Käpyankkuri Loviisa -tunnelmissa

Meriaiheiseen askarteluhaasteeseeni yllykkeeksi näpertelin iltasella käpyankkurin.
Ankkurin pojana on vanha rautalankavaateripustin jonka olen vääntänyt ankkurin muotoon.
Rautalangan päällystin pajunoksilla ja kiinnitin käpyset ankkuriin ohuella rautalangalla.
Naturelli ankkuri sai ylleen valkoisen spreimaalin koska halusin, että se tulisi paremmin esille männynrungosta. Eikä ollenkaan hassumpi ainakaan näin illan hämärtyessä.
Inspiraatioita emännät teillekin.



Vanhakaupunki Loviisassa sai taas ainakin kaksi uutta ihastelijaa. Monta kesää
on ollut suunnitelmissa lähteä viikonloppuretkelle naapurikylille mutta vihdoinkin toteutimme aatokset.Loviisassa vietettiin 1700-luvun käsityöläismarkkinoita Aleksanterin pihassa. Paikka antoi etsiä itseää jonkin tovin mutta seikkailu avartaa. Vihdoin perillä meitä odotti ihastuttava pieni sisäpiha jossa oli vanhoihin 1700-luvun vaatteisiin pukeuteuneita naisia ja uljaita muskettisotureita. Miekkailuopastus halukkaille kokeilijoille oli parasta aikaa menossa ja hetki siinä vierähti äimistellessä miekkailun saloja.
Markkinakojuissa oli käsitöitä tuohesta, puusta, neuleita, rautalankatöitä ja vihdantekonäytöskin. Leivonnaiset kiinnosti itseäni eniten.Pakko oli ostaa ruisreikäleipiä sekä
Hildegardin äly- ja hermopipareita. Piparit ostin siksi, että niitä syödään vain yksi päivässä ja korkeintaan viisi viikossa, eli jokaisena työpäivänä.Älli pelaa eikä hermot mee. Kätevää.

Katunäkymä Loviisan vanhasta kaupungista

Ihania puotien kylttejä löytyi matkan varrelta.

Tunnelmallinen kalaravintola sai meidät asiakkaakseen.

Kyllä oli maha täynnä erisorttisia kalaherkkuja.

Viihtyisä sisustus ja kaunis kattaus vain lisäsi nälkää.

Loviisan jälkeen piipahdimme Ruotsinpyhtään Ruukissa ja

käsityöpuodeissa tottakai. Retki oli oikein onnistunut ja voin

suositella jokaiselle.