillipaikka sai kuin saikin uuden "kivimaton". Tuo vaalea väri toi esikoiseni mielestä  japanilaisen tunnelman puutarhan pieneen huoneeseen. Niinpä päätin etsiä pikkuruisen lyhdyn esiin kukkapenkin kätköistä. Vielä muutama kivi on kiikarissa ja niin saadaan taas helpolla uutta tunnelmaa pihalle.

Iltasella on leppoisaa sytytellä lisää kynttilöitä ja nauttia lämpöisistä hetkistä.

 

 

Keltainenhan siitä tulee. Vähän oli vaikeaa arvailla minkä värisen krysanteemin sitä ostaisi kun kaikki näytti niin saman värisiltä. Valkoisia olin ostavinani mutta toisin kävi. Niin olivatten suppusia palloja eikä väriä erottanut vaikka kuinka yritin raotella nuppua. Keskenkasvuisia möivät:)

Uusille lukijoille -Tervetuloa Pajupirtin hyörinään.

Lempeitä elokuun tunnelmia kaikille.

Kaisa

Omenakennoruusut

 

Roskis voi olla monelle meistä "dyykkareista" oikea aarrearkku. Aarteet suorastaan syöksähtelee silmille mitä odottamattomimmissa tilanteissa. Näin onnellisesti kävi meikäläiselle viime perjantaina. Olin "keikalla" työpaikan energiaroskiksella kun eteeni pelmahti ihan ehjä omenakennolevy. Siis se sellainen mihin omenat laitetaan  kuljetuksen ajaksi etteivät kolhiintuisi. Tämä mainitu yksilö suorastaan kirkui, että ota mut, ota mut mukaan.Oli näet asettunut  ihan heti siihen tyrkylle kun avasin kannen. Eipä siinä tarvinnut montaakaan kertaa anella kun jo nopeasti olan yli vilkaistuani (ettei kukaan vaan näkisi, hassua ajatella noin) sen sujautin kainaloon. Hyvää matskua ja vielä koko levy. Se oli ihan kuin odottamassa minua. Jos siitä jotain kehittelisin.

Kehittyihän siitä laventelinsininen ruusu poikineen. Väri on niin kaunis, etten henno niistä edes sytykeruusuja tehdä. Kieputin rautalangsta pidikeet kukalle ja laitoin vanhaan rautalankasydämeen. Kukkamaalta kipaisin hakemassa pikkutalvion rönsyjä ja pyöräytin pitsirusetin koristeeksi. Eipä ainakaan kukat ihan heti lakastu.

Täältä savun keskeltä huhuilen teille kaikille etelän lukijoille pikkasen pienempiä mittarilukemia.(+32)

Yläkylien ystäville voisi suoda muutaman kymmenen astetta ihan ilomielin.

Kiitos viesteistä, ne piristää ♥.

Kaisa

Käpyjen piirileikki kaislikossa

 

Olipa askartelujen viikonloppu! Vihdoinkin saatiin sadetta ja oli aikaa puuhata sisällä. Serafiina sai uuden kaverin, Samanthan. Taidan oikein tykätä moisista kurnuttajista. Lisäksi keräsin männyn käpyjä valtavan lastin talviaskarteluja varten. Tulihan sitä kokeiltua käpykranssin tekoa. Ihan kivaa mökkipuuhaa. Liimailin kuumaliimalla isoja käpyjä pajukranssin päälle piirileikkimuotoon.  Pieniä käpysiä lisäsin rinkulan molemmin puolin sikinsokin. Täytyihän sitä kokeilla spreijata. Sikanaan vaan saa maalia suihkutella kun suomut on auki.

Ajattelin ostaa vaalean vihreää automaalia jotta saisi enempi kesäisen kranssin. Tämä valkoinen kun tuo niin joulutunnelman. Siksi tungin valkoisen rusetin sekaan kangaskukkia.

 

Mökinrannan järvikaislat saivat kyytiä toissaviikolla. Arvatenkin kuiva kaislakasa houkutti nyt kokeilemaan kaislakranssia. Perinteinen lettimalli on ihan helppo tehdä. Niinirusetti vaan koristeeksi ja se on siinä.

NeitiNötterö kapusi pikkurinkelille istuksimaan. Olkoon siinä.

Kauniita kesäpäiviä kaikille ja kiitos kivoista viesteistä.

 Kaisa

Serafiina sammakko ja Bernetten salaisuudet

 

Tsadaa. Minä kestin sen. Osasin, jaksoin ja sormet taipui moiseen pikkunäpertämiseen. Serafiina sammakko tuli kuin tulikin valmiiksi eikä hermo mennyt. Tämä taitaa olla niitä yksinkertaisimpia  Tildajuttuja joissa en voi epäonnistua, minäkään ;)

 Paitsi tämä minun Bernette-vanhus vaan on niin omalaatuinen tyyppi ettei uskoiskaan. Vielä Helvin sik-sak-liikkeen ollessa täydessa terässä sai WanhaRouva arvoisensa huollon. Se kehräsi kuin kissa ja oli niiin hiljainen. Mutta entäs nyt? Huollot on miten emäntä viitsii roiskia öljyä sinne koneen syvereihin vai viitsiikö. Siinä vaiheessa kun koko talo herää hirveään jyrinään sunnuntai aamuna, voin sipaista muutaman öljytipan. No se kaasupoljin sitten? Se on sellainen päkiälläpoljettava malli. Johto on sievässä solmussa joka kerta vaikka sen niin taidolla viikkailen sykkyrälle. Siinä ei ole mitään vakionopeudensäädintä vaan liikkellelähtö on tulista. Jos ei pidä varaansa voi koko hötäkässä lähteä kynnet. Viimeksi eilen kun surruttelin sammakko-neidin räpylöitä meinas käydä ohrasesti. Poljin yltyi taas niin villiin laukkaan, että meinasi tulla oikein kotkankynnet. Ne kurvit on kaikkista pahimmat. Yritä nyt siinä kääntää kangasta sen mukaan missä viivat menee. Ylihän se porhaltaa kuin Kuopion juna asemalla. Onnistuin jo jättämään nimettömästä ekan nivelen paininjalan takaosan ja sen syöttölevyn väliin. Salamana kuitenkin kiskoin sormen pois vaaravyöhykkeeltä.

Hikikarpalot kihisi otsalla kun viimeistelin sammakko-neidin housunpuntteja. Se on ohi nyt ja en mene takuuseen ettenkö tekis vielä toisenkin.

 

Pussihousujen pieniä yksityiskohtia olen ommellut käsin.

                                                                  

  Valmis Serafiina
Naistenviikon onnitteluja kaikille sankarinaisille. Kiitos kommenteista ja hyvää lomaa lomalaisille. 

  Kaisa

Pikkulan kasvojenkohotus

 

Mökin Pikkula, alias Hotelli helpotus, on uudistettu. Siinä linnunlaulua kuunnellessa ja kesäisten merituulten huminassa olen monasti mietiskellyt miten uudistaisi yksiön ilmettä. Silmissä on siintänyt rantatunnelma jonka voisi levittää aina tänne asti. Vihreä alaosa on purkinpohja Helmi kalustemaalia. Vaaleansininen taivas on loihdittu rantasaunan eteisen uudesta väripurkista. Koivunrunko on ilmastointipitki ,yhym(sieltä).Huopapekka sen  asensi kun vähän fiksasi, tai aika paljonkin, sitä "jokapojan helpottajaa." Mustat koivukuviot on töpötelty pesusienenpalalla hennosti, töps, töps. Ei muuten erota oikeesta koivikosta siinä takana. Valkoinen hylly symboloi pilveä, sen muotoilen vielä tuonnempana.

Vanhaan rannalle ajautuneeseen maitokannuun laitoin kaisloja ja muutaman horsman piristeeksi. Nyt kelpaa istahtaa vaikka vähän pidemmäksikin aikaa.

 

 

Vanha koukku sai paikan uudessa pilvihyllyssä.

 

 

Saippuan alusta, merkkiä Mondial-kuka muistaa?

 

 

Kuparilankakyltti

Omppupallo raakileista,

Ole hyvä!

Helteistä heinäkuuta kaikille ja kiitos kommenteista .

Rasvailkaa ja muistakaa uida ja juoda.

Lomatunnelmissa Kaisa♥

Oodi Juhannukselle

 

Risusaksofoni ja Wanha urkuharmoni

Puhalletaan yhdessä fanfaarit JUHANNUKSEN kunniaksi, puuuuuuuhhhhhhhh, 

♥KESÄ♥ON!
Loman alkajaisiksi sain vihdoin valmiiksi päiväkodin Tiinan tilaustyön. Tekisitkö saksofonin? HÄH, siis mitä? Sillä sekunnilla alkoi pikkuruiseet sunnittelumiehet tekemään ahkerasti töitä siellä aivojen risulohkolla. [Minulla kun nämä aivolohkot :)? on asettuneet pieniksi huoneiksi tuonne karvapehkon syövereihin.] Millanen on saksofoni? Sellanen puhallettava, juu mut miten ne kiemurat menee? Ei muuta kun netistä kuvia etsimään. Voinette vain arvailla millainen pähkiminen kävi kun suunnittelin tulevaa teosta. Kun näkee kuvan saksofonista , tulee ähky. Eihän noita koukeroita, läppiä sun muita fipstaakkeleita osaa kukaan tehdä. Arvaa vaan miten laskin montako näppylää , siis niitä painettavia lupsuttimia, siinä koneessa oikein on??Kuvasta ei saa minkäänlaista tolkkua erkkikään. Aika etevä erkki saa olla jos vikipedian soitinkuvasta sen pystyy selvittämään. No, mun ei auta muu kuin laittaa muutama varaläppä mukaan niin saa soittaja lisäillä niitä tarpeen vaatiessa. Muuten, ratkiriemukkaat 50-vuotisonnittelut puhaltimen saajalle. Ajattelin laittaa suukappaleeksi vappupillin suupalttiosan. Näin siitä lähtisi ainakin jotain ääntä. Mutta puhalla, puhalla kyllä siitä ääntä lähtee. Jos ei heti niin ehkä muutaman harjoitustunnin jälkeen :D. Olipa haastetta kerrakseen, kivaa sellaista. Seuraavaksi teen keilapallon. Se on helppoerkki.

                  Nautitaan SUVESTA!!
 Kesäyön Juhannusjuhlaa ja Valoa kansalle!
                             Kaisa

RisuPerhosten kesä

                             

    Risuperhonen ja juhannusruusu

Tämä alkukesä on ollut oikea perhosten kesä. Ensimmäinen sitruunaperhonen lehotteli omassa pirttipuutarhassani jo huhtikuun lopulla. Nämä riikaleen sateet vaan ovat kätkeneet nuo ihanat kesäkeijut omiin koloihinsa. Mutta aurinko tuo taas nuo pikkukeikarit kaikkien ihailtavaksi.

Tänä kesänä olen aikeissa hommata niille pesäkoloja. Puutarhamyymälöissä on myynnissä perhostaloja. Ne ovat muuten aika hauskoja pihakoristeita. Onko kenelläkään kokemuksia siitä nukkuvatko perhoset niissä?

Pajupirtin pihalle vääntelin ,suitsait, risuperhosen. Toivottavasti se houkuttele kavereita yöpymään meillä.

 

 

 

 

 

Veli-Risto Cajanderin kirjassa Puutarhan parhaat perhoskasvit esitellään 120 kasvia joista perhoset tykkää.

Näitä kun istuttelee pihalle voi nauttia omasta niitty- ja ketotunnelmasta.

Paljon kiitoksia ihanista kommenteista.

Ensi viikolla valmistaudutaan juhannuksen viettoon ja loma voi alkaa.

P.s.Tiinan hauska projekti on työn alla ja ensi viikolla nähdään millaiset törinät ilmoille päästellään :) hihii

Kesänautintoja keräilemään

Kaisa ♥

Pienet betonitaiteilijat kesäretkellä

 

Oi miten kauniina tervehti kesäkuun toinen päivä aamuvirkkuja. Aurinko helotti täydeltä taivaalta, linnut visertelivät kilpaa ja lämpöä oli yllin kyllin.

Tänään saan luokseni nuo suloiset päiväkotilapset kesäretkelle Pajupirttiin. Idea sai alkunsa kahvihetkikeskustelussa kun mietittiin miten kaupungin niukkien virkistysrahojen puutteessa saataisiin lapsille järjestettyä kesäretki. Eipä hätää, kyllä me naiset järjestetään~¨~¨ tulkaa meille ja askarrellaan jotain ajankohtaista, vaikka betonihommia, niistä ne lapset tykkää.

Voitte vain arvailla miten innolla nuo seitsemän vilperttiä ryhtyivät tositoimiin. Kasattiin hiekoitushiekasta(kierrätysmateriaalia työpaikan pihalta) pieni keko muovin päälle ja sen kasan päälle raparperin tai vuorenkilven lehti. Sitten ei muuta kuin Huopa-Pekan sekoittama kuivabetonimössö päälle. Pienet kertsihanskoilla peitetyt kädet taputteli omat lintujen juoma-/kylpyaltaat valmiiksi. Voi sitä puheen sorinaa ja

intoa puhkuvien lasten kikatusta, kuinka sitä oli ilo kuunnella.

Pienimmät lapsista taputteli hiekkismuotteihin omat "kuivakakut". Muutama lapsi teki muovisista limu- ja mehupulloista leikattuihin pohjiin kynttilänjalat. Muovinen tuikkukynttilän pohja on painettu kynttiläpesäksi. Se on helppo irrotta kun sen käsittelee ruokaöljyllä ennen betoniin painamista.

 

Pikku-Elsan lintujen juoma-allas

Mestari työssä

 

Valmista tuli

 

Nyt ei muuta kuin kylpemään.

Västäräkkiemo oli kylpemässä tässä mallikappaleessa kun odottelimme betonin kuivumista. Ei meinannut jaksaa odotella uusien töiden valmistumista, mokoma.

 

Ihanat kiitokset kaikille lapsille ja ohjaajille ikimuistoisesta retkestä.

Oli kiva tuntea tehneensä jotain hyvää ja antoisaa.

 Lasten riemu on parasta maailmassa!

 

Aina ei tarvita puuhamaita eikä mieletöntä riekkumista. Annetaan lapsille AIKAA.

Viedään heidät metsään, ongelle ja kasvimaalle. Luonto tarjoaa niin paljon.

Iloista kesälomaa koululaisille!

Onnittelut kaikille valmistuneille!

Pajupirtin kukkakranssi

Pajupirtin puutarhasta löytyneistä kukista tein vaihteeksi pikapika-kranssin.

Vuorenkilvet vetelee viimeisiään, kielo aloittaa kukintaansa ja ylläri ylläri, sireeni on tuota pikaa täydessä terässä. Tuijasta napsin pikkiriikkisoksia ja voi kuin ne olikin söpöläisiä. Suokeroalpi  on pihistetty Esikkomme varastosta. Hän toi omat kesäkukkahankintansa meille säilöön kun muuttopuuhat on olleet kiihkeimmillään. Voinen vain kuvitella millaisen komeuden tyttö loihtii ikkunalleen.

Kukkakranssin pohja on tehty koivunrisuista ja kun tuo risuilu on niiiin kivaa niin ei meinannut tulla loppua noille koukeroille.

 

 

 

Kranssiaineet:Koivunrisu, mustikanvarpu, tuija, vuorenkilpi, kielo, syreeni ja suikeroalpi

 

 

 

 

 

 

 

Kielontuoksuinen tuulahdus täältä meren ääreltä.

 Lämmöllä Kaisa

♥

Mitä keksisi lehtokotiloista?

 

Olen kerännyt päivä toisensa jälkeen useita satoja kotiloita ämpäriin. Aina niitä vaan tulee lisää eikä mikään tunnu auttavan. Ferramolilla saa hetken hengähdystauon nauhusten syönnille mutta jo seuraavana päivänä on tullut uusi joukkio narskuttelemaan lapinnauhustani, törkeää.

Jo viikon päivät olen "keittänyt iltateetä" kotilo(ystävilleni).

Nyt olisi hulppea arsenaali kuoria odottelemassa työstöä. Onkohan liian karmivaa askarrella

vaikka kranssia kotilon kuorista?? Jos nyt en kuitenkaan.

Risulintu vai sarvihanhi?

Arktisten lintujen muutto on täällä etelärannikolla parhaimmillaan. Aamuvarhain ja iltahämärissä voi omalla pihalla katsella satojen ja jopa tuhansien lintujen muuttoretkeä. Hento pulputus kuuluu kaukaa , kuin kylän eukot siellä kilvan kertoilisivat juoruja. Hetken kuluttua pulina yltyy ja yltyy. Onkohan yläkylän ukot palaamassa paikallisesta bubista tähän aikaan?? Ei ne  voi pitää tollasta meteliä. Mitähän oikein tapahtuu??

Kunnes ~~ pään yllä kaakattaa ja pulputtaa huikea määrä valkoposkihanhia. Siinä vaihdetaan paikkaa ja pölistää ja jättäydytään joukon hännille. Matka jatkuu ja vetäjät vaihtuu tiuhaan tahtiin. Minnehän niillä on kiirus? Upeinta on kun läheiselle pellolle laskeutuu kierrellen ja kaarrellen satoja hanhia ja voi sitä mökää.

Kyllä siinä on luonnon Tarjoukset kohdallaan. Ei tingitä niistä.

Yksi hanhineito, sarvineen kaikkineen, laskeutui meidänkin pihalle. Tehköön tänne pesänsä. Olette aina tervetulleita.

Heleää Helluntaita !

Kaisa

Villiviinimuurahaiset ja jääkaappiritiläjalat

Nyt vois suurella Kierrätys-KOOLLA sanoa, että jääkaapin ritilähyllyä on hyödynnetty oikein vimosen päälle. Aluksi se toimi useamman vuoden pihan nuotiogrillin makkaranpaistoritilänä. Sen ulkomuoto alkoi olla jo epäesteettinen niin päätin jatkaa kierrätysta ja taivuttelin pienoista jalat jättisuurille murkuille. Jos ne kestää vielä pari vuotta hapertumatta täysin, voin sanoa, että ritilä on tehnyt tehtävänsä.

Muurahaisteema on ollut ajankohtainen viime päivinä. Esikoisemme ja Haukka-Huovuttaja ovat muuttamassa uuteen asuntoon ja apujoukot ovat olleet mukana puunaamassa ja remppahommissa. Tänäänkin tuli ihan muurahaiskekofiilis kun piiiitkiä portaita ylös ja alas kulki herkeämätön trafiikki.

Villiviinimuurahaiset kokkokivellä

Muurahaisen anatomia: pää, keskiruumis ja peräpää.

Runkona pätkä koivua ja jalat jääkkaapin hyllyritilästä.

Iloista mieltä ja aurinkoinen päivä, siitä se hyvä fiilis syntyy

Vois laittaa leikkimielisen arvauskisan.

Arvaa monta muurahaista piti nirhata ennen kuin sain selville monta " palloa" murkun ruumiissa on?

Vinkkinä mainittakoon- tyyppi pistää ihtesä kippuraan kun sitä vähän puristaa. Jos puristat liikaa , se liiskaantuu, jos liian hellästi se juoksee karkuun. Ota siitä nyt sit selvää.    

Muurahaiset aina ahertaa ja ahertaa,

eivätkä ne koskaan valmihiksi saa.  Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa se hämmästyttää kummastutta pientä kulkijaa. Näin lauloi pieni tyttömme kerran, tai jokunen vuosi sitten:)

Aurinkoisia hellepäiviä ja nyt nautitaan. Kiitän kaikkia kommenteista ja kesäaskarrelkaa, nyt voi ulkona 

harrastaa kaikkea kivaa. Taidan kaivaa betonit esiin. Raparperinlehdet on "sairaan "kurttusia, niistä tulisi kivat lintujen kylpyaltaat.

Halauksia Kaisalta ♥

                                           

Hyvää Äitienpäivää!

Kassi-Alma iskee

 

Tyynyinspis iski sadepäivän aamuna oikein todella.

 

Mietin mitä kivaa voisi keksiä kangastilkuista. Yhdistelin roosan ja luonnonvalkoisia kankaanpaloja toisiinsa, leikkelin tyynyn kokoon ja surruttelin muutaman pätkän pitsiä koristeeksi. Silloin kajahti . Jos vaikka laittaisit kantokahvan siihen tyynyyn. Taskujahan mulla jo onkin aikaisemmissa tyynyissä mutta nyt löytyy kahvatkin. Näin vauhdikas tyynynpäällinen oli valmis. Seuraavaksi tarttee kokeilla vyötä ja henkseleitä, taitaisi tulla aika hassu siitä henkselityynystä.

 

 

Kantokahva on ommeltu ruudullisesta kankaasta sekä kierrätyskeskuksesta ostetusta pellavaisesta pöytäliinasta.

Leikkelin revinnäiskohdasta palasen ja näin sai tyynyni vähän vanhaa patinaa.

 

Walpurin kevätlaukka

Tirli lei lei tralla lalla lei lei...

Kevät oon vallatooon..

Wallatonta vappukarkeloa ihan jokaiselle!

Lähden shimalle.

Nauttikaa.

  

Risuhevonen

Risupuuhastelujen rippeistä laukkasi ilmoille Wallaton Walpuri-hepo. Neidon pattipolvetkaan ei menoa haittaa. Istahda riuskan neidon selkään ja anna mennä täysillä kohti kesää.

  Menossa mukana Pajupirtin emäntä

Hetki Waaleanpunaista Elämää

 

Hetki Waaleanpunaista Elämää

Tsadaa.. Sitkeys palkitaan. Vihdoin sain printattua ekan arkillisen tekstejä ja pieniä aforismeja. Jo pidemmän aikaa olen haaveillut painavani pieniä lauseita ja puutarhajuttuja kankaalle mutta eipä se niin helppoa ollutkaan. Netin hakukone on ollu kovilla kun herkeämättä olen etsiskellyt ko. tekniikkaan ohjetta. En sitten tiedä onko taidoissa vikaa vai eikö tosiaan mistään löydy selkeää ohjetta tekstin printtaamiseen. Kaiken maailman printtikirjat olen kahlannut kannesta kanteen ja kysellyt tutuilta mutta ei tulosta. Vihdoin viimein marssin kirjakauppan ja löysin DECAdry PC Papersin. (Nyt tuntuu etten voi elää ilman Decadrytä) ,niinkuin ostaritv:ssa tuhannet ja tuhannet tyytyväiset asiakkaat toistelevat vakuuttavasti :)

 

Wilhelmiinan kangaspalat leikkelin sopivaan kokoon ja Sateenkaarentaa-nettipuodista tilasin vanhan roosanväristä pitsinauhaa. Ohut satiininauha löytyi Inkeroisten Vekkuliinasta. Vekkuliinassa muuten saa aivan uskomattoman hyvää palvelua, sellaista voi etsiä oikein toden teolla näistä isommista kangaskaupoista. Vielä kun kehaisee heidän nauha- ja pitsivalikoimaa niin voin kääräistä provikat itselleni:))

   

Risulintu

Naapurin Väiski kaatoi männäviikolla pihaltaan usseemman koivun. No, meitin isäntä oli tehnyt jo päivällä diilin risuista. Niinpä maanantai-illan päättteeksi oli edessä risusavottaa. Mikäs siinä, tykkään kovasti moisesta hommasta ja taas on hetkeksi risua jemmassa. Ekana täytyi kokeilla Risusydämen ohjeen mukaan risulinnun tekoa. Laihanlainen reppanakanahan sieltä putkahti. Tarttee vielä harjoitella. Lintusen rotu ei ole ihan vielä selvillä. Liekö sekoitus kurkea, kettua, kuovia ja ankkaa?? Ei se mitään, pihalle mahtuu.

Tilda MeriHeppu ja Barbit

 

Akvaariokaloilla oli eilen ihmettelemistä kun minun ihkaelävä Tildakaavoilla loihtima merihevonen ilmestyi lasin taakse tillistelemään. Barbiperhe kävi vuoronperään kurkkimassa hepan takana ja hiukan nyppimässä  ruutua kuin saadakseen otuksen hereille. Tämä hemmo vaan ylväästi jökötti paikallaan eikä välittänyt moisista pyrstönheiluttajista.

Sain Wilhelmiinalta ison laatikollisen kangaspaloja ja niiden inspiroimana surauttelin tuon söpöläisen. Wilhelmiinalle kiitokset mahtavasta lähetyksestä. Tuo Heppu syntyi tosi pienestä tilkusta joten kannattaa säilyttää kaikkein pienimmätkin tilkkuset. Tämä Tilda-kirja on norjankielinen mutta suomeksi se on ilmestynyt nimellä Sisusta Tildan tapaan.

 

Nuppuisten sinivuokkojen lailla toivotan kevään tuoksuja

punarinnan ♫♫ laulujen voimalla.

Kaisa