Hyytävän pystybaari ja kylmät eväät

            

Suurten tuijien varjoon pystytin talven hyytävimmän jääbaarin.

 

Kun kesäkalusteet on talvisäilössä ja pihalla ei ole tarennut

istuskella keksin valmistaa lähes kertakäyttöisen pöytäryhman ihan silmäniloksi.

Suuren saavin pohjalle viisi senttiä vettä ja pakkaskelillä ulos jäätymään (pöydän kansi).

Vähän yli parimetrisen muovisen viemäriputken (jossa toinen pää on tulpattu) 

 täytin vedellä noin metrin korkeuteen.

Pitkän putken raahaaminen pesuhuoneesta olikin sitten jo taitolaji.

Meinattiin humpsahtaa hurlumhei ulkoportaita alas niin töttörö kun tekijäkin.

Onneksi sain putken pystyasentoon kuistin viereen ja ei muuta kun jäätymään.

 

😂😂😂

                                             

                            

 Jalkaosan jäädytys vaati yli kahdenkympin pakkasasteet ja 

pirtin Puuhapeten ystävällistä apua.

Yhteistuumiin sulateltiin pötköä suihkun alla niin, että saimme

 työllä ja tuskalla jääpatukan irti viemäriputkesta. 

Joku oli nimittäin laittanut putken päähän pienen pokkauksen

 joka jumitti jääpötkön ulos saamista.

 

                                  

                                                              

 

 Sauvasekoittimen sekoituskupissa sain jäädytettyä hauskan

 maljakon talventörröttäjille.

Ilmapallokynttilälyhty antaa lisää tunnelmaa päivään.

 

                                                          

 

Jääpötkylästä tuli  aika hauska. Sen sisäosa jäi jäätymättä ja

ajatus kävi villiä laukka saman tien. Laittaisinko sinne sisälle 

sen  yli 30cm:n pitkän ohuen kynttilän jota en ole raaskinut poltella.

Päätin kuitenkin hillitä mieltä ja ihan rauhassa tein pöydän valmiiksi.

Sillä se kynttilän sytyttäminen olivi vaatinut hurrrrjan pitkän sytytyslangan. 

 

 Pöytä sai vierelleen kaveriksi kaksi baarijakkaraa ja lisäksi

 tänään on ihana untuvapehmustekin satanut lämmikkeeksi.

Nythän meilläkin on ollut kunnon talvi ja olen päättänyt nimetä

 tämän kuukauden Hyytävien Emäntien kuukaudeksi. 

😉

Nyt ei muuta kun heipat, ihanat lukijat.

Innostavia jäädytyskelejä ja -intoa ennen kaikkea.

 🤍

 Kaisa

    

Pakko oli palata postaukseen kun tänään (21.1.) aamuaurinko paistoi niin kauniisti ja houkutteli 

minut ekaa kertaa tukimaan mitä ihmettä se äippyli on täällä puuhastellut .

Vallattomasti olen  rundannut ympäri pihaa tuhatta ja sataa mutta askeltakaa en ole ottanut

pyöreään jääbaariin vaikka mahdollisuus siihen olisi ollut. Seurailin vaan sivusta kun Kaisa

 pystytteli pöytää ja jakkaroita paikoileen. Ilmeestäni voit päätellä, että pikkasen ihmetyttää.

tv. Sulo
 

Jääkristallia pihamaalla

 

 

Lannistumaton on ihmismieli.

Kun jotain haluaa niin sen tekee vaikka mikä olisi.

Minäkään en lannistunut vaikka pakkaspoika yritti

palelluttaa sormet sinisiksi.

 

Kuistilla oli mahtava siivo. Harmi vaan etten ehtinyt ottaa kuvia siitä sekasorrosta.

Sulassa sovussa oli jäätymässä aineksia talviseen kristalliluomukseen.

Pöydällä oli vettä lutrattu ihan litroittain. Oli ämpäriä, kulhoja, kakkuvuokia, 

jääpalamuotti, muffinssipeltejä ja taisi siellä olla korkealaitainen leivinpeltikin. 

Ilmapalloissa oli kypsymässä vielä muutama jääpallo.         

 Ensimmäinen hasardi tuli kun isosta kakkuvuokasta putosi pohja kun kallistelin mukamas valmista jääteoksen osaa pöydälle. Onneksi kuitenkin sain jääliimattua jääpallon vuokan pohjaan niin, 

että pieni kynttilä mahtui sinne sisälle palamaan.

 

 Eilen illalla ihailin sen herkkää kauneutta ja jätin kynttilän yöksi palamaan 

"kristallikulhoon". Aamulla ihmettelin kun kakkuvuoka oli vinksallaan ja kynttilä

 oli sulattanut vuokan reunaan ammottavan aukon. Ei muuta kun paikkaushommiin

 ja

uutta kristallikoristetta rakentelemaan. Kirpakan yöpakkasen -7 😅 

kanssa oli onneksi muffinssisydämet ja pienet jääpalatähdet jäätyneet ja 

niistä sain paikkausainetta risaan kulhoon. 

 

Ämpäristä ja uunipellistä sain rakennettua pienen pöydän

jääkristalleilleni.

Sinisen hetken tunnelmissa voi vain naureskella ja

toivoa, että ei nyt ihan heti tulisi nollakelejä. 

 ☆☆☆

Takkatulen lomussa, käsiä lämmitellessä 

toivotan mukavaa talvista viikkoa Sinulle

💖

Kaisa 

Led -tuikkuvalot ja lumisia tunnelmia Pajupirtissä

                                                                 

Lasipurkeista saa viehkeitä pikkuvaloja suit sait.

Löysin Diagnoosi sisustusmania -blogista   ohjeen mainioon

Pilttipurkista ja ledtuikusta tehtyyn tunnelmavaloon.

Purkin kansi ja ledtuikun muoviosa maalataan spreimaalilla ja

maalin kuivuttua tuikku kiinnitetään sinitarralla kanteen.

Ajastimella varustettu tuikku sytty issesseen ja mikä sen helpompaa. 

 

 

 

Näitä ihanuuksia oli ihan pakko tehdä useampi.

Eilisessä lumisateessa ne  tuikki niin kivasti kuistilla.

                                                         

                                     

Pajupirtin Paristokäyttöinen Duraselli toimi eilisessä lumisateessa varmaan voimavirralla.

Heppu sekosi ihan täysin kun kaikkien rakettipaukkujen ja viheltävien noitapillien jälkeen

 satoi sitä kauan kaivattua lunta.

Heitä mulle mun mustaa lammasta jooko....

Hyppään korkealle... kaarran sun ohi...murisen mennessäni.... etpä uskalla ottaa tätä pois...

Ja taas tuon sen sun etteen... heitä... heitä.....

haukkaan lunta.... kivaaa......läähätän... juoksen taloa ympäri...

No ota nyt yksi kunnon kuva.

Ei tästä heppulista saanu kun tassu-häntä-kieli- kuvia. Meno oli sen verran huimaa.

 

 

 

 

 Lumisia tunnelmia Pajupirtistä

♥

 

 

Piparkakkumuotit alkaa olla jo ihanasti ruosteessa.

 

Tuulimylly, ilman propelleja, 

 sai kesällä uuden värityksen.

Nyt se sai lumikurrutuksen .

 

Vaaleanpunaisen callunan balettimekko

 

Hortensia Little Lime

ja

uudet tupsuhatut

 

Koivunrisuspiraaliköynnöstuki ja

 ruosteinen perhonen selässään muhkea lumikuorma

 Pajutulppaani puhkeaa lumikukkaan

Lähden tästä lumitöihin!

Voimahali Sinulle

♥

Jäälyhty kuohuviinilasissa

                                    

   Kupit on käännetty nurin ja pakastimessa jäätyneet jäälyhdyn palaset 

saatu ehjänä irrotettua muovilaseista.

 Sormia vähän jäätää mutta ei haittaa. Sainhan sen vihdoin tehtyä vaikka

pakkasista ei ole tietoakaan.

Rakettien ja paukkupommien meteli on loppunut eikä ilma

 ole enää niin harmaa kuin vielä kahdeksan tuntia sitten.

 En kuuna päivänä muista moista meteliä.

Jäädytyshommissa kuitenkin se oikea pakkanen olisi

paljon helpompi askartelukaveri.

 Ideoiden täyttämää Uutta Vuotta

2021

☆☆☆

Jääpitsiä

                                                     

Talven "pakkasennätys" antoi toivoa jäädytyksiin, vai antoiko?

Illalla seurasin lämpömittarin lukemia tarkkaan. 

No nyt vihdoinkin saisin toteutettua sen mitä 

olin jo  pidemmän aikaa suunnitellut.

 

 

 

 Kaikki ei kuitenkaan käynyt niin kuin Römpsässä (Strömsössä)

vaan niin kuin Pajupirtissä pruukaa käydä...

😂

 Aluksi vahtasin sekä lämpötiloja että jäätymistä.

Näyttää lupaavalta... nukutaan yön yli ja toivotaan kunnon pakkasta.

                                                                                    

                                                                

Lahjaksi saatu ruusukynttilä istui jääpitsilautaselle pienten akvaariokivien kanssa .

Se oli jäätynyt yön aikana kiinni pitsilautaselle mutta mitä ihmettä.

 Pikkupakkanen oli laskenut nollaan ja nyt tuli kiire. 

Pesuhoneessa pikainen jääpitsilautasen irrotus MOKOn kulhosta

sujui ilman ongelmia ja ei kun juoksujalkaa kuppi ulos ettei se sula vielä enemmän.

                       

 

Kynttilän sytytys napakassa tuulessa onkin jo sitten ihan oma postauksensa. 

😅

Siinä lenteli kumihanskat, tulitikut sai ärräpäitä  ja äreää äänekästä

 jupinaa niiden olemassaolosta.

Suomen sääolot saman tien kuuli oman juputuksensa ja vielä

 tuo aurinkokin jo alkaa heräilemään, sekin vielä.

Ei auttanut muu kuin vuorata kuvattava kohde vanerilevyillä ja

näin saatin suht tyyni kuvauspaikka. 

Kuvaajasta ei voi samaa sanoa. Tulkkarit oli noin 3:n metrin päässä ja hanskat samoin.

Jääpitsilautasen reunat lörpötti ja steariini alkoi valua pitkin ruusun terälehtiä.

PIIIIP, nyt on pakko puhaltaa peli poikki.

Ihan kiva kokeilu mutta odotellaan kuitenkin sitä oikeaa TALVEA.

😊

 Kiva kun olet viihtynyt seurassani tämänkin vuoden.

Jatketaan yhdessä. Kiitos voimasanoistanne ja ihanista Ystävyyksistä♥ 

 

Innostavaa Luontoaskartelujen Täyttämää Uutta Vuotta 2021 

Gott nytt år 2021. Naturligt naturhantverk för alla

 som besökte i min Pilstuga (Pajupirtti)

Happy New Year 2021. Natural craft for everyone who visited me (Pajupirtti)

With Love

Kaisa  

 

Joulurauhaa ♥

                                                                                

☆☆☆

Jouluaaton kiireiden keskellä ehdin väkertää puolipuolukkakranssin

omasta metsästä kaadettujen  "tuohikuusten" kera.

☆☆☆

 

                                              

☆☆☆

 Liiterin kaapin perältä löysin vanhan lasitiilen

joka sai paikkansa kuistin pöydältä.

 

Luonto, paras koristaja.

 💖

 Kaisa

Lumihiutaleita (hiljalleen) sataa maahan lumival... eikun vihreään

 Lumihiutaleiden leikkiä on saanut seurata viimeiset viikot. Välillä on maa

hennon valkoinen kun heräät ja illalla huomaat ,  jäljellä on vain märkää nurmea.  

Tähän eipäs juupas -leikkiin kyllästyin sen verran, että päätin 

tehdä oman lumisateen keittiön ikkunalle. 

                                    

Täältä Caitlin Sainion kirjasta löytyi monta mieluista hiutalemallia.

☆☆☆

                                 

Lisäksi vanha liinavaatekaappi kaipasi pientä pitsiliinaa harteilleen ja

mallin nappasin joskus nuorudessa tekemästäni kapioliinasta. 

Tuli tuosssa koukun suhinassa mietiskeltyä mitä kaikkea sitä onkaan tullut virkkailtua.

Iso parisängyn peitto on vielä jossain laatikon pohjalla. Pyyheliinat tuli surruteltua froteekankaasta ja niiden reunapitsit ovat säilyneet näihin päiviin asti. Kun ei niitä henno heittää poiskaan.

Pitsijakku, heh, tuolla se on laatikossa. mahtuukohan vielä päälle. Näistähän tulisi hauska postaus. Laitetaan harkintaan.

Vuokon häämekkokin löytyy vielä jemmasta mutta sen mahtuminen päälle on sitten ...?

                                

                                                    

 Ihan kiva oli pitkästä aikaa virkkailla mutta nyt 

on koukku laitettu joulutauolle.

Vierailulla Haminan iltavalaistuksessa.

Aikas upeeta.

 

 Mukava kun jaksatte laitta pieniä tervehdyksiä tänne.

Joulumielellä

💖

Kaisa

Talvipihan pajusoihtu

 

 

 

Pimeitä päiviä riittää. Aurinko on harvinaista herkkua näillä

leveysasteilla. Onneksi yhä useampi on valaissut kotipihaa ja

parvekkeita kausivaloilla. Joulu tuo myös oman mausteensa valoleikkeihin.

Illan hämärässä on tunnelmallista lenkkeillä kaduilla ja kuijilla,

nautiskella kaikesta kauniista. 

 

 

Oma pihakin on saanut jotain uutta ja voi niin perinteistä.

Pajutyöt on jo jonkin aikaa oleet ns. menneen talven lumia mutta 

mielessä on ollut jonkinlaisen telineen tekeminen ulkotulille.

Ei auttanut muu kuin kaivaa styroxlevy liiteristä ja ryhtyä toimeen.   

Pajukurssin opit palautui hiljakseen mieleen ja

vanha tuttu himo punomiseen lähti täysillä.

Soihdun pohjan täytin sammalella ettei vekotin syty 

tuleen jos vaikka ulkotulen laittaisi sisään.

Hentoinen lumisade sai maan jo vähän valkoiseksi .

Ehkä se oikea talvi vielä tulee meillekin.

 

Pajunvitsojen lumoissa

☆☆☆

Kaisa

Männynoksia ja kaarnaa

                               

Suomi 103 vuotta

 ♥

                                                                          

Mänty, askartelun aarreaitta.

Kiitos!

 Halauksin

💖

Kaisa

BetoniPöllö Oscar

 Illan hämärtyessä  Betonipöllö Oscar lehahti liiterinseinälle vihdoin viimein.

Pajupirtin junior oli bongannut kierrätysmyymälästä silokonisen pöllömuotin ja

valanut puoliskonsa kanssa joukon  pöllönpoikia. 

 Kaksikko oli tehtaillut lisäksi useita betonikurpitsoja sekä pitsiliinakulhoja. 

Työt oli niin upeita, että oli ihan pakko toivoa omalle seinälle yhtä poikasta.

Tyttö surrutteli betonivellit näppärästi koneella ja yhdessä tehtailimme

 monta kurpitsaa ja muita betoikokeiluja. 

Pirtin innokas jokapaikan apupoika oli kärppänä tarkistamassa valumuottina olevan sukkahousun joustavuutta.

☆☆☆

 

Saimme siinä samassa oman pöllönkin valettua.

Tänään tuo siivekäs huhuili jo joululauluja männyn oksalla.

 Hento lumisade leijaili hiljalleen olkapäälle.

Kyllä on kiva saada edes vähän sitä valkoista.

Kiitokset innokkaille apureille.

💕

☆☆☆

Lämmöllä Kaisa