27.9.2009

Väännetäänkö se rautalangasta ?





Rautalangan vääntö tuntuu olevan hauskaa pikkupuuhaa. Jos aikaa eri riitä isoihin projekteihin voi pikkupuhteena käännellä lankoja kiemuralle. Neulepuikkojen tai kynän ympärille kieputetusta rauta- tai alumiinilangasta saa hauskoja kiemuroita jotka on taas helppo kääntää vaikka sydämen muotoon.
Ylimmäisen sydämen tein vanhasta henkarista jonka oikaisin suhteellisen suoraksi ennen muotoilua.Maalasin sen spreimaalilla valkoiseksi.

Alimmainen sydän on tehty alumiinilangasta joka on kieputettu virkkuukoukun ympärille. Seuraava kieppi on laitettu vain vähän kiemuralle . Kolmas kiehkura on lasihelmillä koristeltu ohut alumiinilanka. Rusetiksi laitoin pitsinauhaa ja lisäsin vielä muutamia pikkuisia kangasruusuja sinne tänne.
Kertokaa mitä kaikkea olette itse tehneet metallilangoista.Pikkuvinkitkään ei ole pahitteksi.
Kierrätysvihje: Kerää talteen kierrevihkojen ja vanhojen puhelinluetteloiden kierteet. Tämä korento on tehty kaupunkimme sisäisen puhelinluettelon rautalangasta. Luettelo meni muuten paperinkeräykseen mutta kierteen jemmasin omiin varastoihini.


Kaisa

24.9.2009

Sammalpallot

Piristäviä syyspäiviä ihanat askartelijat!
Kerätkää nyt kaikkia kivoja luonnonmateriaaleja varastoon.
Vuonna 1980 tuli ensilumi 8.10. ja se jäi koko talveksi.
Vielä ei kuitenkaa irroteta otetta kesästä.

Pajupirtin Kaisa

18.9.2009

Heisi vieköön


Uusi askartelumateriaali on taas bongattu. Raija ja Helena ovat olleet valppaina lenkkipolulla.
Innoissan Raija esitteli yhtenä iltana pussukka joka oli täynnä Heisiangervon kuihtuneita kukintoja. On vihertäviä, kellertäviä ja ruskeanpunaisia suuria rypäleitä jotka on kuin valmiiksi kuivatettuja. Kranssi tulee tästä kukkasykkeröstä varmaankin muhkea mutta päätin minäkin kokeilla mitä niistä syntyisi. Sammalsydän on ollut tuumintamyssyssä jo pidemmän aikaa.
Kanaverkosta tein kaksi sydäntä. Väliin laitoin nurmikolta nyppimääni sammalta.Sammaleeseen on hyvä kiinnittää kukkatertut.Vahvistukseksi kierittelin tavallista ruskeaa rullalankaa. Toivottavasti innokkaat talitiaiset ei nyppisi sitä ihan heti pilalle.
Lapsuudenkaverini Lentun synttäriasetelma sai koristeeksi muutaman risukiehkuran.

Niitä on nopea tehdä ja mielestäni ne sopivat rusettien asemesta niin kimppuihin kuin istutuksiinkin.

Innostavia askarteluhetkiä!
Kaisa

12.9.2009

Betonilehden tarinaa

Betoniaskartelut on tänä kesänä jäänyt tosi vähälle.Muutaman laatan tei kokeeksi mutta liian ohuita niistä tuli. Olisi pitänyt olla puolet paksumpia jotta ne kestäisi kävelyn.Mutta aina sitä oppii kun kokeilee. Sitä paitsi olin liian hätäinen sen kuivumisen suhten. Menin repimään sitä lehteä pois vaikka laatta ei ollut kunnolla kuivunut. Betoni lohkeili tietysti suonien kohdalta.
Anna sen kuivua kunnnnnolllaaa!!Malttamaton miä.
Tässä kuitenkin kesän onnistunein teos.Hanskin ikuistama perhosen minkälietoukka. Tosi hellyttävä pienine jalkoineen ja nenineen. Ryhtyi hyökkäykseen kun huomasi olevansa linssissä.
HÄMYTUNNELMIA PIMENEVIIN ILTOIHIN!
Sytytellään kynttilät ja pikkuvalot piristeykseksi.
Taavi-kehrääjälle oma kynttilä i
Piipelle haleja ,* Taavilla* on nyt hyvä olla,maalailee taivaan portteja.


6.9.2009

Ruosteisia unelmia

Ruosteiset tavarat on jotenkin saaneet oman paikkansa sydämessäni. Lieneekö syynä ikääntyminen vai mikä? Mitä ruskeampi ja vanhankarhea jokin vanha esine on sen ihanammalta se silmissäni näyttää.
Muutama viikko sitten sain Koskenrantamökin ihanilta asukkailta vanhan maitotonkan joka oli
umpiruosteessa. Aluksi ajattelin rapsutella sitä teräsharjalla mutta Se jokin sisälläni kuiski, että ÄLÄ ihmeessä. Niin sitten tyydyin vain nikkaroimaan tonkan sisälle pienen korokkeen jonka päälle laitoin muovipussin. Multaa pussiin ja eikun puutarhamyymälään kukkaostoksille.
Paikalliselta puutarhalta ostin koristekaalin ja muutaman hopealehden. Jotain vihreää istutus kaipasi lisukkeeksi enkä löytänyt edes murattia. Olivat päässeet loppumaan juuri sinä päivänä.
Eipä hätiä mitiä kun omasta kukkapenkistä löytyi pikkutalvion rönsyjä. Niputin niitä muutamia huiskaleita ja tökkäsin multaan. Autotallin nurkalta löytyi vielä vanhat puutarhakeinun ruosteiset ketjut ja ripustelin ne "kaulakoruksi" tonkkavanhukselle. Tämä syysistutukseni on nyt ihan erilainen kuin ennen.
Vanha Jerikon ruusu(Seleginella lepidophylla)on taas vaihteeksi otettu esille piilostaan ja se availee pikkuhiljaa pesäänsä.
On hauska seurata sen "henkiinheräämistä". Muutaman päivän sitä jaksaa katsella sen jälkeen vaan antaa sen olla ja se käpertyy käkkärälle ja käy levolle.Helppo kasvi ja ei vaadi muuta kuin vettä ja unta.
(Jerikon ruusu on kotoisin Meksikon ja Teksasin aavikoilta . Se tunnetaan myös nimellä Peikonmähkä. Kosteutta saatuaan se avaa laakean lehtiruusukkeensa vihreänä mutta kuivuttuaan käpertyy jälleen ruskeaksi keräksi. Jerikon ruusu viihtyy parhaiten viileässä ja sitä suihkutellaan usein. Avonaisena se on näyttävä koriste) Omani olen ostanut kuutisen vuotta sitten.


Mukavia syystunnelmia kaikille .
Pajupirtin Kaisa