Pääsiäispupun naamiaiset

 

Miten suloisia oikeat pääsiäispuput onkaan? Pienet valkoiset, pehmeäkarvaiset, 

suurisilmäiset ja pitkäkorvaiset, kaikkien helliteltävissä.

Arkoja vielä kaiken lisäksi.

Näistä kaikista adjektiiveista koottu pupu oli minunkin haaveissa.

Vaan kuinkas siinä puuhassa sitten kävikään?

Minulle kasvoi liiiian pitkät korvat. 

- hän vaan sitoi niitä koivunrisuja rautalangalla, sitoi ja sitoi...

Suloinen pörröturkki ei ollutkaan pehmoinen.

- alun alkaen hän oli ajatellut valmistaa minut risuista mutta päätyikin jäkälään...

Pää muistuttaa enemmän lammasta kuin pupua.

- hän ei taida hallita pupuanatomiaa...

Silmillä näkee just ja just, mutta hajuaisti on superhyvä

- hän ei löytänyt isompia silmiä...

Missä minun häntä sitten on?

- se on piilossa siellä koivunlehden takana,

sovitaan niin.

Pihalla

 

Keltaiset krookukset alkaa olemaan jo kukkansa kukkineet.

Muutama lumikello vielä jaksaa pysytellä pystyssä myrskytuulissa.

Liilanväriset krookukset tulee vähän jälkijunassa. Niiden nuput on vielä varsin terhakkaat.

Huomiselle on luvassa aurinkoa ja isoja plusasteita jos ne siitä vielä avautuisivat.

Keväisiä ajatuksia ja mukavaa hiljaista viikkoa.

Kaisa

Täplälapaset

 Löysin netistä aivan ihanan ohjeen täplälapasiin.

Kotivinkki -lehdessä on ollut kyseinen ohje jonka on suunnitellut 

Susanna Mertsalmi.

Tilasin Adlibrikselta Organic cotton lankaa jota saa

mahtavan herkullisissa väreissä. 

Vähän jouduin poikkeamaan ohjeesta kun yksi kerä

 vaaleanpunaista ei ihan riittänyt. 

Virkkasin peukalot ja kavennusosan vihreällä.

Jos olisin jättänyt resorineuleesta toisen vaaleanpunaisen raidan pois

niin silloin ehkä lanka olisi riittänyt.

Mutta näistä tuli ihan minun näköiset, harakanvarvasjoustinneuleineen.

 Joustinneuleen vaihtaminen virkkuuseen ei myöskään onnistunut ekassa lapasessa.

Toinen (alakuvassa) sentään suorastaan säteilee ;)

 

 Ohjeen lankavalinnalla voisi tulla ainakin lämpimämmät täplikkäät.

Tämä puuvillalanka ei kutita ja pesukin onnistuu hienopesussa 30° C.

Hyvää viikonloppua!

Kaisa
 💕

Arvonnan tulos ja kevättä kuistilla

 ♥ ♥ ♥

Kaarnasydän on arvottu ja onnekas voittaja on tällä kertaa 

Suvi Kullström ONNEA!

Laitan Suvi sinulle viestiä.

Isot kiitokset kaikille osallistujille kommenteista.

 Kannattaa itsekin kokeilla kaarnaveistelyä.

Metsähakkuutyömailta varmaan voi kysellä materiaalia.

 ♥ ♥ ♥

Kevättä kuistilla 

Pentikin outlet -myymälässä on sitä oikeaa silmänruokaa jota aina sillon tällön kaipaa elämään.

Harvoin sieltä pääsee ulos ilman jos jonkinlaista nyssäkkää tai kangas tilkkua.

Tällä kertaa pyydykseen jäi Kesäniitty kankaasta ommeltu tyynyliina ja keittiöpyyhe.

Pyörittelin kotosalla hetken sitä keittiöpyyhettä ja tuumasin, että eihän siihin raaski mitään pyyhkiä. Kaivoin ompelukoneen esille ja surruttelin pieneen koristetyynyyn siitä päällisen.

Kuistin korituoli sai heti uuden kevätilmeen. Pajupirtin SuperHyper -

Tyyppitarkastaja oli heti paikalla kun asettelin tyynyt paikoilleen. 

☺

H YV äK S yT t Y !

Kaisa

Kaarnasydän ♥ARVONTA♥ naistenpäivään

Pihalla polttopuutyöt ovat jatkuneet siihen malliin, 
että paksua kaarnaa on saatavana vaikka kuinka paljon.
Pitkästä aikaa veistelin kaarnasydämiä ja 
päätin kokeilla millainen taulu
niistä saattaisi syntyä.

Mukavaa naistenpäivää blogiystävilleni ♥

 

 

♥ARVONTA♥

Kaarnasydän taulun arvontaan voit osallistua jättämällä

 kommentin tähän postaukseen.

Jos sinulla ei ole omaa blogia voit jättää sähköpostiosoitteesi
anonyyminä kommentteihin ja olet mukana arvonnassa.

 Kuulisin mieluusti omia kokemuksiasi kaanan työstämisestä ja

 mitä kaikkea ihanaa olet siitä saanut aikaan.

Arvontaan voit osallistua 8. - 21.3.2020

Voittaja arvotaan kaikkien osallistujien kesken 22.3.

Onnea !

Innostavia kevätaskarteluja

vaikka kaarnalaivojen laineilla.

Kaisa

Kaarnavalaisin

Merenranta on rannikolla asuvien aarrearkku.

 Mikä onkaan ihanampaa kuulla

kuin aaltojen hento loiske vasten rantakiviä 

tai tuivertavan tuulen vahva tyrskäys

joka paiskautuu rantakallioon.

Aarteita ajautuu rantaa ja alati keinuva vesi 

muovaa ja hioo puita, kiviä sekä kaarnan paloja sileiksi.

Näitä kiehtovia, aaltojen taidonnäytteitä, löytyy rantakivikoista.

Satamaan tukkipuita tuovat laivat ilmeisesti jättävät rantaveteen

 kaarnan paloja uiskentelemaan  joita sitten ainakin yksi innokas

 aarteenmetsästäjä kerää into piukeena.

 

♥ ♥ ♥

                     

 

 

 

 

  Ämpärillinen männyn kaarnoja päätyi minun jatkokäsittelyyn.

Alkupesun suoritin mäntynestesaippualla ja kuivattelin raikkaan 

tuoksuisia kaarnoja takan päällä.

Asettelin kuivuneita palasia lattialle ja mietiskelin mitä niistä askartelisi.

Kaarnat asettuivat kuin muodostelmaluistelijat ympyrälle ja

 siitä se sitten jatkui aluksi ruuvaillen ja lopuksi liimaten. 

Kuisti on jo pitkään odotellut pientä

 valonpilkahdusta pimeän sydäntalven jälkeen. 

Paristoilla toimiva valosarja on mainio lisä iltatunnelman luomiseen.

Keväältä tuoksuvia aurinkoisia maaliskuun päiviä sinulle.

KaarnaKaisa

Tuohisydänsytykkeitä YSTÄVILLE♥

Ystävänpäivähalaus tuohisydänten kera ♥

Keskellä talvea voi toki askarrella tuohestakin. Olen jo muutaman

kerran mietiskellyt takkatulta sytytellessä, että turhan hyvää

 materiaalia palaa uunissa. Niinpä keräsin muutamasta kalikasta

tuohet irti ja kokeilin työhitöitä vaihteeksi.

Kaksi tuohiympyrää taitetaan kaksin kerroin ja
 liimataan yhteen pienen korin muotoon. 

Kapeasta suikaleesta liimataan kantokahva ja annetaan kuivua.

Koristeeksi leikkelin pieniä tähtiä ja kiehuvassa vedessä kasteltuja kiehkuroita.

Näitä voi antaa vaikka ystävänpäivälahjana takkasytykkeiksi.

Takkatulen loimussa

Kaisa

Betonipitsiä ja Jouluruusuja

 

 

 

Hullut kokeilut jatkuu...

Päätin sitten kokeilla mitä tapahtuu betonitöille näin talvella.

No, eihän siinä hyvin käynyt. Ei varsinkaan kun tein valuhommat ulkona

pihalla, muutaman asteen lämmössä ja vesisateessa.

Pienet virkatut pitsiliinat sai kokea kovia kun uittelin niitä betonivellissä.

Asettelin ne kuivumaan tuikkukynttilän päälle ja 

kuivatin sentään  verstaalla.

Kuivuminen jatkuu edelleen sisätiloissa mutta yhtä lujaa lopputulosta

 ei ole odotettavissa kuin kesällä valetuissa askarteluissa.

 

Lumisade pääsi täydellisesti yllättämään valuhommat.

Ajattelin, että kun tuo luontokin pikkuhiljaa heräilee 

tästä yli viisi kuukautta kestäneestä loppusyksystä niin kyllä yhdet 

betonivalutkin kuivuu ulkona.

Yli jääneen löysän betonin kippasin, kauniin vihreiden,  sormustinkukan lehtien päälle.

Kuvio on tosi hento ja pitsimäinen.  Täytyy kokeilla kesällä mitä niistä saa aikaan.

 

 

 Hämärässä tunnelma on aika aavemainen

Jouluksi ostettu tai saatu jouluruusu kannattaa ehdottomasti istuttaa ulos.

Itse en ole onnistunut pitämään omaa ruusuani hyvinvoivana lämpimässä sisäilmassa kuin hetken. 

Kellastuneet lehdet ja kuivuvat nuput yllätti taas tälläkin kertaa.

Ei auttanut muu kuin viedä koko kukka ulos kuistille ennen joulua.

Päivä päivältä se piristyi ja alkoi puskea uusia vihreitä lehtiä ja nuppuja.

Jouluruusuni on ollut ulkona jo kuusi viikkoa ja voi hyvin pienistä pakkasöistä huolimatta. 

Muutaman vuoden vanha ruusunikin on ollut kukkapenkissä  ja tykkää olostaan.

Miljoona nuppua pynkää ylös maasta eikä pieni lumipeite ole niitä lannistanut.

BetonisaapasAskelin kohti kevättä.

Kaisa

*Tähdenlentoja* - Virkattu tähtikranssi

Virkkuukoukku on käynyt kuumana viime päivinä.

Pienet valkoiset tähdet syntyy muutamassa minuutissa ja

niiden tekemiseen tulee ihan himo.

Tähtimallia etsiskellessä löysin aivan ihastuttavan

Miran Prinsessajuttu -blogin.

Hänen ohjeella tähden tekeminen onnistuu varmasti.

Vielä kun selailee Miran kauniita toteutuksia kaikista

 mahdollisista virkkauksista, ei voi kuin huokailla.

 

 

Minun tähteni sai paikan hennosta kranssista. 

Metallirenkaaseen virkkasin kiinteitä silmukoita,

pylväitä ja nirkkoja ihan oman mielen mukaan. 

 

*Tähtitunnelmissa*

Kaisa

Verhon takaa paljastuu.. tsadaa... Paju♥

Oikea pajukärpäsparvi on laskeutunut Pajupirtin katolle.

Loppiasivapaan olen käyttänyt ihan vaan askarrellen ja

runsasta pajuvarastoani kulutellen.

Lauantainen keräysretki oli aika hauska.

Fillarilla kaahasin, siinä pienemmät immeiset

 taivaantuuliin lennättävässä myrskyssä, risuapajille.

Minut se tuuli jätti kuitenkin rauhaan :) 

Parkkeerasin pyörän sen metallijalan varaan ja aloin hommiin.

 

 Onneksi suoria pajunvitsoja oli keväällä leikatulla 

pientareella yllinkyllin ja innolla niitä sieltä naksuttelin.

Kunnes, olin kulkenut jo jonkin matkaa ojanviertä ja

 pälyilin polkupyöräni suuntaan, oliko se vielä tallella.

Hassua eihän tähän aikaan ketään vielä ole liikkeellä. 

Mutta pyörää ei näkynyt.

Tarkastuskäynti ajopelin luokse paljasti, että voimakas 

tuuli oli tempaissut sinisen kaunokaiseni sammalmättäälle.

Herätin samalla rytinällä vielä yöunilla olleen valkoisen 

jäniksen joka pinkoi kauemmas hullusta pajuhöperöstä.

♥♥♥

 Vähän epäsymmetrinenhän siitä pajusydämestä tuli

mutta väliäkö sillä.

 

 Kiharaiset koristeet tein kieputtamalla ohuimmat pajut 

neulepuikon ympärille ja kuivattelin ne takan reunalla.

Paristoilla toimivat pienet sydänvalot on minun mieleen.

Joulu on kerätty laatikoihin.

Jatketaan kevättä kohti. 

Kyllä se päivä jo hetken on 

valoisampi kuin viikko sitten

Kaisa