Kevät on jo lähes hiirenkorvalla, tai ainakin maljakossa olevat koivunoksat vihertää. Vielä viikko sitten en olisi ikinä uskonut, että pääsiäisenä saan narsissit istutettua kukkapenkkiin. Tämä lähes villi , etelänpuoleinen kukkamaa on odotellut jo pitkään inspiraatiotani uudistuksen suhteen. Keijunkukat leviää uskomattoman nopeasti mutta kukkiessaan ne on todella herttaisia. Sinivuokoissa ei vielä näy nuppuja ja vasta muutama skilla on nostanut alkunsa maan pinnalle. Multa ei ,yllättävä kyllä, ollut enää jäässä ja niin sainkin pääsiäiskukat lykättyä penkkiin. Siinä ne sojottaa ylväästi rivissä ja minä nautin.
Raivasin kaikki rojut ja havunneulaset pois penkistä ja samalla leikkelin villiviinin lonkeroita vähän järjestykseen. Arvaatte varmaan, että ei ne jämät päätyneet kompostiin vaan kranssiksi. Lisäksi leikkelin villiviinin kiinnityslonkeroita irti köynnöstuesta ja pyörittelin niitä kämmenellä. Kuivista "tuomarinkiharoista"
tuli sähäkkä pikkupallo jossa sisällä on huovutusvillapallo ja ruskealla rullalangalla sidoin sen kiinni.
Toisen Pääsiäispäivän tunnelmaa villiviinikranssin ja Tiimarin hauskojen vaneritipujen kera.
Vuokrattavana viihtyisä kuusikulmainen juppiyksiö.
Vuokratakuuna linnunlaulua ja iloista viserrystäkoko kesäksi.
(Kului 5 minuuttia ja eka pariskunta kävi jo ovella)
Pajupirtissä on pääsiäispyhinä puuhasteltu ahkerasti iskän Snikkerissä.Meille tilattiin viime syksynä polttopuukuorma läheiseltä lavafirmalta. Mainion mittaiset laudanpätkät on helppo pinota liiteriin ja eipä tule rojua sisälle. Toki koivuhalot tuovat oman kesätuoksun mutta kyllä näitäkin kelpaa poltella.
Pätkien joukosta löytyi tarpeet linnunpönttöihin.
Lankalauantaina keräsin sopivia puita ja etsin oman pistosahani esille.Pönttökirja esille ja mitat muistiin.
Surruttelin lautoja poikki ja tietenkin akku hyytyi heti. Eikun lataukseen. Onneksi sain sahattua kaiken olellisen. Seuraavaksi etsiskelin sopivia nauloja. Sähkösinkitty, kuumasinkitty, duckertnaula, pahvinaula, kestopuuruuvi,ruuvi sitä ja tätä, ota siitä nyt selvää.Taapersin miljoonalootalle ja kaivoin sieltä sopivat , ulkokäyttöön soveltuvat naulat, ne sellaset harmaat mitkälie.Liian pitkiä tietysti, ei se mitään, mun tuuria.
Äkkiä koitin saada valmista aikaan. Onnistuihan se lopulta ja viimeisellä iskulla halkesi koko etuseinä. Voi peräkärri!
Ei ole mun päivä tänään. Isääääää, apuuun.
No Pajupirtin Ukko-Pekka ryhtyi tositoimiin. Kaivoi oikeat työkalut ja sirkkelillä pätki laudat oikeaan mittaan. Miehen pönttösulkeiset toivat tulosta. Seitsemän sievääkin sievempää taloa oli valmis .
Nyt vai asukkaat sisään!
Lämpöiset kiitokset ihanista pääsiäistoivotuksista ja Risusydämelle kunnon rutistus.
Lomalainen lähtee nyt risusavotalle.
Kaisa
Tuulentuivertamat , lumikuorrutteiset vanhat mökkipuut olivat pudotelleet näin mahtavia risuja alas reippaassa merituulessa. Arvatkaappas vaan kuka keräili niitä innoissaan roskaamaan auton takapaksia??? Jos vaikka niistä jotain syntyisi~~~~
Löytyihän tuosta Jouko Rikkisen opuksesta , Jäkälät ja sammalet Suomen luonnossa , mainiot kuvat kyseisille lehti- ja pensasjäkälille. Jo kouluaikoina kiinnostuin niiden kauniista nimistä.
Pajupirtin isäntä heltyi pupujussien pistelyyn. Niitä syntyi muutama huuliVeikko opetustoimen ohella.
