19.8.2010

Pihlajanmarja-Vee

V-Kranssi pihlajanmarjoista

Voi miten onkaan muhkeita elokuiset pihlajanmarjat. Nyt niistä saa c-vitamiinipitoista herkkua talven varalle kun vain viitsii ahkeroida. Hyytelöstä tulee tosi makoisa piristysruiske vaikka nakkikastikkeen kera.
Tällä kertaa kiepsuttelin terttuja männynoksista sidotun kehikon päälle v-muotoon. Vihreää pitää mielestäni aina olla mukana joten humalan käpyset sai oman paikkansa.


Porttitalkoiden jätöksenä jäi ylijäämäksi vaaleaa sepeliä. Pähkäilin muutaman päivän mihin sen lopun laittaisi.
Grillipaikka sai kuin saikin uuden "kivimaton". Tuo vaalea väri toi esikoiseni mielestä  japanilaisen tunnelman puutarhan pieneen huoneeseen. Niinpä päätin etsiä pikkuruisen lyhdyn esiin kukkapenkin kätköistä. Vielä muutama kivi on kiikarissa ja niin saadaan taas helpolla uutta tunnelmaa pihalle.
Iltasella on leppoisaa sytytellä lisää kynttilöitä ja nauttia lämpöisistä hetkistä.
Keltainenhan siitä tulee. Vähän oli vaikeaa arvailla minkä värisen krysanteemin sitä ostaisi kun kaikki näytti niin saman värisiltä. Valkoisia olin ostavinani mutta toisin kävi. Niin olivatten suppusia palloja eikä väriä erottanut vaikka kuinka yritin raotella nuppua. Keskenkasvuisia möivät:)

Uusille lukijoille -Tervetuloa Pajupirtin hyörinään.
Lempeitä elokuun tunnelmia kaikille.
Kaisa

8.8.2010

Omenakennoruusut

Roskis voi olla monelle meistä "dyykkareista" oikea aarrearkku. Aarteet suorastaan syöksähtelee silmille mitä odottamattomimmissa tilanteissa. Näin onnellisesti kävi meikäläiselle viime perjantaina. Olin "keikalla" työpaikan energiaroskiksella kun eteeni pelmahti ihan ehjä omenakennolevy. Siis se sellainen mihin omenat laitetaan  kuljetuksen ajaksi etteivät kolhiintuisi. Tämä mainitu yksilö suorastaan kirkui, että ota mut, ota mut mukaan.Oli näet asettunut  ihan heti siihen tyrkylle kun avasin kannen. Eipä siinä tarvinnut montaakaan kertaa anella kun jo nopeasti olan yli vilkaistuani (ettei kukaan vaan näkisi, hassua ajatella noin) sen sujautin kainaloon. Hyvää matskua ja vielä koko levy. Se oli ihan kuin odottamassa minua. Jos siitä jotain kehittelisin.

Kehittyihän siitä laventelinsininen ruusu poikineen. Väri on niin kaunis, etten henno niistä edes sytykeruusuja tehdä. Kieputin rautalangsta pidikeet kukalle ja laitoin vanhaan rautalankasydämeen. Kukkamaalta kipaisin hakemassa pikkutalvion rönsyjä ja pyöräytin pitsirusetin koristeeksi. Eipä ainakaan kukat ihan heti lakastu.

Täältä savun keskeltä huhuilen teille kaikille etelän lukijoille pikkasen pienempiä mittarilukemia.(+32)
Yläkylien ystäville voisi suoda muutaman kymmenen astetta ihan ilomielin.
Kiitos viesteistä, ne piristää ♥.
Kaisa