31.3.22

Keltainen kevään ensi askel

                                                           

Keltainen, tuo kevään ensimmäinen merkki kesän lähenemisestä.

Voi miten mieli virkistyy kun puutarhamyymälämme hyllyt täyttyy

kirkkaista Tate narsisseista.

Minun olo ihan pakko ostaa muutama ruukku vaikka yöpakkaset vielä pelottelee.

 

                                                   

 Eka narsissikranssikin sai päivänvalon mutta yöksi oli 

keltainen auringontuoja pakko ottaa sisälle.



 Kivaa aprillipäivää sinulle.
 
Halauksin
Kaisa

2.3.22

Ajopuuaurinko maustettu paju- ja kanervasydämellä


                                                              

 

Viho viimeiset ajopuut on tässä. Meri on vielä jäässä ja lunta on lähes

 metrin verran. Ajopuuaurinkoon riitti pikkiriikkiset puunpalat.

 

 


Leikkimökistä löysi pajusta kieputtamani pienen sydämen ja sehän

olikin sopivan kokoinen ajopuuauringon keskustaksi.


                                                                 

Muovisen kukkasuppilon päälle virkkasin beigestä puuvillalangasta mekon. 

Nää on muuten niin rumia vempeleitä, että jotain oli keksittävä.

Laitan linkin  aiemmin, vuonna 2011;  tekemiini

KUKKASUPPILON päällyksiin.

 


                                                         

   Syksyllä tuli istutettua vaaleanpunaisia ja valkoisia callinunoita kuistin kukkalaatikoihin.

Liekö hyvän kastelun syytä, että kukat on pysynyt näin jämäkästi.

💖

Kyllä tämä kaikenlainen käsillätekeminen saa näköjään mielen virkistymän.

Koronarokotukset on vienyt voimia ja pehmoinen sänky kutsuu sillon tällön peiton alle. 

Mutta eiköhän tämä tästä iloksi muutu.


Sinä rakas BlogiYstäväni💖

Voimahalaus

Kaisalta 





                                                             


 

30.1.22

Tuohikranssi Valtteri-Myrskyn kourissa

                                                                     

   Onneksi sain pelastuttua Tuohikranssin myrskyn kourista myöhääm lauantai-iltana. 

Tänne Suomeen oli koko päivän luvattu sellaista myrskyä ja lumikaaosta ettei moista aikaisemmin täällä ole tavattu.

Pajupirtin takka ja puuhella oli lämmitetty ekstralämpimäksi mahdollisten sähkökatkojen varalta. Kynttilät ja paristokäyttöiset valot ole tsekattu ja taskulamput ja polttopuut oli ojennuksessa tulisijojen kupeella.



Tekemistäkin oli riittävästi. Polttopuissa oli niin ihastuttavan valkoiset tuohet ja

Arvaat vaan kuka oli niistä iki onnellinen.

Vihdoinkin oli sopiva hetki kauan kaivatulle tuohikranssille.


                                                                           

☆☆☆



                                                 

Minikokoinen piparkakkumuotti on oivallinen apuväline tähtien tekoon.

Hapsut syntyy helposti saksilla.


Talvimyrsky sai meillä täällä Suomessa nimekseen Valtteri eilisen Valtterinpäivän mukaan.

Lumi ja jää sai tällä kertaa olla taiteilijoita. En ala kilpailemaan luonnon kanssa.

Sen tietää kuka sen kisan voittaa.

😄 

Ikkunoissa kuurankukkia.


 

 

Kukkuu....

Arvaas mitä täällä pumpulipeiton alla pilkistää.



Ei  dyynejä hiekasta vaan lumesta.


Talvista sunnuntaita
Sinulle
♥ 
Olisi mukava kuulla  miten myrskytuulet on riepotellut sinun kotiseudulla.
Koko Eurooppa on varmaan saanut niskaan niin lunta kuin puhuritkin.
 
Nyt meillä jo on rauha maassa mutta lumentulo ei vielä hellitä. 
 
 Halaus Sinulle,
jääpuikot ei vielä kasva villamyssyssä.

7.1.22

Makrameeta lasipurkissa / Winter Wonderland in Willow Cottage

                                                         



Joulu on purkitettu ja Riihimäen keittiötölkki on saanut
beigenvärisen BOHO-mekon ylleen.
Ilmoittauduin 1.5 vuotta sitten makraamee kurssille. 
Vaan miten siinä puuhassa sitten kävikään ?
Maailmanlaajuinen pandemia sotki suunnitelmat. 
Ei tullut kauan kaivattua uutta harratusta.
Onneksi nettimaailma ja lukuisat makrameekirjat opasti 
minua sen verran, että jotain tuli opittua ihan ominpäin.


                         
 Jouluna ledvalot valaisi lasipurkin sisällä ja nyt saa pöytäkynttilöillä
milloin minkäkin väristä tunnelmaa.
On näissä tekniikoissa vielä runsaasti opittavaa mutta ei me lannistuta.
Vielä tulee parempia aikoja ja solmut menee kohdalleen.



                                                          
  Pajupirtin talvinen maisema pihavalossa. Lunta on satanut meillä lähes tauotta.
Tonttuovelle saa kahlata ja koristetikkaat on hautautunut kinosten alle.

                                                                                  
  Ruostuneilla piparkakkumuoteilla leipovat vain Metsänhaltijat ja  Lumikuningattaret.
             

Katse taivaalle ja  pakkasen huurteiset männyt luomoaa hämärää iltaa.. 

Kaikki on oman pihan aarteita.

                                                                    

Talvi on ottanyt syleilyynsä myös majakkani.


 Punainen piha-aita ja luminen kaulaliina.
Nyt on kunnon talvea.

Kiitos Sinulle blogissa piipahteneelle.
Innostavia ideoita ja ihaninta Ystävyyttä

Kaisa

 

31.12.21

Romuromanttinen juustoraastin Tonttu Ghamaan Berthil ♥

                                                           

Ruosteiset esineet ja ruostuttaminen on niin minun juttuja.

Kerään kaiken mahdollisen vähääkään ruostuvan varastoon. 

Kirpputorilta ensimmäinen tsekattava hylly on keittiötarvikkeet.

Piparkakkumuotit, juustoraastimet, vanhat lusikat, haarukat ja 

veitset päätyy usein meidän pihalle ruostumaan. Kannattaa 

kuitenkin ensin tarkastella, että löytö ei ole ruostumatonta materiaalia.


                                                              

Koko menneen kesän on uudenveroinen juustoraastin saanut 

ruosteista kuorrutusta ylleen. Laitoin isoon puiseen 

kukkalaatikkon omakasvattamia keijunmekkoja ja kolme 120 cm:n pituista

harjaterästankoa kolmion muotoon köynnöstueksi. Juustoraastin sai

 olla vartalo-osana ja jäkälästä tehty pallo päänä. 

Ikivanha valmiiksi ruostunut suppilo oli 

kuin tonttulakki.  Merestä löytämäni paksu virttynyt narunpätkä

muistutti tonttun hiuskuontaloa. Siitä tuli juustotonttu 

♥ Ghamaan Berthil ♥

ihan itsestään.


                                                                 

Vielä kun lisäsin juustoraastimeen led-tuikkukynttilän olin tähän 

"wanhaan ranskalaiseen tonttuherraan" tyytyväinen.

Toissa yönä se oli onnellisena muuttanut puutarhan tuunattuun tuulimyllyyn.

Kesällä maalasin tämän entisen tuulimyllyn uuden  liiterin väriseksi. 

Ikkuna smyygit oli osittain halkeilleet ja paloja puuttui myös ovenpielistä.

Pajupirtin isäntä näppäränä pekkana löysi paikallisesta  Etrasta 

ohutta 1,5 mm:n muovilevyä ja nikkaroi uudet ikkunanpielet. 

Hyvä siellä nyt on Berthilin asustella.


  

 

Kiitos rakkaat Ystäväni 

nenneestä Blogivuodesta.

Ihana on vierailla Sinun luonasi

ja

jatketaan rikasta ystävyyttä

myös ensi vuonna.

Halauksin Kaisa 


21.12.21

Sinisen hetken jouluinen Risuikkuna

                                                                             

Vinksin vonksin Risuikkuna syntyi jouluaskareiden keskellä.

Toin iso säkillisen koivun risuja keskelle olohuonetta ihan huoletta. 

Monen monta joulua olen ajatuksissa  haaveillut risuikkunasta kuistille

mutta aina se vaan on jäänyt tekemättä.

Syksystä asti on ikkunan pokat ollut jo valmiina mutta en vaan ole 

saanut itsestäni irti sen vertaa, että olisin tehnyt ne valmiiksi.

                                                                   

Kolmiruutuinen Pirtin ikkuna on kiehtonut minua aina. Jotenkin se tuo

mieleen mummolan ja lapsuuden.

Ruudut on jo menneet vinoon ja  pienet lyhdyt pysyy hädin tuskin 

ikkunanpuitteessa mutta ei se haittaa.

Se on minun jouluni ♥

Se tuo mieleen kaikki Rakkaat jotka ovat jo menneet

taivaan kotiin.

♥ 

"Wanhan ikkunan" lävitse katselen tähtitaivasta ja vilkutan.


                                                                  



                                                          

Kaisan pirtin kuisti jouluasussa.

Saatiin edes vähän lunta ja valoa.


                                                            

Vanha olkikranssi ledkynttilän kajossa.

Ajopuuhylly ja mänty/hortensiakranssikin on jo kerran ollut lumipeitteen alla mutta

pakkaset ovat muuttaneet värit jouluisemmiksi.



 Pajupirtin väki toivottaa rauhallista ja tunnelmien täyttämää

JOULUA

Sinulle Ystäväni

 

Frohe Weihnachten

God Jul

Merry Christmas

Feliz Navidad


💖🎄💖

Kaisa

 

16.12.21

Jääkellojen hentoa helinää ♪..♫.♪

                                                                  


Jos olet aikeissa tehdä jääkoristeita, saat olla nopea.

Pakkasukko ei tunne sääliä. Juuri kun olet saanut 

perinteisen ämpärijäälyhdyn mieleiseksesi, saapuu vesisade.

Tai...

Taivaalta puskee tiheä "vauvanrätti" räntäsade joka peittää alleen kaiken. 

Minun jääkellot valmistui suit sait.


Laitan linkin jääkellon  teko-ohjeesta jonka olen joskus jäädytellyt.

Näitä voit kokeilla vaikka pakastimessa jos oikeaa pakkasta ei löydy lähimailta.

                                                               

Kellon sisälle kierittelin neulepuikon ympärille ohuen rautalankanauhan

ja kiinnitin jääkellon sisälle pienen puuhelmen kilkuttimeksi.

Voi miten hento ääni lähteekän tuosta puuhelmen ja jääkellon

 keskinäisestä viestinnästä. 

Kuulet sen kun oikein tarkkaan kuuntelet.

♪.♪..♫...♪♫.♫ ...

😉


                                                        
 
Pienet valkoiset lyhdyt valaisee vanhaa männyn runkoa jonka
viereen istutin vuosia sitten köynnöshortensian.
Hortensia on kotiutunut tuohon paikkaan niin hyvin, 
että se jopa kukki viime kesänä.
 
 
 

 

 

Mukavia jouluvalmisteluja ja muistakaa levätä välillä.

Kaisa tonttu

8.12.21

Meren jalokivistä ajopuutähti *

                                                 

 Oletko paikanvaihtaja ?

Minä olen. Huonekalut saa kyytiä sillon tällön.

Verhoja en onnksi enää vaihda niin usein kuin aikaisemmin.

Näitä minun askarteluja vaihtelen paikasta toisen senkin edestä.

 

                                                              

 

Ajopuut on minulle rakkaita.

Innolla keräilen pieniä meressä ajelehtineita keppejä. Katselen niiden 

merivedessä ja rantahiekassa hioutuneita kulmia. 

Näen niissä  sirojen keijukaisten  kenkiä, purjeveneitä ja jopa olkaniveliä.

Sääriluista puhumattakaan. 

Kuvittelen ainakin.

 

                                                    

Viisi vuotta sitten tekemäni pyöreä ajopuukranssi koki kovia.

Se oli saanut olla jo pitkään  eteisen peilin päällä. Kuistilla on vanha

literin ovi jota en ole antanut vaihtaa uuteen.

Sen krakeloitunut vaaleansininen maali on minulle se paras oven väri.

Vanhanmallinen avain täydentää sen kauneutta.

Pyöreä ajopuukranssi olisi niiin kaunis vasten tuota ovi vanhusta.

Ruosteisessa naulassa, roikkumassa.

Vaihdetaan syys-ja ajopuukranssin paikkaa.

 

                             

Katselin hetken harmaita hioutuneita puun pätkiä ja huokailin.

Kyllä luonto tekee kaunista ajan kanssa.

Käänsin selkäni ja jatkoin kuistin järjestelyä.

Kunnes!

Kuului valtava rasahdus ja montakymmentä irtonaista

 ajopuunpalaa lojui kuistin lattialla sikin sokin.

 

Itkenkö vai nauran?

                                                           

Hassua.

Olin tyytyväinen.

Pesuvatillinen toinen toistaan kauniimpia kepukoita odotti minua,  askartelemaan.

Nyt saan sen oman joulutähteni  jota olen jo pitkään haaveillut.

 


 
 Talvisissa tunnelmissa
Kaisa

6.12.21

Itsenäisyyspäivänä 6.12.21




Hyvää itsenäisyyspäivää 

Suomi

104 vuotta










 Kiitos äiti ♥
Lottana mukana
 
 
Kiitollisuudella
tyttäresi Kaisa