Valoryijy herää elämään

 Viides  valovuosi on jo menossa valoryijyllä jonka solmin vuonna 2007. Uskomatonta miten hyvin se on kestänyt nämä merituulet ja tuiverrukset ulkosalla. Tekele on kuitenkin ollut katetun kuistin suojassa eikä se ole kastunut läpikotaisin. Paperinaru siis kestää ulkokäytössä loistavasti. Pohjana valoryijyssä on pajuista sidottu kaitaliina. Sen rakosiin on helppo kiinnittää paperinarunpätkät. Valotkin on vielä ehjät joten joulun odotus voi alkaa.

                                                                                

 

Valoryijy ja pajupallorykelmä

♥Kaisa♥

Havupallopuu

 

Kiitokset kaikille 32:lle Villa Charme -kirjan arvontaan osallistuneille. Ilo huomata, että kyllä se ovikranssi on ehdoton ykkönen toivottamassa ystävät tervetulleiksi kyläilemään. Näin joulun alla myös ne "laiskimmat" keräävät pääsiäiskoristeet pois ovenpielistä ja somistavat sisäänkäynnin jouluisemmilla asetelmilla.

Meidän kaupunkireitin varrella on yksi talo jonka ikkunassa liiteli yhtenä vuonna pääsiäisnoita aina joulukuulle asti. Taisi Kyöpelivuorelaiselta loppua puhti luudasta jo itsenäisyyspäivänä kun tuli oranssinvärinen paperitähti tilalle :)

Arvonnassa onni suosi

Enkelin Siivin - Leenaa *♥*

Onnittelut Sinulle!

Laittele osoitetietoja sähköpostiini niin saat pikkujoululahjan.

 

Havupalloja en ole kovinkaan montaa tehnyt aikaisemmin. Risusydämen Marjalla on blogissaan niin mahtava ohje, että oli pakko kokeilla.

Hauska juttu kävi kun piti porata koivupölliin suht iso reikä koivukepille. Noo , ans kattoo, pakko kokeilla ihan itse! Marssin Snikkerbuuaan ja Ukko-Pekan varastoista etsiskelin isoa porakonetta. Vaan eipä ihan heti tullut vastaan. Sitävastoin hiffasin sellasen vanhanmallisen veivattavan vinksvonks-poralaitteen jossa oli sopivasti iso poranteräkin paikallaan. Ei siis tarvisi sitäkään laittaa paikoilleen;) huh helpotus.

Poranterä oikeelle kohdalle ja nilkuti-nilkuti, eikun veivataan. Vaan eipä tullutkaan reikää kovaan koivuun sillä terävyys siinä aataminaikasessa "pikaporassa" oli onneton. Nooo sit hiffasin puukon, jos sillä vähän nakertelisin -naisellisesti )(. Kerkisin siinä ajattelemaan verta, sormenpätkiä, ambulanssia, Tuomasta ja tikkejä joten päätin laittaa sen sivuun. huuuh, kunnes ajatuspiuhat loksahti tälle vuosituhannelle. Sullahan on OMA pikkipikki porakone jossa on suht iso terä reikiä varten. Jee ja eikun nopsasti noutamaan hitatsiveikko remppatyömaaltamme. Sen kanssa reiän teko sujuikin jo leikiten. Mitä tästä opimme? Heh, joskus on ihan kiva leikkiä elävänsä kivikaudella;))

 

1.Adventtitähti

Tunnelmallisia Adventtihetkiä ja iloisia pikkujouluja.

Tontut ne jo kurkkii.

Kaisa

Jäkäläkranssi ja ARVONTAA

 

Adventtikoristeeksi  rullasin jäkälistä, lepän kävyistä ja jäkälöityneistä kuusen oksista hentosen kranssin eilisiltana. Tein pohjan virpiangervon suorista oksista joita on helppo taivutella kiepiksi. Jälälät ja pikkukävyt kiinnitin kranssipohjaan ompelulangalla. Muutamaan kohtaan oli pakko vähän kuumaliimailla kun kuivat oksat rapsahtaa niin herkästi poikki.

Piparipakettipahvista leikkasin muutaman tähdenmuotoisen palan ja päällystin ne jäkälällä. (Sillä sellasella jota on kuivuneissa kuusen oksissa).

Tähdet roikotin killumaan oksanpätkään. Höh, huomasin, että eihän siinä edes tarvita mitään rusettia. Niin paljon tavaraa tuli moiseen tekeleeseen. Vaikka sain just männäviikolla Villa Harmoniesta täydennystä pitsivarastoihin, aah mitä värejä. Kiitos Satu paketista♥♥

 

Pi K kU J oU l u A R vO nTA

     Kerro miltä ulko-ovellasi näyttää  tällä hetkellä ?

Arvonta päättyy Kaisanpäivänä perjantaina 25.11. kello 18. 00

Osallistujien kesken arvon Ilona Pietiläisen kirjan Villa Charme.
Onnea arvontaan!

Sateenkaarentaa - putiikin  uuttera emäntä ja bloginpitäjä Ilona Pietiläinen julkaisi muutama viikko sitten uutukaisen kirjansa Koti lehvistön varjossa. Olin niiden onnellisten joukossa jotka saivat uunituoreen teoksen 

käsiinsä melko lämpöisenä. Aah sitä tunnelmaa joka huokuu sivu sivulta. Niin Ilonamainen kokonaisuus ettei sitä malta käsistään laskea. Onnea Ilona♥!

Ilona on myös vakkari vierailija blogissani ja jokin aika sitten hän otti minuun yhteyttä. Hän oli näet ihastunut

risusiipiin jotka olen tehnyt.  Kuinka ollakkaan, nämä Ison Gabrielin lentovehkeet löytyy nyt uuden kirjan sivuilta. Kiitoksena sain vielä superpaketin Ilonan aiemmin julkaistuja kirjoja , ihan vaan arvottavaksi, kuten Ilona asiansa esitti. Kiitoshalaus¨~

Lumisateita odotellessa- Osallistu arvontaan!

Kaisa

Hiirulaisten Isänpäivä

Tilderströmit

Hiiripariskunta Tilderström toivottaa kaikille isille ja paapparaisille oikein onnistunutta ja onnellista Isänpäivää!

Kaisa kiittää ja kumartaa onnentoivotuksista kaikkia kommenttilootaan postanneita. Maailma on täynnä ihania Ystäviä♥, kiitos teille.

 

Iloista Isänpäivää♥

Kaisalta

 

Pajupirtti 3-vuotias

 

Pajupirtti -blogi täytti kolme vuotta kuin varkain. Selailin vanhoja postauksia ja kappas, aika kuluu. Luonto ja varsinkin oma piha on tarjonnut rutkasti askartelutarpeita. Leikkelin humalaköynnöksen alas ja pitkät varret on hyvää materiaalia kransseihin ja palloihin. Virpiangervo on hentoa ja herkkää, siitä ajattelin seuraavaksi jotain pyöritellä. Mökkireissulla tuli kotiintuomisena sammalta ja havuja. Olivat mokomat harventaneet lähimetsää. Upeita männyn känkkäräoksia oli valtavasti.Oman pihan kotikoivu on harvennettu ja taas paistaa aurinko kesällä.

 

 

 

Viime viikolla ompelutti. Olohuoneen verhokangasta on vielä jäljellä ja valkoisesta tekstikankaasta surruttelin pikkusydämiä. Niitä ei ole koskaan liikaa. Merestä löytyneistä ajopuista nakuttelin tikkana rekvisiittaseinän. Ompahan mainio tausta valokuvattaville

  Humalasta taivuteltu sydän

Suunnattoman suuret kiitokseni kaikille lukijoille (uusille ja vanhoille) sekä kommenttiuskollisille. Kiva on

lukea terveisiänne. Ilolla ajattelen kaikkia teitä jotka olette saaneet askartelukipinöitä blogistani.

Erityiskiitos Ilonalle♥ Sateenkaarentaa-blogiin. 

Malttamattomana uutta kirjaa odottelee tuhansittain romantikkoja.

 

        ♥      

 Kaisa

Pitsivaniljaa, vohveli ja valkosuklaarakeita JÄKÄLÄTÖTTÖRÖ

 

Kuuman kesän muisto taltioitui koristeeksi seinälle. Vaniljapallon tein styrokspallon päälle. Piilotin sen sisälle patterihässäkän. Jätin  näkyviin vain pienen reiän josta valon saa päälle. Löysin marketista söpöt led-valolankavalot jotka kieputin pallon päälle. Peitin kaikki edellämainitut sisalkuidulla ja kiinnitin sen pellavalangalla palloon.

Töttöröosa on kanaverkosta, kuinkas muuten. Se on maalattu valkoiseksi ja töttörö täytetty poronjäkälällä.

 

Jäkälätöttörö

 

 

 

Muuten, aikas on hauskan näköinen iltapimeällä ulkona.

Tunnelmaviikonloppua kaikille kynttilöihin hurahtaneille

Taas lähti kauppareissulla paketti mukaan Pajupirttiin.

 

♥ ♥ ♥

Kaisa

Hirvenjäkäläkranssi

 

Laiskuus on ollut vallalla Pajupirtissä, hyi olkoon. Mutta nyt se on stop! Ei auttanut  muu kuin ottaa ihtiä niskasta kiinni ja rettuuttaa metsään. Eikä se niin vaikeaa ollutkaan. Aikoihin en ole tehnyt kransseja mutta nyt kokeilin päällystää kranssipohjan hivenjäkälällä.

Aluksi muutama pajunoksa taivutellaan sydämen muotoon ja jätetään hännät vapaiksi. Rautalanka on napakkaa sitomiseen. Päällystin aluksi pohjan markkinoilta ostetulla juuriaineksella. Tämä on sitä samaa juurta mistä on ns. valmiit kranssipohjat tehty. On aikakin ihan sen näköistä.

Kostea jäkälä on helppo sitoa kranssiin kiinni. Otetaan pieni hyppysellinen hirvenjäkälää ja sidotaan se kiinni ruskealla ompelulangalla. Jatketaan pienten nippujen sitomista peräperää kunnes haluttu lopputulos on valmis.

Tuo hirvenjäkälä on siitä mainio matsku, että sitä on niin monenväristä. Harmaa, ruskea, vihreä ja jopa tiilenpunainen pilkistelee karnssista. Ruskea verkkorusetti ja ilman verijälkiä omatekemä kaarnasydän on pirtsakkeena. Tämä syyskranssi löytyy työkaverini kotoa, iloisia eläkepäiviä sinne toispuoltietä♥.

Kerätään voimaa kauniista asioista.

Kaisa

 Ai niin, meinas unohtua. Kiitos Nina mainiosta kurpitsahillo-ohjeesta. Minäkin, keittiöiden "hilloihme" kokeilin reseptiä ja jo toisella kertaa onnistui, heh!

Todisteet yllä;)

Sadonkorjuujuhlaan lyhty mandariiniverkosta

 

Sadonkorjuuaika alkaa vedellä viimeisiään. Iso kurpitsa odottelee vielä noutajiaan naapurissa. Eilisiltainen myrskyilma sai meidät pysymään pirtin takkatulen loimussa. Ihana on lämpöisissä kääreissä käpertyä takan eteen ja sytyttää kynttilät.
Uudessa Viherpiha -lehdessä on ihana ohje kurpitsalyhdyn tekemiseen. Saapas nähdä tuleeko Villojen lahjakurpitsasta samanlainen ☺. Vai meneekö hermo ennenkuin  teos on valmis.

Vähän jotain oranzzia kaipaa näin syyspimeällä. Meillä kun tuo ruska on tänä vuonna minimissä. Vaahteratkin on niin värittömiä ettei edes ruusuja voi niistä tehdä. Mihin lie kaikki kainiit värit lionneet, sateessa hukkuneet.
                                               

 

Mandariinit on ainakin maukkaita ja oranssiin väriin hurahtanut saa oivaa askartelumateriaalia verkkopussista, hahaa.

Tarvikkeet: lasipurkki, pussillinen mandariineja( siis se oranssi verkkopussi), rautalankaa, musta nappi ja iloista mieltä.
Aloitetaan syömällä mandariini pussista joka on leikattu auki toisesta päästä. 

Poistetaan ylimääräiset mainokset siististi saksilla. Kaikissa pisseissa ei onneksi ole ikävästi pusseihin kiinni ommeltuja tuoteselosteita.
Nyt sinulla on pussimallinen verkkosukka.

Ota rautalangasta lasipurkin yläreunanmittainen reilu pätkä.

 Leikkaa yläosa pussista suoraksi ja pujota yläreunaan rautalanka.

 Kiinnitä rautalanka lasipurkin yläreunaan ja vedä ylimääräinen pussi  rullalle lasipurkin yläreunaan.

 Kauhee miten vaikee tätä on selittä.

 Niin helppo kuitenkin tehdä.
Leikkelin vielä kolme ympyränmuotoista palaa toisesta mandariinipussista ja

 tein siitä pienen kukkasen. Ompelin muutamalla pistolla ja mustalla napilla sen kiinni lyhdyn yläreunaan. Kierittelin rautalankaa neulepuikon ympärille ja siitä tein ripustuskahvan ja muutaman koristekiepin.

 Kynttilä sisään ja tunnelmoimaan! 

 Askarrellaan lyhtyjä iltojen iloksi. Aatella miten ihanat ne olisi omppopuussa.

 

Tuhannesti kiitoksia viesteistä , olette ihania!

Kaisa , syyslomalainen ♥

Pahvikranssi tiaisille ♥

 

Tässä teille talitintit ihan ikioma kranssi jota saatte naputella niin paljon kuin nokka kestää! Mikä lie kun nuo siivekkäät pikkuystävämme tuppaavat tekemään selvää kaikesta kauniista mitä ulos laitamme. Milloin on kranssin marjat hakattu ympäriinsä, toisinaan rusetit revitty ja nalleltakin veivät kerran sisälmykset. Ymmärtäähän sen, että talvi tekee tuloaan ja pesä kaipaa lämmikettä mutta joku tolkku sentään.

Kaupan pakkauslaatikoiden seasta bongasin ihanaa suikalepahvia. Kieputin siitä noin 5 cm:n suikaletta kranssipohjan ympärille paksulti. Kiinnitin sen loppuosan kuumaliimalla kranssipohjaan. Rusetti on samaisesta materiaalista hamppupellavanarulla höystetty. Pienet pätkät ruskeaa paperinarua piristeeksi ja muutama paperikukka. Lopuksi pari oksaa kerrottua Callunaa. Tämän vaalean marjapuuronvärisen Callunan löysin Ruukin kurpitsakarnevaaleilta. Ohi ei voinut kävellä.

 

 

 Auringon säteitä ** päivään. Katselkaahan taivahalle, hanhiyhdyskunnat muuttaa. Ai sitä iloista käkätystä♥

                                                                             Kaisa

Pikku-Geen Piikkilankasiivet

 

 

 Piikkilankakieppi on odotellut veneen alla minua jo jonkin aikaa. Jotain olisi kiva siitä työstää. Sen verran ikävä askarruskaveri se kuitenkin on, että varovainen täytyy olla niin sanoissa kuin teoissakin. Hetkeksi kun katse kirpoaa sen pauloista niin jo vain lävähtää piikki otsaan ellet osaa varoa.
Vauhti ei saa olla liian sukkela, heti tulee takapakkia. Lanka menee poikki ja malli uusiksi.
Pienten siipien tekeminen on ollut mielessä jo jonkin aikaa. Vaan mikä meni pieleen kun ei pieniä siipiä tullutkaan. Iso-Gaapriel oli kai mallina kun pyörittelin kieppiä. Kokeilin vielä mausteeksi ledvaloja ja aika jouluinen tunne tuli oitis.

 

 

Eija kyseli edellisessä postauksessa piikkilangan maalauksesta. Keväästä saakka on piikkilankakuuni ollut ulkosalla eikä vielä ole maali mennyt miksikään. Tuskin se nyt ihan heti lähtee lohkeilemaankaan. Jos maali kuitenkin irtoilee niin onko sen väliä. Ruosteinen piikkilanka on sinällään jo kaunista katseltavaa. Rohkeasti vaan kokeilemaan kranssin tekoa. Muista rukkaset , pitkäthousut ja hihat, ts. pakolliset piikkilankavarusteet.

Onnistuihan ne Pikku-Geen siivetkin lopulta.

 

 

Perjantaitunnelmia ja iloista viikonloppua lukijoille.
Kaisa

Herttaista pyykkinarulla

Herttaista kaipaa syysmieli ♥ .Ajankohtainen figuuri sai ylleen valkoista ikiviuhkoa. Kanaverkkopohjaan kuumaliimasin kukintoja vieriviereen. Rautalangasta kieputeltu ripustuskoukku, vähän tuijanoksaa ja lumihiutaleen kukka ja silkkirusetti riittää koristeeksi. Päivän piristysruiske on taattu kun saa taas vähän askarrella.

 

 

Ikiviuhkosydän ja seuraavan projektin piikkilankaa.

 

 

 

 Hehee.. Bikinirintsikat ovat saneet väistyä myrskytuulien myötä. Laitan ne naftaliiniin odottelemaan kesähelteitä. Kanaverkko on siitä mainio materiaali, että se taipuu lähes miten vain. Naksuttelin rintsikkamallisen kappaleen kanaverkosta.(Kannattaa ottaa omat vähän malliksi). Jälkiruokakuppi toimi sablonina kun muotoilin pallukkaosia. Huom! näistä ei kannata tehdä ihan OIKEAN kokoisia, muuten menee koko rulla verkkoa;) Noo, siitä ei ole pelkoa." Vakokohdasta" lutistin verkkoa pihtien kanssa ja vot, oikea muoto alkoi muovautumaan. Henkselit olisi voinut jättää geelimalliin mutta halusin jotain näkyvää. Siispä Robinhood tarjosi ketjua edullisesti ja kiinnitin olkaimet paikoilleen. Ruostutusaineella sivelin bosahöldereitä ja annoin kuivua. Kiinnitin pitsit kuppien yläosaan ja pieni rusetti oikeaan paikkaan. On muuten aika veijarimainen näky pyykkinarulla.

Askartelemisiin,

Kaisa

Kesähaasteen voitto

Risusydämen Marjan syksyinen Kanervakranssi vei voiton Pajupirtin kesähaasteessa.
Sydämelliset ♥ Onnittelut Marja! Suunnattomat kiitokset tiukoille haastenaisille; Olivienolle, Ninalle, Raitalle, Sarille , Matelle, Lauralle ja Jaanalle. Äänen antaminen mieluisalle työlle oli erittäin vaikeaa. Kaikissa oli jotain kivaa ja mikä parasta KAIKKI saivat ääniä. Onnittelut siis kaikille ja iso kiitos.

No sitten se äänestäneitten arvonta sitten. Ei helppo! Hehhee, miten sen suorittaisi, että olisi niinkö epävirallinen. Lottopalloa ei kotoa löytynyt vaan, jes, haukankatse osui uuteen kynttilälyhtyyn. Haa tuossapa mainio apuri. Vaan eipä ole pallossa pohjaa, ei. Paperilaputhan putoaa sieltä ennen aikojaan. Laitoin lautaset pohjalle ja kanneksi, lappuset sisään ja vatkutusta. Veivasin ees ja taas vaan ei lapun lappua tullut ulos rakosista. Tiukkaa rynkytystä ylös ja alas , no johan alkoi suiroa tunkemaan rakosista. Toiset laput yritti pois niin pienistä rakosista ettei ollut toivoakaan selviytyä ulos. Viimein yksi lapuska tipahti pöydälle ja voittaja oli siinä. Onnea ♥ Ensu! Kiitos kaikille mielenkiinnosta ja kaunista syysviikonloppua.

Marja ja Ensu, laitatteko meiliä sähköpostiini niin saan laitettua paketit matkaan ensi viikolla.

               Kaisa

Äänestys ja arvonta

ÄÄNESTYS on PÄÄTTYNYT!Tadaaa ja voittaja on ......
Se selviää kohta uusimmassa postauksessa.
   Pajupirtin kesähaasteen äänestys     
Valitse alla olevista kahdeksasta haastetyöstä mieleisesi. Laita kommenttilootaan numero ja nimesi tai nimimerkki (anonyymit). Pieni perustelukin voi olla lisänä. Äänestysaika päättyy 9.9.11 klo 18.00.

Eniten ääniä saaneen luontoteoksen emäntä palkitaan Pentik-tuotepaketilla.
Kaikkien äänestäjien kesken arvon lisäksi Mini-Pentik -paketin.

Lämpimät kiitokseni kaikille haasteeseen vastanneille. Upeasti olette jaksaneet kuumasta kesästä huolimatta
paneutua haasteeseen. Nyt kaikki ystävät ja tutut äänestämään!

             Haaste-emäntänä Kaisa

 Huom! Haasteeseen on tullut vielä yksi työ mukaan. Kiitos kaikille jo osallistuneille. Mikään ei estä äänestämästä lisää vaikka jotain toista työtä. sen verran tasaväkisiä töitä on kehissä.                 




♥ 1 ♥

  

♥ 2 ♥



♥ 3 ♥

 

♥ 4 ♥

 

 



♥ 6 ♥

♥ 7 ♥

                                   

♥ 8 ♥                                            

 Kommenttilaatikkoon mieleisesi haastetyön numero ja nimesi tai nimimerkki ja olet mukana arvonnassa.

Nappisydän

 

Joku kerää kukkopillejä, joku toinen taas Arabiaa. Minäpä keräänkin valkoisia nappeja. Ostan kirppareilta lastenvaatteita joissa on söpöläisiä , pieniä nappeja. Roskikseen menevät rievut menettävät ensin napit ja taskut, sitten vasta on lento varattuna kaatsille. Nappeja käytän sitten erilaisiin ompelutöihin, tyynynpäällisiin ja verhoihin. Näin loppukesälunzan piristeeksi ( sniifff) vääntelin rautalankaan noita suloisimpia keräilyjä ja hauska kranssinkoristehan siitä tulikin. Yhdistin sydämen muotoon puristellun kranssin pieneen (n.10cm)männynkuurikranssiin ja kanervista sidottuun pötkylään. Vosihan noita ajatella vaikka kuusenkoristeena, heh, se joulumieli, joulumieli.

Kesähaaste vetelee viimeisiä päiviä, vielä ehtii. Laitan huomenna postauksen valmiista töistä ja äänestys  voi sen jälkeen alkaa. Teidän tehtävänne on valita voittaja.

    Kaisa

Kanervarusetti

 

Kanerva-aika alkaa olla kohta ohi joten kokeilin kuinka hyvin se taipuu kranssille.

Käytin Riidenliekoa pohjana johon ompelulangalla kiinnitin hentosia kanervankukkia.

Pyörittelin pitkää pötköä non 30cm ja sidoin ympyräksi. Sitten vaan hellä litistys keskeltä ja rautalangalla sidoin rinkulan rusetin muotoon. Nauhoiksi sidoin pienen , väljän nipun kanervia.

Rusetti on kiinitetty mökin liiteristä löytyneeseen vanhaan henkariin jonka yritin taivutella siipien muotoon. Vähänhän se jäi hakuseen se oikea muoto mutta siivet kun siivet.

Huom! hopeanväristä spreimaalia tällä kertaa, koska valkea oli loppu.

Huomenna kokeilen toista kanervajuttua mutta siitä lisää kohta.

Teitä kaikkia lämmöllä ajatellen ja mukavista kommenteista kiitoksin

Kaisa

Auringonkukkameri

 

 

Ajopuut ovat mitä mainiointa askartelumateriaalia. Veneen alta löytyi sopiva laudanpätkä jonka laineet olivat huuhtoneet rantaan. Kuivattelin sen ja askartelumaalilla kirjailin tekstin puuhun. Hamppupellavasta ripustuslenkki ja puutarhakyltti on valmis.

Auringonkukkakimpun sain "luomunaapureilta", kiitos! Jos ei oikea aurinko paista niin Pajupirtin kuistilla ainakin kirkkaan keltaiset kukat saa hymynkareet suupieliin.

Muutama vuosi tuli lisää mittariin tässä kuussa ja kotiväki ilahdutti minua uudella kameralla. Siis muutama vuosi! Päätin, että ensi vuonna en täytä!

Vielä on paaaljon opittavaa kameran kanssa mutta eiköhän tämä tästä lutviudu ajan myötä.

Mökin tiikerililja

Sormustinkukan ampparipiilot

Makeaakin makeampi mini-minitomppuni Omasta kasvihuoneesta

 

Pilvenveikot Kumparepuistossa

Muistakaa kesähaaste!

Kaisa