Tsadaa. Minä kestin sen. Osasin, jaksoin ja sormet taipui moiseen pikkunäpertämiseen. Serafiina sammakko tuli kuin tulikin valmiiksi eikä hermo mennyt. Tämä taitaa olla niitä yksinkertaisimpia Tildajuttuja joissa en voi epäonnistua, minäkään ;)
Paitsi tämä minun Bernette-vanhus vaan on niin omalaatuinen tyyppi ettei uskoiskaan. Vielä Helvin sik-sak-liikkeen ollessa täydessa terässä sai WanhaRouva arvoisensa huollon. Se kehräsi kuin kissa ja oli niiin hiljainen. Mutta entäs nyt? Huollot on miten emäntä viitsii roiskia öljyä sinne koneen syvereihin vai viitsiikö. Siinä vaiheessa kun koko talo herää hirveään jyrinään sunnuntai aamuna, voin sipaista muutaman öljytipan. No se kaasupoljin sitten? Se on sellainen päkiälläpoljettava malli. Johto on sievässä solmussa joka kerta vaikka sen niin taidolla viikkailen sykkyrälle. Siinä ei ole mitään vakionopeudensäädintä vaan liikkellelähtö on tulista. Jos ei pidä varaansa voi koko hötäkässä lähteä kynnet. Viimeksi eilen kun surruttelin sammakko-neidin räpylöitä meinas käydä ohrasesti. Poljin yltyi taas niin villiin laukkaan, että meinasi tulla oikein kotkankynnet. Ne kurvit on kaikkista pahimmat. Yritä nyt siinä kääntää kangasta sen mukaan missä viivat menee. Ylihän se porhaltaa kuin Kuopion juna asemalla. Onnistuin jo jättämään nimettömästä ekan nivelen paininjalan takaosan ja sen syöttölevyn väliin. Salamana kuitenkin kiskoin sormen pois vaaravyöhykkeeltä.
Hikikarpalot kihisi otsalla kun viimeistelin sammakko-neidin housunpuntteja. Se on ohi nyt ja en mene takuuseen ettenkö tekis vielä toisenkin.
Pussihousujen pieniä yksityiskohtia olen ommellut käsin.
Valmis Serafiina
Naistenviikon onnitteluja kaikille sankarinaisille. Kiitos kommenteista ja hyvää lomaa lomalaisille.
Kaisa
Niin monta taidokasta näperrystä on ollut taas sun blogissa, nyt ihan tarkan ompelu"ohjeen" kera ;)
VastaaPoistaSerafiina on kyllä ihanin sammakko mihin voi törmätä, ja se on paljon sanottu, jos tietää miten niitä elikoita kammoan...
Sun näpeistä vaan virtailee noita uusia juttuja, eikä koskaan pysty arvaamaan mikä on seuraava, poukkoilet risutorvista omenanraakileiden kautta pehmosammakkoon!
Serafiinasta sainkin idean kuvata joskus tekemiäni nukenvaatteita (ihan omaksi ilokseni surruuttelin singerillä, ei ollut nukkea, ei leikkijää, innostuin vaan söpistelemään nauhoilla ja kukkakankailla.) ja laittaa niitä blogiin. Vielä hiukan löytyy vanhoja tekeleitä, kun uusia ei kuulu ei näy. Miten kauan tätäkin kestää, veiköhän Archie kaikki luovuuden voimat ja lähteet tullessaan...
Polskutteluterkut Kusti&Roosalle.
Hui sentään! Sinä se saat ompelunkin kuullostamaan extreme-lajilta!!!!
VastaaPoistaHienosti selvitit kaikki vaaranpaikat ja Serafiina on kerrassaan upea ♥
Ihania kesäpäiviä koko Pajupirtin väelle toivottelee Marja
Hurmaava sammakko! Itse en ole ommellut mitään joulun jälkeen... mihin tää kaikki aika oikein katoaa?
VastaaPoistaLämmintä viikonloppua toivotellen,
Tuija
Löysin tänne ja jään seuraamaan!ihania askarteluja!!
VastaaPoistaMeilläkin suunnitelmassa nuo "raparperilaattojen" teko,voi että ne on ihania!!:)
Mukavaa päivää!:)
Jännitystä kerrassaan on ollut ompelusi...ihanainen serafiina! itse en ole koko kesänä ommellut yhtikäs mitään. Tjaa, olen kyllä joutunut korjaamaan muutamia vaatteita:)
VastaaPoistaHuokaus..ihan kuin kesäkin olisi jo ohi, ja aivan kuin sitä ei olisi ollutkaan. Mihin sinä aika juokset..pysähdy hetkeksi!
Aivan fantastinen tuo Serafiina . Kyllä on upeaa ja siistiä työtä viimeistäkin vaatepartta myöten. Ihana!
VastaaPoistaHuhhuh, hiki tuli lukiessakin! Mutta kyllä se kannatti :)
VastaaPoistaHeh...onpas suudeltavan makea sammkko siinä niin remakan huoletonna että...tää on kyllä tosi hauska ja niin taitavasti ommeltukin. Kyllä ne loputkin Tiltat onnistuvat, kun kerran tuokin noin hyvin :)
VastaaPoistakomea sammakko....en osaisi tehdä...täällä tumpelo vaan katselee toisten juttuja.
VastaaPoistaMukavaa sunnuntai iltaa..