20.8.2016

Keijunmekkoja kranssissa



  Hei, Reilusti on kulunut aikaa edellisistä postauksista. Mihin tämä aika oikein kiitää? Vai onko se sitä elämänhallinnan puutetta? Arvojärjestyksen uudelleenasettelua, kenties? Isovanhemmuus, maailman paras olotila ♥, en vaihda sitä sijalta yksi.
Uusi työpaikka on korkattu ja täytyy myöntää, että siinä on ollut tosi paljon opeteltavaa. Lähes koko työssäoloajan olen tottunut työskentelemään itsenäisesti mutta viimeiset puoli vuotta olen opetellut mitä on kun on niitä lähityökavereita. Supertiimi on meillä  kasassa ja vvs.Lauraa kaivataan.  Vaikeaa on ollut myös "luovuttaa" töitä toisille sillä eihän mun tarvi tehdä kaikkea.(Tottunut nääs)

Elokuun tummiin iltoihin rakensin valkoisen keijunmekkokranssin
  Villiviininistä taivuteltu kranssipohja sai ylleen valkoista spreimaalia sekä jämät pinkistä pullosta sinne tänne. Sitä pinkkiä olisi voinut olla enemmänkin mutta loppui mokoma. Vanhat pikkuriikkiset ruukut suhautin sillä samalla valkoisella maalilla. Vähän rautalankaa ympärille ja sammaltäytteiset ruukut kiinni kranssipohjaan. 
Kukkakoristeiksi keräsin pihalta keijunmekkoa, hortensiaa sekä helminukkajäkkärää.


Pienet saviruukut maalattu valkoisiksi ja täytin ne oman pihakevenpäällyssammaleella.

Ihastuin keijunmekkon, sen kauniiseen kukintoon varmaan ikiajoiksi.
Etupihan seinäamppelissa se viihtyy superhyvin.



Ensi keväälle on kerätty kaikki siemenet, kokeilen omakasvattaa.


Aurinkoista ja lämmintä viikonloppua
Kaisa