Kesän kukkia

 

 Eilinen Loviisan avoimet puutarhat -tapahtuma oli taas mahtava kokemus. Päivä oli superhieno niin osallistujapihoille kuin kävijöillekin. Saimme ihastella upeita kukkaistutuksia ja kasvitarhoja. Kasvihuoneissa pykäsivät kurkut jo alkujaan sekä tomaatinraakileet  kypsyttelivät kupeitaan kesäauringossa. Kesää tuntuu saavan odotella ihan liian kauan mutta eilinen kyllä antoi hippusen esimakua. Yksi kohde ylitse muiden oli Muurinkukka. Jo pihaan tullessa sai vain huokailla. Ihastuin kukkapenkin reunalla kasvavaan hentoon varjorikkoon. Sen keijuhenkäystä muistuttava kukinto on vertaansa vailla.

Varjorikkoja omassa kukkapenkissä

 Mitä pidemmälle pihaan asteli sen uskomattomamppa oli tulossa. Piha ikäänkuin loppui kymmenisen metriä portista tultua. Kaunis monivärinen kukkapenkki reunusti jyrkkää rinnettä joka oli kerroksittain porrastettu alas varsinaiselle piha-alueelle. Suihkulähde solisi hennosti ja pihan useat siilitalot sekä hyönteishotelli houkutteli pikkueläimiä pihapiiriin. Kotiintuomisina sain monta pehkoa taimia sekä kutsun syksymmällä kun perennoja taas jaetaan.


Muistojen kivipuutarhan innoittamana kokeilin oman mehikasvirykelmän kasaamista. Alumiiniseen vatiin istutin hiekka/multa -seokseen mehiruusukkeita jotka ostin myös Muurinkukasta. Toivottavasti kasvavat ja tykkäävät olostaan.

 

Oma piha on saanut muutaman uuden kukkapenkin. Jaoin vain omia suuriksi levinneitä perennoja: kuunliljoja, esikoita, siperiankurjenmiekkoja, töyhtöangervoja, päiväliljoja sekä kylvin kesäkukkia 

sekaan. Nauhukset on mun lemppareita. 

 

Kuistin kukista tämän kesän kruunu on tämä petunia.

Pikkuliiterin kuisti odottelee vielä väriä pintaan. Marketta löysi oman paikkansa metallisista vaunuista kuin aavistellen tulevaa.

Omaa Lomaa täytyy vielä odotella.

Mutta hauskoja kesäisiä päiviä lomalaisille.

Kaisa