Risukukka vaikka repaleinenkin

Koivunrisuista on ollut puutetta koko syksyn. Omasta kotikoivusta karsittiin muutamia pitänhuiskeita oksia mutta niitä riippasellaisia ei ole löytynyt. Tai oikeastaan se risujen keräilyyn menevä aika on hakusessa. Risuaskartelussahan se kaikki alkaa siitä kun pakkaat leikkurit , säkit, hanskat ja risuvaatteet. Suunnistat metsänhakkuille? kyselet lupia? kuka tietää? saako kerätä? No onneksi vielä kukaan ei ole kieltänyt risujen keräämistä. Ovatpa ihan iloisia kun menee "hyvään tarkoitukseen".
Kaikki muu on sitten jo paljon helpompaa.

Oma saturisutulppaanini, harjoitusversio, syntyi kuin syntyikin. Tässä mallissa vaan olisi tarvittu niitä suoria risuja. Ei näitä monihaaraisia ja urvullisia malleja. Nypi nyt siinä urpuja ja liikoja haaroja kun innokas puutarhurimme (the Sulo) häärii assistenttina. Välillä juostaan kilpaa risuja ryöväilevän eläimen perässä, muristaan ja leikitään. Kiva leikki ♥. Onneksi sovinto tehdään yhteistuumin. Äiti on aidan toisella puolen ja Sulo toisella.

Loviisan joulu oli taas mahtava tunnelmalataus.

Kävimme kolmessa ihanassa joulukodissa.

Kuninkaanlampi

Lilla Ljuva

Helgas 

 

Kuninkaanlammen viehättävä joulupuoti veti puoleensa. Joululahjoja tuli ostettua.
Hysss.. 

 

Lilla Ljuva on vielä keskeneräinen mutta  tunnelmallinen kyökki on oikea herkkupala.

Helgas -siskosten matkustajakoti, huokaus, ja maittavat omatekoiset karjalanpiirakat, nam.

Kiitos teille jokaiselle.

Rauhallisia jouluvalmisteluja ja jaksakaa!

Kaisa