Hortensiakransseja kummitytön kanssa

Hortenssiat kukkivat nyt kauneimmillaan. Valkoinen väri muuttuu

 hiljalleen limenvihreästä vaaleanpunaiseen. Pienet nuput avautuvat
yksitellen viehkeiksi kukiksi muodostaen jo pelkällä yhdellä kukalla
sanoinkuvaamattoman kauniin kokonaisuuden.
♥♥♥
 Kukista on aina PAKKO tehdä edes yksi kranssi vaikka ei millään hennoisi.
Tuntuu kuin tekisi vääryyttä pienelle pensaalle joka haluaa tuottaa iloa 
uutteralle kastelijalleen.

Pienet limenvihreät kukat napsin lähes silmät kiinni upouudesta hortensiastani 

Little Lime. (Pensaan ostin kesälomamatkalla Mustilan taimitarhalta.)

Pyytelin anteeksi ja vannoin etten ainakaan tänä kesänä enää yhtään kukkaa siitä katko.

Kranssiin leikkelin runsaallaa ja reippaalla kädellä kiinankärhön 

hauskoja tupsukoita (siemenkotia).

Osa niistä oli jo niin kypsiä, että siemenet pöllysi jo ennen kuin ne ehtivät kranssiin.

Toiset siementupsut, vähemmän kypsät, kiiltelevät hopean lailla kukkien seassa.

♥♥♥

Koulujen alkua edeltävällä viikolla ehdimme vielä kummityttöni Saran kanssa 

pitämään jo lähes perinteiseksi muodostuneen askartelupäivän.

Tyttö on siin innokas askartelija, kehen lie tullut?

Tuoreista pajunoksista tyttö kieputti kranssipohjan ja

Hortensian kukkien lisäksi pieniin kimppuihin lisättiin mustikanvarpuja.

Tää on niin kaunis, tuumi tyttö kun kranssi oli valmis.

"Äiti ei kyl usko et miä oon tän tehny."

Tämä on sitä laatuaikaa♥

♥♥♥ 

Askartelijoina Sara ja Kaisa